Ajankäyttötutkimus
Tiedonkeruun kuvaus
Ajankäyttötutkimus on otostutkimus, jonka avulla kerätään tietoa suomalaisten ajankäytön rakenteesta. Sen tavoitteena on selvittää, paljonko aikaa kuluu ansiotyöhön, kotitöihin, opiskeluun, erilaisiin vapaa-ajan harrastuksiin ja muihin toimintoihin. Eri toimintoihin käytetyn ajan lisäksi selvitetään ajankäytön päivä- ja viikkorytmejä sekä yhdessäoloa.
Tilastokeskus on tehnyt ajankäyttötutkimuksia vuodesta 1979 lähtien noin kymmenen vuoden välein. Edellisen ajankäyttötutkimuksen tiedot kerättiin vuosina 2009–2010. Vuosista 1999–2000 lähtien tiedot on kerätty EU:n harmonisoimana.
Tutkimukseen osallistuvat pitävät kahden vuorokauden ajan kirjanpitoa ajankäytöstään. Haastattelut tehdään puhelinhaastatteluina. Tiedonkeruu kestää 12 kuukautta.
Keneltä tietoja kerätään?
Ajankäyttötutkimuksessa käytetään kotitalousotosta, jossa tutkimusyksikköinä ovat kotitaloudet ja niiden 10 vuotta täyttäneet jäsenet. Tutkimusalueena on koko maa.
Ajankäyttötutkimukseen osallistuminen on vapaaehtoista. Tutkimuksen onnistumiseksi on kuitenkin tärkeää saada mukaan mahdollisimman moni otokseen valituista edustamaan kaikkia suomalaisia kotitalouksia.
Mihin tietoja käytetään?
Ajankäyttötutkimuksen tulokset kuvaavat väestön ansiotyöhön, kotitöihin, opiskeluun ja vapaa-ajan harrastuksiin käyttämää aikaa ja niissä tapahtuneita muutoksia. Ajankäyttötutkimuksen tietoja käytetään myös kotitaloustuotannon arvon mittaamiseen ja kansainvälisiin vertailuihin. Tietoja voidaan käyttää esimerkiksi tasa-arvo-, perhe-, sosiaali-, liikenne- ja kulttuuripolitiikan tueksi. Tietoja tarvitaan mm. sukupuolten tasa-arvoa mittaavassa kestävän kehityksen YK-indikaattorissa (SDG5). YK:n lisäksi ajankäyttötietoja viedään Eurostatin ja OECD:n tietokantoihin (esim. OECD:n Well Being -indikaattori).
Tietojen käsittely
Tilastolaki (280/2004) velvoittaa Tilastokeskuksen käsittelemään annetut tiedot luottamuksellisina. Julkaistavista tilastoista ei voi tunnistaa yksittäisen henkilön vastauksia.
Muutos
Euroopan unionin tilastovirasto Eurostat on kehittänyt yhteistyössä kansallisten tilastovirastojen kanssa suositukset ajankäyttötutkimusten harmonisoimiseksi. Harmonisointia koskevat suositukset vaikuttavat luokituksiin ja keruumenetelmään. Vertailukelpoisuuden säilyttäminen maiden aikaisempiin tutkimuksiin varmistetaan kuitenkin monin tavoin.
Eurostatin ohjeisto sallii kansallisten haastattelukysymysten käyttämisen ja omien ajankäyttöluokkien lisäämisen perusrunkoon. Päiväkirjan muoto on sen sijaan täysin harmonisoitu.
Vuoden 2020 tiedonkeruun päiväkirjatiedot kerätään ensisijaisesti verkossa. Tiedonkeruuvälineenä on Tilastokeskuksessa kehitetty XCola. Heille jotka eivät kykene tai halua vastata verkossa, vaihtoehtona on paperipäiväkirja.
Kuinka usein tietoja kerätään?
Muu säännöllinen