Teollisuustuotannon volyymi-indeksitiedustelussa kysytään yrityksiltä tai toimipaikoilta teollisuustuotannon määrä- tai arvotietoja kuukausittain. Tiedot kerätään henkilöstömäärällä mitattuna toimialojensa merkittävimmiltä yrityksiltä tai niiden toimipaikoilta. Kyselyssä on mukana noin 360 yritystä.
Tilastoja tarvitsevat mm. Euroopan Unionin tilastovirasto, julkinen hallinto, tutkimuslaitokset ja
teollisuuden järjestöt. Tietojen perusteella lasketaan teollisuustuotannon kuukausivolyymi-indeksi, joka kuvaa teollisuustuotannon kehitystä. Tiedustelun tiedot ovat tärkeitä arvioitaessa talouden suhdannekuvaa kansallisella tasolla.
Kirjaudu lomakkeelle painikkeesta Siirry vastaamaan joko Suomi.fi-tunnistautumisen kautta tai Tilastokeskuksen sähköpostitse tai kirjeessä lähettämillä käyttäjätunnuksella ja salasanalla. Katso lisätietoja osiosta Tunnistautumisohjeet.
Jos yrityksesi on saanut meiltä sähköpostin, voit seurata sen ohjeita. Vastaaminen on mahdollista myös kännykällä tai tabletilla. Voit tutustua kysymyksiin kohdassa Käsitteet. Lisäohjeita löydät myös verkkolomakkeelta.
Voit täydentää ja muuttaa lomakkeelle ilmoittamiasi tietoja myöhemmin.
Voit kirjautua lomakkeelle Suomi.fi-tunnistautumisen kautta tai Tilastokeskuksen lähettämillä käyttäjätunnuksella ja salasanalla.
Suomi.fi-kirjautuminen organisaatiovastaajana edellyttää, että olet organisaatiosi kautta saanut valtuuden vastata kyselyyn. Valtuuttaminen tehdään Suomi.fi-palvelussa.
Tilastokeskuksen ohjeet valtuuttamiseen ja tunnistautumiseen liittyen ohessa.
Koska vastaat organisaation puolesta, tarvitset Suomi.fi-tunnistautumiseen organisaatioltasi valtuuden. Tarvittavan valtuuden nimi on Yritys- ja yhteisötiedonkeruisiin vastaaminen. Tässä kyselyssä tarvitaan myös valtuuden tarkenne (eli tunniste) tevol.
Lisätietoja valtuuttamisesta DVV:n sivuilta
Volyymi-indeksi kuvaa kiinteähintaista arvonlisäystä. Volyymi-indeksin tavoitteena on huomioida myös mahdollinen tuotteiden laadun muuttuminen. Tuotannon arvo on pääasiallinen tapa kuvata tuotannon volyymia. Arvotietojen mittayksikkö on euro. Tuotannon määrä on toinen tuotannon volyymin kuvaamiseen käytettävä muuttuja. Määrät ilmoitetaan hyödykkeittäin. Mittayksikkön on esimerkiksi kilogramma, litra tai kappale.
Tavaratuotannon arvo jaetaan tavaratuotantoon, teollisiin palveluihin, muihin palveluihin sekä kaupallisen toiminnan marginaaliin.
Tavaratuotannolla tarkoitetaan toimipaikan valmistamien tai toisessa yrityksessä alihankintana valmistuttamien tuotteiden arvoa myyntihintaan tai todennäköiseen myyntihintaan. Tuotannon arvoon ei sisällytetä niiden tavaroiden myyntiä, jotka on sellaisenaan ja ilman jatkojalostusta myyty edelleen toisille yrityksille. Tuotannon arvo tulee ilmoittaa ilman veroja ja rahtikustannuksia. Mikäli tuotteiden myynti tapahtuu likimain samaan aikaan kuin valmistus eikä kaupallinen toiminta ole laajaa, voidaan tavaratuotannon arvoksi ilmoittaa myös myynnin arvo. Tavaratuotannon arvo voidaan laskea myös kuukauden alun ja lopun keskeneräisten töiden arvon muutoksena, johon lisätään kuukauden liikevaihto.
Teollisilla palveluilla tarkoitetaan toimipaikan tai yrityksen ulkopuolisille suorittamien teollisten korjaus-, asennus- ja huoltotöiden arvoa töihin sisältyvine tarvikkeineen. Myös palkkatyö ilmoitetaan tässä kohdassa.
Muut palvelut tarkoittavat esimerkiksi konsernien sisäisiä palveluita, tuloja rojalteista tai lisämaksuista, tietojenkäsittelypalveluita ja kaivostoiminnan palveluita.
Kaupallisen toiminnan marginaalilla tarkoitetaan yrityksen tai toimipaikan ostamien edelleen myytäväksi tarkoitettujen tuotteiden tai palveluiden myyntien ja ostojen erotusta. Myös välityskaupan marginaali ilmoitetaan tässä kohdassa.
Olemme lähettäneet kyselyn vastaajille kirjeen, kun kysely alkoi. Tutustu kirjeeseen!
Yrityksillä ja yhteisöillä on tiedonantovelvollisuus. Tiedonantovelvollisuus perustuu tilastolakiin (280/2004). Lisätietoa aiheesta alempana kohdassa Tietosuoja, oikeudet ja velvollisuudet.
Tietoja käytetään muun muassa Euroopan Unionin tilastovirastossa (Eurostat), Euroopan keskuspankissa (EKP), kansainvälisissä järjestöissä (OECD, YK) sekä Suomen julkisessa hallinnossa. Käyttäjiä ovat myös elinkeinoelämä ja tutkimuslaitokset. Teollisuustuotannon volyymi-indeksin tietoja käytetään myös lähdeaineistona kansantalouden vuositilinpidon laadinnassa.
Tiedonkeruun aineistoa käytetään seuraavissa tilastoissa:
Tietoja kerätään kuukausittain.
Tilastoista on hyötyä yrityksillekin. Tilastojen avulla yritykset voivat seurata esimerkiksi palkkakehitystä tai kaupan kehitystä Suomessa. Mitä kattavampia tietoja saamme yrityksistä, sitä paremmin tilastomme kuvaavat yritysten toimintaa. Yritykset saavat silloin parempia tilastoja oman päätöksentekonsa pohjaksi.
Kiitoksena vastaamisesta lomakkeen lopetussivulla on linkki yritystilastoista tehtyyn koosteeseen, jossa voi tarkastella tilastotietoja toimialoittain.
Lopetussivulta pääsee myös tilastojen aikaisempiin julkistuksiin ja sieltä voi tilata sähköpostiin maksutta uusimmat tilastouutiset valituista aiheista.
Kaikki tilastotarkoituksiin kerätyt tiedot ovat salassa pidettäviä. Tietoja käsiteltäessä huolehditaan siitä, ettei kenenkään yksityisyys tai liike- tai ammattisalaisuus vaarannu. Jokainen Tilastokeskuksen palveluksessa oleva on allekirjoittanut salassapitositoumuksen.
Jos yrityksesi on valittu vastaajaksi tiedonkeruuseen, Tilastokeskus ottaa aina etukäteen yhteyttä kirjeitse tai sähköpostilla. Yhteydenotossa kerrotaan, mitä tietoja kerätään ja mihin tarkoitukseen niitä käytetään.
Tiedonkeruissa, joissa kerätään henkilötietoja, käsittelyperusteena on yleensä EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (EU) 2016/679 6 artiklan 1 kohdan c alakohta, lakisääteisen tehtävän suorittaminen.
Käsittelemme tietoja luottamuksellisesti. Tiedot julkaistaan tilastoina ja tutkimuksina, joista ei voi tunnistaa yksittäisen yrityksen vastauksia. Tilastoaineistoja voidaan luovuttaa tilastollisiin selvityksiin ja tieteelliseen tutkimukseen.
Yrityksillä ja yhteisöillä on velvollisuus vastata Tilastokeskuksen tiedonkeruisiin. Tiedonantovelvollisuus perustuu tilastolakiin (280/2004).
Velvollisuudesta voi hakea vapautusta tilastolain 8 §:n perusteella, jos vastaamisesta aiheutuu kohtuutonta haittaa. Kohtuuton haitta tarkoittaa vastaajan poikkeavaa asemaa suhteessa muihin tiedonantajiin. Vapautusta voi hakea vain yksittäisistä kyselyistä, eikä Tilastokeskus voi myöntää yleistä vapautusta kaikista tiedonkeruista. Vapautus myönnetään määräajaksi, ja se voidaan myöntää kokonaan tai osittain.
Kun harkitsemme vapautuksen myöntämistä, otamme huomioon vastaajan mahdollisuudet antaa pyydetyt tiedot sekä tietojen merkityksen tilastojen tuottamisessa ja hyödyntämisessä.
Emme voi myöntää vapautusta yrityksen resurssipulan, kiireiden emmekä tietojen antamisesta johtuvan mahdollisen vaikeuden tai vastaavien seikkojen takia.
Jos harkitset vapautuspyynnön tekemistä, ole ensin yhteydessä meihin. Tiedonkeruun yhteystiedot löydät saatekirjeestä tai verkkosivuiltamme.
Voit hakea vapautusta vapaamuotoisella kirjallisella hakemuksella tai lomakkeella Hakemus tiedonantovelvollisuudesta vapauttamisesta (pdf).
Lataa tarvittaessa pdf-tiedoston täyttämistä varten maksuton Adobe Reader -ohjelma (adobe.com).
Yksilöi hakemuksessa tiedonkeruut, joista haet vapautusta. Voit lisätä hakemukseen liitteitä. Lähetä hakemus Tilastokeskuksen kirjaamoon.
Tämä sisältö ei näy, jos olet estänyt evästeiden käytön. Jos haluat nähdä sisällön, tarkista evästeasetuksesi.