Keskimäärin koko EU-alueella (27 maata) 3,5 % lapsista koki lieviä toimintarajoitteita. Tanskan ja Suomen jälkeen lieviä rajoitteita oli yleisemmin Ruotsissa, missä 3,6 % 0–15-vuotiaista lapsista koki lieviä toimintarajoitteita. Harvimmin lieviä toimintarajoitteita oli eteläisessä Euroopassa Kreikassa, Romaniassa, Italiassa ja Kyproksella.

Vakavia toimintarajoitteita Suomessa oli 1,7 % lapsista. Suomea useammin vakavia toimintarajoitteita oli Tanskassa (2,3 %), Ruotsissa (2,2 %) ja Irlannissa (1,8 %). Koko EU-alueella keskimäärin 1,1 % 0–15-vuotiaista lapsista oli vakavasti toimintarajoitteisia.

Toimintarajoitteisiksi luetaan sekä lieviä että vakavia toimintarajoitteita kokevien lasten joukko. Koska Suomessa lievien toimintarajoitteiden osuus oli niin suuri, oli Suomessa kaiken kaikkiaan EU:n toiseksi suurin osuus toimintarajoitteisia lapsia, 12,3 %. Osuus oli suurin Tanskassa (13,1 %), missä lasten toimintarajoitteet ovat yleistyneet vuoteen 2021 verrattuna eniten. Lisää tietoa lasten toimintarajoitteista on Eurostatin tietokantataulukossa (englanniksi).

Valtaosalla Euroopan lapsista on erittäin hyvä terveydentila

Toimintarajoitteisten osuudesta huolimatta 95,4 %:lla suomalaisista 0–15-vuotiaista lapsista oli erittäin hyvä tai hyvä terveydentila vuonna 2024. Lasten terveydentila oli suurelta osin hyvä tai erittäin hyvä lähes kaikissa Euroopan maissa. 27 EU-maan keskiarvo oli 95,7 %.

Keskinkertaisen, huonon tai erittäin huonon terveydentilan osuus lapsilla oli suurin Portugalissa (7,7 %), Virossa (6,8 %), Maltalla (6,8 %), Ruotsissa (6,7 %) ja Latviassa (6,6 %). Keskinkertaisen tai sitä heikomman terveyden osuus on kasvanut lievästi suuressa osassa vertailumaita. Lasten terveydentila on tavallisesti perheen vanhemman antama arvio lapsen voinnista. Lisää tietoja lasten terveydentilasta saa Eurostatin tietokantataulukosta (englanniksi).