Lasten kokema aineellinen puute oli yleisintä vuonna 2024 Kreikassa, Romaniassa ja Bulgariassa, missä se oli yleisintä myös kolme vuotta aiemmin. Kreikassa noin kolmannes 0–15-vuotiaista lapsista koki aineellista puutetta vuonna 2024, mikä oli saman verran kuin kolme vuotta aikaisemmin. Sekä Romaniassa että Bulgariassa osuus pieneni edellisestä tutkimuskerrasta, mutta oli kummassakin yli 30 %.

Harvinaisinta aineellisen puutteen kokeminen lapsilla oli Kroatiassa (2,7 %), Sloveniassa (3,8 %), Norjassa ja Ruotsissa (5,6 % kummassakin). Ruotsin osuus kasvoi verrattuna vuoteen 2021, jolloin osuus oli 3,5 %, kun taas Norjan osuus oli ennallaan.

Suomessa lasten kokema aineellinen puute yleistyi vauhdikkaammin kuin muissa maissa: vuonna 2021 Suomessa aineellista puutetta koki 3,7 % lapsista eli aineellista puutetta kokeneiden lasten osuus lähes kolminkertaistui. Kasvuvauhti oli nopeaa myös Alankomaissa, missä osuus kasvoi 5,4 %:sta 10,2 %:iin. Kaiken kaikkiaan lasten kokema aineellinen puute yleistyi 17 maassa ja laski tai pysyi ennallaan 10 maassa.

Puute yleistyi eniten yhden aikuisen talouksissa

Lasten kokema aineellinen puute oli kaikissa tutkimusmaissa yleisempää yhden kuin kahden aikuisen kotitalouksissa. Yleisintä yhden aikuisen talouksissa asuvien lasten aineellinen puute oli Kreikassa, missä 57,8 % yhden huoltajan talouksien lapsista koki puutetta. Kreikassa osuus kasvoi vuoteen 2021 verrattuna eniten, sillä tuolloin osuus oli 44,1 %. Myös Bulgariassa osuus oli vuonna 2024 korkea, 50,9 %.

Yhden aikuisen talouksissa koettujen puutteiden osuudet olivat pienimmät Puolassa (8,8 %) ja Kroatiassa (9,7 %), joissa kummassakin osuus väheni huomattavasti vuoteen 2021 verrattuna: tuolloin osuudet olivat kummassakin maassa noin 22 %. Ruotsissa yhden huoltajan talouksien kokema lasten aineellinen puute on vertailumaiden kolmanneksi vähäisintä, 10,1 %, mutta osuus kaksinkertaistui edelliseen tutkimuskertaan verrattuna. Suomessa osuus oli 23 %, mikä on aavistuksen verran EU-keskiarvoa vähemmän. Yhden aikuisen talouksien osuus kuitenkin kasvoi Suomessa Kreikan jälkeen eniten, sillä vuonna 2021 osuus oli 10,8 %.

Myös kahden huoltajan talouksiin kuuluvien lasten kokema aineellinen puute oli Kreikassa korkeinta, 31,8 %. Koko EU:n alueella keskiarvo oli 11,3 %, ja Suomessa osuus oli 6,9 %. Harvinaisinta kahden aikuisen talouksissa asuvien lasten kokema puute oli Kroatiassa (2,3 %), Sloveniassa (3,1 %) ja Norjassa (3,6 %). Myös Ruotsissa ja Tanskassa osuudet olivat alle 5 %. Lisää tietoja on saatavissa Eurostatin tietokantataulukosta (englanniksi).

Lasten aineellinen puute syvintä Slovakiassa ja Bulgariassa

Lasten aineellisen puutteen mittari koostuu 17 osatekijästä. Puutetta kokeviksi määrittyvät lapset, joiden taloudessa on vähintään kolme puutetta. Puutteen syvyyttä voidaan mitata laskemalla, kuinka monta osatekijää puutetta kokevilta lapsilta puuttuu.

Koko EU-alueella puutetta koettiin vuonna 2024 keskimäärin 5,5 osatekijällä. Kolme vuotta aiemmin puutteita oli keskimäärin 6. Syvintä puute oli vuonna 2024 Slovakiassa, missä puutteita oli keskimäärin 9. Toiseksi syvintä puute oli Bulgariassa, 8,3. Puutteen keskiarvo oli pienin Ruotsissa, 4, ja Suomessa, 4,2. Lisää tietoja on saatavilla Eurostatin tietokantataulukosta (englanniksi).