Vastaajille lähetetyt kirjeet
Olemme lähettäneet kyselyn vastaajille kirjeen, kun kysely alkoi. Tutustu kirjeeseen!
Ajankäyttötutkimuksen tiedonkeruu tehtiin v. 2020 - 2021. Ajankäyttötutkimus on otostutkimus, jonka avulla kerätään tietoa suomalaisten ajankäytön rakenteesta. Sen tavoitteena on selvittää, paljonko aikaa kuluu ansiotyöhön, kotitöihin, opiskeluun, erilaisiin vapaa-ajan harrastuksiin ja muihin toimintoihin. Eri toimintoihin käytetyn ajan lisäksi selvitetään ajankäytön päivä- ja viikkorytmejä sekä yhdessäoloa.
Tilastokeskus on tehnyt ajankäyttötutkimuksia vuodesta 1979 lähtien noin kymmenen vuoden välein. Tätä edellisen ajankäyttötutkimuksen tiedot kerättiin vuosina 2009–2010. Vuosista 1999–2000 lähtien tiedot on kerätty EU:n harmonisoimana.
Tutkimukseen osallistuvat pitävät kahden vuorokauden ajan kirjanpitoa ajankäytöstään. Haastattelut tehdään puhelinhaastatteluina. Tiedonkeruu kestää 12 kuukautta.
Jokainen vastaus parantaa keräämiemme tietojen luotettavuutta. Näin varmistamme, että kyselyiden tulokset ja niistä laaditut tilastot ovat korkealuokkaisia ja antavat oikean kuvan tutkittavasta aiheesta.
Tutkimus koostuu kahdesta osasta: puhelimitse tehtävästä haastattelusta ja ajankäytön
kirjaamisesta kahden päivän ajalta.
Haastattelijamme tavoittelee sinua lähiaikoina puhelimitse tai sähköpostitse. Vastaathan
yhteydenottoon.
Jos lomake ei jostain syystä toimi, kannattaa sulkea sivu, odottaa hetken aikaa ja yrittää sitten uudestaan.
Olemme lähettäneet kyselyn vastaajille kirjeen, kun kysely alkoi. Tutustu kirjeeseen!
Ajankäyttötutkimuksen tulokset kuvaavat väestön ansiotyöhön, kotitöihin, opiskeluun ja vapaa-ajan harrastuksiin käyttämää aikaa ja niissä tapahtuneita muutoksia.
Ajankäyttötutkimuksen tietoja käytetään myös kotitaloustuotannon arvon mittaamiseen ja kansainvälisiin vertailuihin. Tietoja voidaan käyttää esimerkiksi tasa-arvo-, perhe-, sosiaali-, liikenne- ja kulttuuripolitiikan tueksi.
Tietoja tarvitaan mm. sukupuolten tasa-arvoa mittaavassa kestävän kehityksen YK-indikaattorissa (SDG5). YK:n lisäksi ajankäyttötietoja viedään Eurostatin ja OECD:n tietokantoihin (esim. OECD:n Well Being -indikaattori).
Tiedonkeruun aineistoa käytetään seuraavissa tilastoissa:
Kaikki tilastotarkoituksiin kerätyt tiedot ovat salassa pidettäviä. Tietoja käsiteltäessä huolehditaan siitä, ettei kenenkään yksityisyys tai liike- tai ammattisalaisuus vaarannu. Jokainen Tilastokeskuksen palveluksessa oleva on allekirjoittanut salassapitositoumuksen.
Suoraan henkilöille suunnatuissa tiedonkeruissa henkilötietojen käsittelyperusteena on EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (EU) 2016/679 6 artiklan 1 kohdan e alakohta, yleisen edun mukaisen tehtävän suorittaminen.
Jos sinut on valittu vastaajaksi tiedonkeruuseen, Tilastokeskus ottaa aina etukäteen yhteyttä kirjeitse tai sähköpostilla. Yhteydenotossa kerrotaan, mitä tietoja kerätään ja mihin tarkoitukseen niitä käytetään.
Vastaamisen helpottamiseksi kerättyä aineistoa voidaan täydentää hallinnollisista rekistereistä saatavilla tiedoilla.
Käsittelemme tietoja luottamuksellisesti. Tiedot julkaistaan tilastoina ja tutkimuksina, joista ei voi tunnistaa yksittäisen henkilön vastauksia. Tilastoaineistoja voidaan luovuttaa tilastollisiin selvityksiin ja tieteelliseen tutkimukseen.
Tämä sisältö ei näy, jos olet estänyt evästeiden käytön. Jos haluat nähdä sisällön, tarkista evästeasetuksesi.