Palvelujen ulkomaankauppa ja ulkomaiset tavaravirrat sisältyy vaihtotaseeseen, joten tilasto muodostaa osan Suomen maksutasetta. Tilastotietoja käytetään myös kansantalouden tilinpidon ulkomaat-sektorin tietojen tuottamisessa. Tiedot toimitetaan EU:n keskustilastovirasto Eurostatille, Euroopan keskuspankille (EKP), Kansainväliselle valuuttarahastolle (IMF) ja OECD:lle.

Tiedonkeruun aineistoa käytetään seuraavissa tilastoissa:

• Maksutase ja ulkomainen varallisuusasema
• Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa
• Kansantalouden vuositilinpito

Emme saa hallinnollista lähteistä tilastoja varten riittävän tarkkaa tietoa siitä, onko yrityksellä palveluiden ulkomaankauppaa. Joskus käy niin, että tiedusteluun valittu yritys tai yhteisö ei kuuluisi mukaan tiedusteluun. Jos näin on käynyt, otattehan yhteyttä globalisaatio.tilastot@stat.fi ja selvitämme asiaa.

Tutustuttehan muihin usein kysyttyihin kysymyksiin sekä tiedustelun täyttöohjeeseen. Iso osa yrityksistä ja yhteisöistä, jotka ilmoittavat meille, ettei yrityksellä tai yhteisöllä ole palveluiden ulkomaankauppaa, on kuitenkin ilmoittanut Verohallinnolle OmaVerossa palvelukauppaa ulkomaisen yrityksen kanssa tiedustelussa kysytylle ajanjaksolle. Tämä OmaVerossa ilmoitettu palvelukauppa kuuluu pääsääntöisesti tiedustelun piiriin. Ainoastaan ostot ja myynnit, jotka liittyvät sähkönsiirtoon, matkailuun, vakuutuksiin ja päästökauppaan, jätetään ilmoittamatta Tilastokeskuksen tiedustelussa.

Saamme ajantasaisen tiedon vain kysymällä yrityksiltä ja yhteisöiltä itseltään säännöllisesti. Jos tilanne on edellisen tiuedustelun mukainen, voitte ilmoittaa meille globalisaatio.tilastot@stat.fi, ettei yrityksellä tai yhteisöllä ole ollut kyselyä koskevana ajanjaksona palveluiden ulkomaankauppaa eikä tavaraostoja tai -myyntejä ulkomailla.   

Tarkistattehan vielä usein kysytyt kysymykset ”Mikä on palveluiden ulkomaankauppaa?” ja ” Raportoidaanko kaikenlainen palveluiden osto ja myynti?”.

Kysely on lakisääteinen (Tilastolaki 280/2004). Tilaston tuottamisesta säädetään Euroopan Parlamentin ja Neuvoston asetuksessa (184/2005), jota on muutettu Komission asetuksessa (555/2012). Kyselyyn vastataan pääsääntöisesti hyvin. Tarvittaessa tilastoviranomainen voi hakea tiedonantovelvollisuudesta kieltäytyvälle sanktiota. Jos tiedusteluun vastaamisessa on vaikeuksia, voitte tarvittaessa antaa tarkkojen lukujen sijaan hyvät arviot tai ottaa meihin yhteyttä.

Tilastoista on hyötyä yrityksillekin. Tilastojen avulla yritykset voivat seurata esimerkiksi palkkakehitystä tai kaupan kehitystä Suomessa. Mitä kattavampia tietoja saamme yrityksistä, sitä paremmin tilastomme kuvaavat yritysten toimintaa. Yritykset saavat silloin parempia tilastoja oman päätöksentekonsa pohjaksi. ​

Kiitoksena vastaamisesta lomakkeen lopetussivulla on linkki yritystilastoista tehtyyn koosteeseen, jossa voi tarkastella tilastotietoja toimialoittain.
⁠Lopetussivulta pääsee myös tilastojen aikaisempiin julkistuksiin ja sieltä voi tilata sähköpostiin maksutta uusimmat tilastouutiset valituista aiheista.

Tilastojen laadinnassa käytetään aina ensi sijassa hyväksi jo muussa yhteydessä kerättyjä tietoja. Suoralla tiedonkeruulla kerätään tilastojen laatimisen kannalta ainoastaan sellaiset välttämättömät tiedot, joita ei ole muuta kautta saatavissa. Saamme verottajalta ainoastaan EU:n sisäisen ulkomaankaupan kokonaistason. Tässä tiedustelussa tarvitaan ulkomaankauppatiedot tarkemmalla tasolla. Tiedot kysytään maittain ja palveluerittäin, myös EU:n ulkopuolisten maiden kanssa.

Kaikkien kyselyyn valittujen yritysten ja yhteisöjen vastauksia tarvitaan tilaston laadun varmistamiseksi, vähäinenkin liikevaihto on tärkeää saada tilastoon mukaan.

Voitte ilmoittaa toiminnan loppumisesta meille sähköpostitse globalisaatio.tilastot@stat.fi. Liitäthän mukaan tarkat tiedot (esim. yrityksen toiminnan lopetuspäivämäärä ja fuusion osapuolet), jotta voimme tallentaa tiedot tietojärjestelmiimme.

Luvut ajalta ennen toiminnan muutosta tulee kuitenkin raportoida mahdollisuuksien mukaan.  

Jatkoaikaa myönnetään tiukkojen aikarajojen puitteissa, jotta tilastot valmistuvat ajallaan. Voitte hakea sitä kyselyn verkkolomakkeella, jonne kirjaudutaan saatekirjeessä ilmoitetuilla tunnuksilla.

Tunnukset ovat aina vuosikohtaisia ja yritykselle on luotu vain yhdet tunnukset yhdelle vuodelle. Saatte ne uudelleen lähettämällä meille sähköpostia osoitteeseen globalisaatio.tilastot@stat.fi. Muistattehan liittää yrityksen y-tunnuksen mukaan viestiin.

Palveluiden ulkomaankaupassa kotimainen yritys maksaa rahaa ulkomaiselle yritykselle tai saa rahaa ulkomaiselta yritykseltä palvelusta.

Palvelu tulkitaan tässä käsitteenä laajasti – palvelukaupassa yritys saa tai maksaa rahaa mistä tahansa, mikä ei ole tavaraa. Palveluita ovat esimerkiksi kuljetus, kirjanpito, hallinto, konsultointi, markkinointi, lisenssien ja rojaltien maksut, huollot ja korjaukset, rakentaminen ja projektitoimitukset sekä tutkimus ja kehitys.

Ulkomaankaupasta on kyse silloin, kun raha vaihtaa omistajaa kotimaisen ja ulkomaisen yrityksen välillä: kun suomalainen yritys ostaa ulkomaiselta yritykseltä tai myy ulkomaiselle yritykselle. Toisin sanoen kauppakumppanin kotimaa määrittää sen, onko kyseessä palveluiden ulkomaankauppaa, eikä se, missä palvelu tuotetaan.

Kyllä raportoidaan. Palveluiden ulkomaankaupassa ei ole merkitystä sillä, missä palvelu tuotetaan tai ylittääkö palvelu Suomen rajoja. Palveluiden ulkomaankaupassa keskeistä on, että raha vaihtaa omistajaa kotimaisen ja ulkomaisen yrityksen välillä: kotimainen yritys maksaa rahaa ulkomaiselle yritykselle tai saa rahaa ulkomaiselta yritykseltä palvelusta. Tästä syystä kotimaassa ulkomaiselle yritykselle tuotettu palvelu tai ulkomailla ulkomaiselta yritykseltä ostettu palvelu ovat molemmat palveluiden ulkomaankauppaa.

Tuonti tai vienti määräytyy rahavirran mukaan:

• jos suomalainen yritys saa rahaa ulkomaiselta yritykseltä, kyseessä on palveluvienti
• jos suomalainen yritys maksaa rahaa ulkomaiselle yritykselle, kyseessä on palvelutuonti.

Kysely kattaa lähes kaikki palvelut, joissa raha vaihtaa omistajaa suomalaisen ja ulkomaisen yrityksen välillä. Tämä kattaa sekä liiketoiminnan toisten ulkomaisten yritysten kanssa että samaan konserniin kuuluvien yritysten väliset palvelumyynnit ja –ostot.

Kyselyssä raportoitavia palveluita ovat esimerkiksi kuljetus-, kirjanpito-, konsultointi- tai markkinointipalvelujen, lisenssien, it-palvelujen, T&K-palvelujen, rakentamisen tai projektitoimitusten ostot ulkomaiselta yritykseltä ja myynnit ulkomaiselle yritykselle.

Tiedustelussa ei raportoida matkustus- ja vakuutuspalveluita eikä palkkoja (pois lukien rakentamis- ja projektitoimitusten yhteydessä maksetut palkat).

Palveluiden lisäksi tiedusteluun raportoidaan sellaiset ulkomailla tapahtuvat tavaraostot ja -myynnit, joissa tavaraa ei tuoda Suomeen eikä viedä Suomesta, vaan joilla käydään kauppaa ulkomailla. Tällaisia ovat esimerkiksi välityskauppa ja jalostustoiminta ulkomailla. Suomen rajat ylittävistä tavaroista tiedusteluun kuuluvat ainoastaan rakentamispalveluiden viennin yhteydessä rakentamista varten Suomesta viedyt tavarat.

Tarkat ohjeet palvelujen ja ulkomaisten tavaravirtojen raportoimisesta löytyvät täyttöohjeesta.

Tiedustelu kattaa samaan konserniin kuuluvalle yritykselle maksetut kulut ja konsernilta saadut summat, kun maksujen perusteena on jokin palvelusuorite (esim. siirtohinnoittelu, komissiot, lisenssit, it-tuki tai hallinnolliset palvelut). Kulu voi olla kertaluonteisesti maksettava.

Samaan konserniin kuuluvalle yritykselle maksetut kulut ilmoitetaan tiedusteluun sen mukaan, millaisesta palvelusta on kyse (ks. usein kysytty kysymys ”Miten valitsemme sopivan palveluerän?”).

Tiedustelu kattaa hyvin laajasti erilaista liiketoimintaa, tiedustelussa kysyttyjä palvelueriä on yhteensä noin 70 (ks. usein kysytty kysymys ”Ilmoitetaanko kaikenlainen palveluiden osto ja myynti?”). Tutustuthan huolella palveluerien kuvauksiin kyselylomakkeella ja täyttöohjeessa. Voit hakea sopivaa palveluerää myös hakusanan perusteella: tiedustelulomakkeella palveluviennin ja -palvelutuonnin sisällä oleva hakutoiminto ehdottaa mahdollisia palvelueriä.  Jos tarvitsette apua sopivien palveluerien löytämisessä, ottakaa yhteyttä globalisaatio.tilastot@stat.fi.

Palvelun myynti- tai ostomaa määräytyy sen perusteella, minkä maalaiselta yritykseltä suomalainen yritys saa rahaa tai minkä maalaiselle yritykselle suomalainen yritys maksaa rahaa palvelusta. Jos esimerkiksi suomalainen yritys maksaa espanjalaiselle yritykselle siitä, että tavaraa toimitetaan Ranskasta Saksaan, suomalainen yritys ostaa eli tuo rahtipalvelua Espanjasta. Kuljetuspalvelun hinta kirjataan tällöin palvelutuonniksi Espanjasta.

Maksetut rahtimaksut ovat tuontia, sillä kotimaiselle yritykselle syntyy kuluja ulkomaisesta palvelusta: kotimainen yritys maksaa rahaa ulkomaille vastineeksi ulkomaisen yrityksen tarjoamasta palvelusta. Vienti ja tuonti määräytyvät rahaliikenteen suunnan mukaisesti: rahan saanti on vientiä ja rahan maksaminen tuontia.