Vastaajille lähetetyt kirjeet
Olemme lähettäneet kyselyn vastaajille kirjeen, kun kysely alkoi. Tutustu kirjeeseen!
Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla -tiedustelulla kerätään tietoja suomalaisten konsernien ulkomailla sijaitsevista tytär- ja osakkuusyhtiöistä, yhteisyrityksistä ja sivuliikkeistä sekä Suomessa toimivilta ulkomaalaisen yhtiön omistuksessa olevista yrityksistä. Tiedustelussa selvitetään tytär- ja osakkuusyhtiöiden, osakkuusyritysten sekä sivuliikkeiden lukumäärää, sijaintia ja toimintaa, muun muassa liikevaihtoa ja henkilöstön lukumäärää.
Tiedusteluun vastaavat Suomessa sijaitsevat konsernien emoyritykset, joiden suorassa tai välillisessä omistuksessa on tytäryhtiö tai sivuliike ulkomailla, osuus yhteisyrityksessä tai joilla on vähintään 10 prosentin äänivalta ulkomailla sijaitsevassa osakkuusyhtiössä. Konsernin emoyritys täyttää pyydetyt tiedot jokaisesta ulkomailla sijaitsevasta tytär- ja osakkuusyhtiöstään ja sivuliikkeestään. Tiedustelu koskee myös Suomessa sijaitsevia ulkomaalaisen emoyhtiön omistuksessa olevia yrityksiä.
Vuosittain toteutettava tiedustelu tehdään kaikissa EU-maissa.
Jokainen vastaus parantaa keräämiemme tietojen luotettavuutta. Näin varmistamme, että kyselyiden tulokset ja niistä laaditut tilastot ovat korkealuokkaisia ja antavat oikean kuvan tutkittavasta aiheesta.
Postissa lähetetyn saatekirjeen oikeassa yläkulmassa ovat kirjautumistunnukset ja linkki verkkolomakkeelle.
Vaihtoehtoisesti voit tunnistautua Suomi.fi-palvelussa, josta lisätietoja osiossa Tunnistautumisohjeet.
Kirjaudu lomakkeelle Suomi.fi-tunnistautumisen kautta tai käyttäjätunnuksella ja salasanalla, jotka olet saanut kirjeessä.
Suomi.fi-kirjautuminen organisaatiovastaajana edellyttää, että olet organisaatiosi kautta saanut valtuuden vastata kyselyyn. Valtuuttaminen tehdään Suomi.fi-palvelussa. Ohessa Tilastokeskuksen ohjeet valtuuttamiseen ja tunnistautumiseen liittyen.
Koska vastaat organisaation puolesta, tarvitset Suomi.fi-tunnistautumiseen organisaatioltasi valtuuden. Tarvittavan valtuuden nimi on Yritys- ja yhteisötiedonkeruisiin vastaaminen.
Olemme lähettäneet kyselyn vastaajille kirjeen, kun kysely alkoi. Tutustu kirjeeseen!
Tietoja käytetään kuvaamaan suomalaisten yritysten toimintojen sijoittumista ja toiminnan merkittävyyttä maailmanlaajuisesti. Tietojen avulla voidaan arvioida talouden globaalistumisen astetta, EU:n sisämarkkinoiden vaikutusta suomalaisyritysten toimintaan ja suomalaisomisteisten yritysten kilpailukykyä maailmalla. Lisäksi tiedot toimitetaan EU:n tilastovirasto Eurostatille sekä OECD:lle.
Konsernien tiedot kerätään Tilastokeskuksen ylläpitämään konsernirekisteriin, joka sisältää tietoja mm. konsernin tyypistä. konsernin kansallisuudesta ja konsernisuhteista.
Tiedonkeruun aineistoa käytetään seuraavissa tilastoissa:
Tilastoista on hyötyä yrityksillekin. Tilastojen avulla yritykset voivat seurata esimerkiksi palkkakehitystä tai kaupan kehitystä Suomessa. Mitä kattavampia tietoja saamme yrityksistä, sitä paremmin tilastomme kuvaavat yritysten toimintaa. Yritykset saavat silloin parempia tilastoja oman päätöksentekonsa pohjaksi.
- Jos yhtiö on holdingyhtiö, joka valvoo tai johtaa saman konsernin muiden yhtiöiden toimintaa, on toimiala 701 - Pääkonttorien toiminta.
- Jos yhtiö on holdingyhtiö, joka hallinnoi konsernin varoja mutta ei tarjoa muita palveluja yhtiöille, joiden omaisuutta se hallinnoi, on toimiala 642 - Rahoitusalan holdingyhtiöiden toiminta.
- Jos yhtiö harjoittaa tukkukauppaa muille kuin yksityisille kuluttajille (business to business myynti), on toimiala 46 - Tukkukauppa pois lukien moottoriajoneuvojen ja moottripyörien kauppa. Moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien tukkukauppa kuuluu toimialaan 45.
- Jos yhtiö harjoittaa agentuuritoimintaa, on toimiala 46 - Tukkukauppa pois lukien moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien kauppa. Agentuuritoimintaan kuuluvat raaka-aine pörssit ja Internetissä tapahtuva välityskauppa sekä sahatavaran, kalan, turkisten, kukkien yms. huutokauppiaat sekä realisointikeskukset. Moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien agentuuritoiminta kuuluu toimialaan 45.
- Jos yhtiö harjoittaa vähittäiskauppaa pääasiassa yksityisille kuluttajille henkilökohtaiseen tai kotitalouskäyttöön, on toimiala 47 ”Vähittäiskauppa”. Moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien vähittäiskauppa kuuluu toimialaan 45.
Kaikki tilastotarkoituksiin kerätyt tiedot ovat salassa pidettäviä. Tietoja käsiteltäessä huolehditaan siitä, ettei kenenkään yksityisyys tai liike- tai ammattisalaisuus vaarannu. Jokainen Tilastokeskuksen palveluksessa oleva on allekirjoittanut salassapitositoumuksen.
Euroopan unionin asetukset edellyttävät osaltaan kyseessä olevien tietojen keruuta (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 716/2007 ulkomaisten osakkuus- ja tytärtyhtiöiden rakennetta ja toimintaa koskevista yhteisistä tilastoista sekä komission asetus (EY) N:o 747/2008.)
Tilastolain 18 §:n mukaan julkisia tietoja ovat mm. yhteisöjen, säätiöiden sekä elinkeinon- ja ammatinharjoittajien yritys- tai yhteisötunnus, nimi, toimiala, kotikunta, osoite ja muut yhteystiedot, toiminnan sijainti ja toimipaikat, henkilökunnan kokonaismäärä ja henkilökunnan määrä kunnittain. Toimipaikoista julkisia tietoja ovat toimipaikkatunnus, toiminta-aika, nimi, toimiala, sijainti, julkinen osoite ja muut julkiset yhteystiedot ja henkilökunnan suuruusluokka
Jos yrityksesi on valittu vastaajaksi tiedonkeruuseen, Tilastokeskus ottaa aina etukäteen yhteyttä kirjeitse tai sähköpostilla. Yhteydenotossa kerrotaan, mitä tietoja kerätään ja mihin tarkoitukseen niitä käytetään.
Tiedonkeruissa, joissa kerätään henkilötietoja, käsittelyperusteena on yleensä EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (EU) 2016/679 6 artiklan 1 kohdan c alakohta, lakisääteisen tehtävän suorittaminen.
Käsittelemme tietoja luottamuksellisesti. Tiedot julkaistaan tilastoina ja tutkimuksina, joista ei voi tunnistaa yksittäisen yrityksen vastauksia. Tilastoaineistoja voidaan luovuttaa tilastollisiin selvityksiin ja tieteelliseen tutkimukseen.
Yrityksillä ja yhteisöillä on velvollisuus vastata Tilastokeskuksen tiedonkeruisiin. Tiedonantovelvollisuus perustuu tilastolakiin (280/2004).
Velvollisuudesta voi hakea vapautusta tilastolain 8 §:n perusteella, jos vastaamisesta aiheutuu kohtuutonta haittaa. Kohtuuton haitta tarkoittaa vastaajan poikkeavaa asemaa suhteessa muihin tiedonantajiin. Vapautusta voi hakea vain yksittäisistä kyselyistä, eikä Tilastokeskus voi myöntää yleistä vapautusta kaikista tiedonkeruista. Vapautus myönnetään määräajaksi, ja se voidaan myöntää kokonaan tai osittain.
Kun harkitsemme vapautuksen myöntämistä, otamme huomioon vastaajan mahdollisuudet antaa pyydetyt tiedot sekä tietojen merkityksen tilastojen tuottamisessa ja hyödyntämisessä.
Emme voi myöntää vapautusta yrityksen resurssipulan, kiireiden emmekä tietojen antamisesta johtuvan mahdollisen vaikeuden tai vastaavien seikkojen takia.
Jos harkitset vapautuspyynnön tekemistä, ole ensin yhteydessä meihin. Tiedonkeruun yhteystiedot löydät saatekirjeestä tai verkkosivuiltamme.
Voit hakea vapautusta vapaamuotoisella kirjallisella hakemuksella tai lomakkeella Hakemus tiedonantovelvollisuudesta vapauttamisesta (pdf).
Lataa tarvittaessa pdf-tiedoston täyttämistä varten maksuton Adobe Reader -ohjelma (adobe.com).
Yksilöi hakemuksessa tiedonkeruut, joista haet vapautusta. Voit lisätä hakemukseen liitteitä. Lähetä hakemus Tilastokeskuksen kirjaamoon.
Tämä sisältö ei näy, jos olet estänyt evästeiden käytön. Jos haluat nähdä sisällön, tarkista evästeasetuksesi.