Tietosuojaseloste 9.12.2022 – Työvoimatutkimuksen lisätutkimukset sekä säännölliset 8-vuotisaihealueet

Tilastokeskuksen lakiin perustuvana tehtävänä on laatia yhteiskuntaoloja kuvaavia tilastoja. Tilastojen tuottamiseksi käsittelemme Suomessa asuvien henkilöiden henkilötietoja.

Tässä tietosuojaselosteessa kerrotaan henkilötietojesi käsittelystä ja sinulle kuuluvista oikeuksista osallistuessasi työvoimatutkimuksen lisätutkimukseen tai kahdeksan vuoden välein kerättävään aihealueeseen.

Tutkimuksen rekisterinpitäjänä ja henkilötietojen käsittelijänä toimii Tilastokeskus, joka vastaa tiedonkeruun käytännön toteutuksesta Suomessa ja vastausaineiston linkittämisestä kohdassa 5 kuvattuihin hallinnollisista rekistereistä saataviin tietoihin.

Rekisteriä käytetään seuraavasti: työvoimatutkimuksen yhteydessä on tehty Euroopan komission asetuksiin perustuvia ns. ad hoc -lisätutkimuksia vuodesta 1999 alkaen vuoteen 2020 saakka. Aiheet ovat olleet vuosittain vaihtuvia, mutta joitakin toistettiin tarpeen mukaan muutaman vuoden välein. Lisätutkimusten tarkoituksena on ollut kerätä tietoa erilaisista työvoimapolitiikan kannalta tärkeistä ja ajankohtaisista aiheista, ja tuloksia on käytetty EU:n työvoimapoliittiseen päätöksentekoon ja seurantaan.

Aiheet on määrätty Euroopan komission asetuksilla, ja tutkimusten tietosisältö on kaikissa jäsenmaissa sama. Lisäkysymykset on kysytty osaotokselta; vuoteen 2004 saakka toisella vuosineljänneksellä, vuodesta 2005 lähtien 5. haastattelukerralla ympäri vuoden.

Vuodesta 2021 alkaen astui voimaan kehysasetus 2019/1900, jossa annetaan työvoiman aihealueelle yksityiskohtaiset aiheet. Niistä määräytyy rullaava monivuotinen suunnitelma kahdeksaksi vuodeksi. Vuodesta 2021 lähtien kahdeksan vuoden välein työvoimatutkimukseen kuuluu kuusi tiettyä yksityiskohtaista aihetta, sekä neljän vuoden välein lisätutkimusta erikseen määriteltävästä ajankohtaisesta aiheesta. Tietyt aihealueet toistuvat siis joka kahdeksas vuosi niin sanottuina 8-vuotismuuttujina. Jaksotusmenettely on tarkennuttu komission delegoidussa asetuksessa 2020/256.

Lisätutkimusten tuloksia on julkaistu sekä Tilastokeskuksen että yhteistyökumppanien toimesta, tietoja julkaisuista löytyy kunkin tutkimusaiheen kohdalta. Eurostat julkaisee kansainväliset yhteenvetoraportit sekä tietokantoja, https://ec.europa.eu/eurostat/web/lfs/data/database. Aineistoja voidaan luovuttaa tutkimuskäyttöön käyttölupahakemuksen perusteella.

Vuosittaiset aiheet kuvataan tässä tietosuojaselosteessa vuositasolla kohdassa viisi.

1. Rekisterinpitäjä ja yhteyshenkilöt

Tilastokeskus

Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS

Käyntiosoite: Työpajankatu 13, Helsinki

Puhelin: 029 551 1000 (vaihde)

Yhteyshenkilö: Pertti Taskinen

S-posti: tyovoimatutkimus@tilastokeskus.fi

2. Tietosuojavastaava

 

S-posti: tietosuoja@tilastokeskus.fi

 

3. Henkilötietojen käsittelyn tarkoitus ja oikeusperuste

Pääasiallinen käyttötarkoitus

Tilastokeskuksesta annetun lain 2 §:n mukaisten yhteiskuntaoloja kuvaavien tilastojen laatiminen.

Tuottamaan Euroopan komission asetuksilla määritellyt työvoimatutkimuksen muut kuin vuosi- ja neljännesvuosimuuttujat.

Työvoimatilastojen laatiminen kansalliseen käyttöön ja EU:n neuvoston ja parlamentin sekä komission asetusten mukaisten vaatimusten mukaan muokattuna EU:n tilastoviraston Eurostatin EU-työvoimatutkimuksen aineistoksi.

Lisäksi rekisterin tietoja voidaan käyttää yleensä Tilastokeskuksen toimialaan kuuluvien tilastojen laatimiseen ja tässä tarkoituksessa yhdistää muiden rekistereiden tietoihin. Lisäksi tietoja voidaan käsitellä ja yhdistää muihin tietoihin tieteellisissä tutkimuksissa tai yhteiskuntaoloja koskevissa tilastollisissa selvityksissä.

Tilastokeskus käyttää tietoja myös tilastoinnin kehittämiseen ja mahdollisesti julkaisee työvoimatutkimukseen perustuvia tietoja myös kokeellisissa tilastoissa.

Oikeusperuste

Henkilötietojen käsittely perustuu EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan e-alakohtaan (käsittely on lainmukaista, kun käsittely on tarpeen yleistä etua koskevan tehtävän suorittamiseksi tai rekisterinpitäjälle kuuluvan julkisen vallan käyttämiseksi). Erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvia henkilötietoja käsitellään tietosuojalain 6 § 7 kohdan perusteella.

4. Henkilötietojen säilytysaika

Tilastoaineisto säilytetään Kansallisarkiston tekemän päätöksen mukaisesti sähköisessä muodossa pysyvästi.

Säilytettävään aineistoon ei sisälly tiedonkeruun toteuttamisvaiheessa tarvittuja vastaajan lähestymiseen ja tavoitteluun käytettyjä suoran tunnistamisen mahdollistavia tietoja (nimi, osoite ja muut yhteystiedot). Ne hävitetään kolmen vuoden sisällä tiedonkeruun päättymisestä.

5. Käsiteltävät henkilötiedot

Tietojen keräämiseksi käsiteltävät henkilötiedot:

  • henkilön sukunimi ja etunimet
  • henkilötunnus
  • syntymäaika ja rekisteröity sukupuoli
  • postiosoite
  • puhelinnumero ja sähköpostiosoite

Vastaamisen helpottamiseksi ja tilastoaineiston monipuolisen tutkimuskäytön mahdollistamiseksi kerättyä vastausaineistoa voidaan täydentää rekisteritiedoilla eri ajankohdilta. Tiedot käsitellään niin, että yksittäistä vastaajaa ei voi tunnistaa valmiista tilastoaineistosta. 

Käsiteltävät henkilötiedot eri vuosien lisätutkimuksissa

2022: (lisätutkimus) Alustatyö

Kyseessä on EU-grant-rahoitteinen lisätutkimus, joka perustuu asetuksen 2019/1700 artiklaan 14 vapaaehtoisesti tehtävistä toteutettavuus- ja lisätutkimuksista. Alustatyö-tutkimus ei siis liity lakisääteiseen monivuotiseen rullaavaan ohjelmaan, mutta tiedonkeruun tapana siinä käytetään samanlaisia metodeja kuin muissa aihealueissa.

Tutkimus selvittää alustatyön laajuutta Suomessa. Samalla selvitetään alustatyön piirteitä ja millaista työtä alustojen kautta tehdään. Osa tiedoista kysytään kaikilta, osa vain alustyötä tekeviltä.   

2022: Työssä tarvittavat taidot

Vuoden 2022 lisäaihealue on ensimmäinen perusasetuksen (2019/1900) nojalla annettu tiedonkeruu, joka ei toistu muina vuosina. Siinä käytetään kuitenkin samoja tiedonkeruun metodeja kuin säännöllisissä 8-vuotismuuttujissa. Kysymyksillä selvitetään, miten paljon vastaaja kokee tarvitsevansa erilaisia taitoja työssään.

2021: Ulkomailla syntyneiden työmarkkina-asema

Perusasetuksen 2019/1900 mukainen ensimmäinen vuositeema käsittelee 15-74-vuotiaiden ulkomailla syntyneiden työmarkkina-asemaa. Tutkimuksessa kysytään mm. koulutuksesta, työstä ja kokemuksista työelämässä sekä kielitaidosta.

2020: Työtapaturmat ja työperäiset sairaudet

Tutkimus selvittää työtapaturmien ja työperäisten sairauksien yleisyyttä. Kiinnostuksen kohteena ovat erityisesti työtapaturmista ja työperäisistä sairauksista johtuvat poissaolot ja niiden pituus, eri työntekijäryhmien ja työnantajatyyppien väliset erot työtapaturmien ja työperäisten sairauksien esiintyvyydessä sekä erilaiset työhön liittyvät riskitekijät, jotka voivat olla uhka työntekijän terveydelle tai hyvinvoinnille.

2019: Työn organisointi ja työaikajärjestelyt

Lisätutkimuksen aiheina käsitellään seuraavia asioita:

  • työaikojen joustavuus, kuten että missä määrin työntekijä voi itse päättää työpäivän sijoittumisesta sekä lyhyen vapaan ottamisesta, tai vastavuoroisesti, onko työtekijän oltava käytettävissä työtehtäviin vapaa-ajallaan;
  • työnteon tavat, kuten työaikojen kirjaaminen, työskenteleminen työpaineen alla ja työn itsenäisyys;
  • työn sijoittuminen fyysisesti, työmatkaan käytetty aika tai työskenteleminen muualla kuin päätyöpaikassa.

Erityisiä henkilötietoryhmiä koskevia tietoja ovat terveyttä koskevat tiedot.

2018: Työn ja perheen yhteensovittaminen

Tutkimuksen avulla halutaan seurata työ- ja perhe-elämän yhdistämiseen liittyviä haasteita ja onnistumista. Tutkimuksessa selvitetään lapsiin ja muihin omaisiin liittyviä hoivavastuita ja niiden yhteyttä työllistymiseen, lasten hoitojärjestelyitä, työn ja hoivavastuiden yhteensovittamisen onnistumista ja siihen liittyviä vaikeuksia, työn joustoja sekä perhevapaita ja niiden aiheuttamia urakatkoksia. Kansalliset lisäkysymykset selvittävät tarkemmin perhevapaiden vaikutuksia työelämässä, työajan lyhentämistä hoivavastuiden takia, työn ja perheen yhteensovittamista helpottavia tekijöitä sekä lasten vuoroasumista.

2017: Yrittäjyys

Tutkimuksen aiheena on yrittäjyys. Tutkimuksen kohdejoukkona ovat kaikki yrittäjät: maatalous-, työnantaja- ja yksinyrittäjät, freelancerit sekä ammatinharjoittajat. Kysymykset liittyvät kombityöhön (esim. yrittäjyyden ja palkansaajatyön yhdistämiseen), verkostomaiseen kasvuun, yrittäjäpolkuun, yrittäjien jaksamiseen ja työoloihin, jakamistalouteen ja sosiaaliturvaan. Lisäksi palkansaajille on viisi kysymystä, ja ei-työllisiltä kysytään mahdollisista suunnitelmista yrittäjäksi ryhtymisestä.

 

2016: Nuoret työmarkkinoilla

Kohderyhmänä on 15−34-vuotiaat. Tutkimuksen aiheina käsitellään: työn etsimiseen saatu tuki työn löytäminen vastaako työ koulutustasoa muuttaminen työn vuoksi, työmatka syrjiminen opiskelun suorittamisen aikana tehty työ (myös palkaton) korkeimman suoritetun tutkinnon jälkeen kesken jätetty koulutus.

2014: Maahanmuuttajien ja heidän lastensa työmarkkinatilanne

Lisätutkimuksessa selvitetään maahanmuuttajien ja heidän lastensa työmarkkina-asemaa. Tässä tutkimuksessa maahanmuuttajilla tarkoitetaan ulkomailla syntyneitä. Toisen polven maahanmuuttajalla tarkoitetaan henkilöä, joka on itse syntynyt Suomessa, mutta jonka vanhemmista vähintään toinen on syntynyt jossakin muussa maassa.

Tutkimuksella halutaan selvittää, kuinka suuri on maahanmuuttajaväestö, ja erityisesti nk. toinen sukupolvi maahanmuuttajien sosiaalinen, taloudellinen ja koulutuksellinen tausta sekä maahanmuuton syyt ja historia mitkä ovat maahanmuuttajien ja heidän lastensa tärkeimmät esteet työmarkkinoille osallistumiseen.

Saman vuonna on tehty lisäksi erillinen ulkomaalaisten terveyttä ja hyvinvointia käsittelevä tutkimus (ns. UTH), jotta maahanmuuttajien määrä olisi riittävä luotettavien tulosten tuottamiseksi.

2013: Työtapaturmat ja työperäiset sairaudet

Tutkimus selvittää työtapaturmien ja työperäisten sairauksien yleisyyttä. Kiinnostuksen kohteena ovat erityisesti työtapaturmista ja työperäisistä sairauksista johtuvat poissaolot ja niiden pituus eri työntekijäryhmien ja työnantajatyyppien väliset erot työtapaturmien ja työperäisten sairauksien esiintyvyydessä erilaiset työhön liittyvät riskitekijät, jotka voivat olla uhka työntekijän terveydelle tai hyvinvoinnille.

Vuonna 1999 ja 2007 kysytyt kysymykset työpaikalla koetusta väkivallasta on jätetty pois.

Erityisiä henkilötietoryhmiä koskevia tietoja ovat terveyttä koskevat tiedot.

2012: Työstä eläkkeelle siirtyminen

Lisätutkimus keskittyy eläkettä saavaan tai eläkeikää lähestyvään väestöön. Kysymyksiä on muutettu vuoden 2006 kyselystä jonkin verran. Erityisesti ollaan kiinnostuneita, vähentävätkö ihmiset työmääräänsä ennen eläkkeelle siirtymistään, ja aikovatko vielä työssä olevat jatkaa työskentelyä myös eläkkeellä ollessaan. Vuoden 2012 tutkimuksella pyritään löytämään vastaus muutamaan pääkysymykseen: miten ja miksi ihmiset jättävät työmarkkinat, miksi työssä ei pysytä pidempään, ja kuinka kauan 50-69- vuotiaat odottavat olevansa työmarkkinoilla.

 

2011: Työkyky ja työllisyys

Työkykyä ja työllisyyttä koskevalla tutkimuksella halutaan tuottaa tietoa vastaajan omasta arviosta, millainen hänen terveydentilansa ja työkykynsä on. Samaa aihepiiriä koskeva lisätutkimus tehtiin vuonna 2002, mutta sekä sisältöä että lomaketta muutettiin merkittävästi edelliseen tutkimuskertaan verrattuna. Tutkimuksella halutaan selvittää vastaajien pitkäaikaisia sairauksia ja pitkäaikaisia toimintaongelmia rajoittavatko pitkäaikaiset sairaudet ja toimintaongelmat ansiotyön tekemistä, tarvitsevatko terveysongelmista kärsivät henkilöt erilaisia tukitoimenpiteitä ansiotyön tekemiseksi rajoittavatko jotkin muut kuin terveydelliset tekijät ansiotyön tekemistä.

2010: Työn ja perheen yhteensovittaminen

Tutkimuksessa selvitetään 15-64-vuotiaiden huolenpitovastuita ja niiden yhteyttä työllistymiseen, nuorimman lapsen hoitojärjestelyjä, perhevapaiden käyttöä sekä työajan joustoja perhesyiden takia. Aihepiiri on sama kuin vuoden 2005 lisätutkimuksessa.

Tietosisältö: nuorimman kotitaloudessa asuvan lapsen hoitojärjestelyt perhevapaiden käyttö nuorimman lapsen kohdalla oman kotitalouden ulkopuolella asuviin lapsiin liittyvät huolenpitovastuut muihin omaisiin liittyvät huolenpitovastuut onko hoitopalveluiden puutteellisuudella yhteyttä työllistymiseen tai osa- aikatyön tekemiseen työajan joustaminen perhesyiden takia.

2009: Nuorten siirtyminen työmarkkinoille

Tutkimuksessa selvitettiin 15-34-vuotiaiden siirtymistä opiskelusta työmarkkinoille ja siihen vaikuttavia tekijöitä.

Tietosisältö: Onko ollut ansiotyössä oppilaitosten loma-aikoina, lukukausien aikana, ollut työharjoittelussa tai oppisopimuskoulutuksessa, osallistunut opintoihin tai työvoima- tai työelämävalmennukseen liittyvään työharjoitteluun. Onko opiskellut yhtäjaksoisesti vai onko opinnoissa ollut vähintään vuoden kestänyt tauko. Tekikö tauon aikana ansiotyötä. Tietoja ensimmäisestä opintojen jälkeisestä yli kolme kuukautta kestäneestä työstä ja tapa, jolla sai tiedon tuosta työstä. Oliko työ pysyvä vai määräaikainen, tekikö kokoaikatyötä vai osa-aikatyötä, toimiala, ammatti ja ammattiasema.

2008: Maahanmuuttajien ja heidän lastensa työmarkkinatilanne

Lisätutkimuksen tarkoituksena oli selvittää maahanmuuttajien työllistymistä verrattuna syntyperäisiin kansalaisiin. Työvoimatutkimuksen otokseen osuvien maahanmuuttajien pienen määrän vuoksi Suomessa toteutettiin kuitenkin tutkimuksesta vain suppea versio, jossa tarvittavat tiedot tuotiin väestörekisteristä. Ylimääräisiä haastattelukysymyksiä ei ollut.

Tutkimuksen tiedot on toimitettu Eurostatille, mutta ne eivät ole käytettävissä kansallisena aineistona.

2007: Työpaikkatapaturmat ja työperäiset sairaudet

Tutkimuksessa selvitettiin työtapaturmien ja työperäisten sairauksien yleisyyttä, niiden aiheuttamia poissaoloja sekä henkistä ja fyysistä hyvinvointia uhkaavia tekijöitä työpaikalla. Lisäksi kysyttiin työpaikalla kohdatusta väkivallasta. Kohderyhmänä olivat kaikki työlliset sekä aiemmin työssä olleet. Tutkimus toistettiin osin samansisältöisenä kuin vuoden 1999 samaa aihetta käsitellyt lisätutkimus.

Tietosisältö: Onko sattunut työpaikkatapaturmia 12 kuukauden aikana. Työtapaturmasta johtuvat poissaolot. Onko työperäisiä sairauksia. Työperäisen sairauden tyyppi ja rajoittaako toimintaa. Työperäisestä sairaudesta johtuvat poissaolot. Henkistä hyvinvointia uhkaavat tekijät työpaikalla. Fyysistä hyvinvointia uhkaavat tekijät työpaikalla. Työpaikkaväkivalta 12 kuukauden aikana.

Erityisiä henkilötietoryhmiä koskevia tietoja ovat terveyttä koskevat tiedot.

2006: Työelämästä eläkkeelle siirtyminen

Tutkimuksen kohderyhmänä olivat 50 - 69 -vuotiaat työlliset sekä ne ei-työlliset, jotka olivat viimeisimmän työsuhteen päättyessä olleet vähintään 50-vuotiaita. Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää, miten kolme työhön liittyvää tekijää – työaikajärjestelyjen joustavuus, työturvallisuus ja koulutusmahdollisuudet – vaikuttavat eläkkeelle siirtymisen ajankohtaan. Lisäksi kysyttiin taustatietoja henkilön terveydentilasta ja työkyvystä.

Tietosisältö: kuinka pitkään ollut ansiotyössä elämänsä aikana, henkilölle nykyisin maksettavat eläkkeet ja kuntoutustuet, arvio nykyisestä terveydentilasta ja työkyvystä onko pitkäaikaista sairautta tai vammaa, rajoittaako se toimintakykyä

Työllisten kysymykset: (i) ikä, jolloin alkoi saada eläkettä tai osa-aikaeläkettä (jos saa jo jotain eläkettä), (ii) syyt siihen, miksi jatkaa vielä työntekoa jos olisi oikeutettu eläkkeeseen tai saa jo vanhuuseläkettä onko lyhentänyt tai aikooko lyhentää työaikaa ennen eläkkeelle siirtymistä esim. osa-aikaeläkkeen avulla ikä, jolloin aikoo lopettaa kokonaan ansiotyön tekemisen millä tekijöillä olisi vaikutusta siihen, että henkilö pysyisi työssä kauemmin kuin on suunnitellut (esim. joustavammat työaikajärjestelyt, kouluttautumis- tai kuntoutusmahdollisuudet, vähemmän kuormittava työ) voisiko harkita ansiotyössä käymistä eläkkeellä ollessaan sairauspoissaolojen määrä ja kesto viimeisen 12 kk aikana uskooko voivansa työskennellä nykyisessä ammatissa kahden vuoden kuluttua

Ei-työllisten kysymykset: (i) toiminta heti ansiotyön päättymisen jälkeen, (ii) ikä jolloin alkoi saada vanhuuseläkettä syy siihen, miksi jäi eläkkeelle juuri tietyssä iässä lyhensikö työaikaa ennen eläkkeelle siirtymistä esim. osa-aikaeläkkeen avulla haluaako vielä palata työelämään ikä, jolloin aikoo lopettaa kokonaan ansiotyön tekemisen (työttömät sekä ne eläkeläiset, jotka vielä haluavat palata työelämään) millä tekijöillä olisi ollut vaikutusta siihen, että henkilö olisi pysynyt työssä kauemmin (esim. joustavammat työaikajärjestelyt, kouluttautumis- tai kuntoutusmahdollisuudet, vähemmän kuormittava työ)

2005: Työn ja perheen yhteensovittaminen

Tutkimuksessa selvitettiin perhevapaiden käyttöä ja lastenhoitojärjestelyjä sekä muihin kuin omiin lapsiin (esim. vanhukset, sairaat) liittyviä huolenpitovastuita, kartoitettiin puutteita lasten tai muiden hoitoa tarvitsevien läheisten hoitopalveluissa ja arvioitiin, missä määrin nämä puutteet vaikuttavat henkilön mahdollisuuksiin tehdä kokopäivätyötä. Lisäksi kysyttiin työajan joustoista perhesyiden takia.

Tietosisältö:

  • perhevapaiden pitäminen viimeisten 12 kuukauden aikana tai pääasiallinen syy siihen, ettei ole pitänyt perhevapaita vaikka olisi ollut oikeutettu
  • omien alle 15-vuotiaiden lasten hoitojärjestelyt
  • ongelmalliset lastenhoitojärjestelyt koulun tai päivähoitopaikan loma-aikoina
  • huolenpitovastuut muista läheisistä (muut kuin omat lapset, vanhukset, vammaiset jne.)
  • tyytyväisyys nykyiseen ajankäyttöön työn ja perheen yhteensovittamisen suhteen
  • lastenhoito- ja muiden hoitopalveluiden puutteellisuuden yhteys vajaatyöllistymiseen
  • mahdollisuus työaikajoustoihin tai tilapäisiin poissaoloihin perhesyiden takia
  • tilapäisen hoitovapaan käyttäminen 12 kuukauden aikana

2004: Työjärjestelyt ja työaikamuodot

Tietosisältö:

Yrittäjien työn itsenäisyys:

  • työskenteleekö yhdelle vai useammalle toimeksiantajalle
  • itsenäisyys työaikojen ja työtapojen suhteen
  • onko kyse ns. muodollisesta yrittäjyydestä (esim. työskennellyt aiemmin palkansaajana ko. työssä, mutta joutunut perustamaan toiminimen, kun toiminta on ulkoistettu)

Palkansaajien työaikajärjestelyt:

  • ylityötunnit ja palkallinen ylityö tutkimusviikolla
  • vuorotyömuodot
  • päivittäiset työajan joustot
  • jaksotyö, tiivistetty työviikko
  • työskentely vain kutsuttaessa
  • sopimuksen mukainen työaika
  • osa-aikatyön muodot (myös yrittäjät)
  • epätyypillisten työaikajärjestelyjen sopivuus elämäntilanteeseen (myös yrittäjät)

kuinka usein tekee palkallista tai palkatonta ylityötä Lisäksi kysyttiin joitakin tietoja perhetilanteesta

2003: Elinikäinen oppiminen

Tutkimuksessa selvitettiin väestön osallistumista eri tavoilla järjestettyyn koulutukseen viimeisten 12 kuukauden aikana. Kiinnostuksen kohteena olivat tutkintoon johtavan koulutuksen lisäksi myös lyhyempikestoiset kurssit sekä itseopiskelu. Kohdejoukkona olivat kaikki 15-74 -vuotiaat, ja aineisto kerättiin vuoden 2003 toisella neljänneksellä.

Tietosisältö:

  • Tutkintokoulutus 12 kuukauden aikana: koulutusaste ja koulutusala
  • Muut kurssit: koulutusala, liittyikö työhön, opetustuntien määrä
  • Itseopiskelu 12 kuukauden aikana: mitä välineitä käyttänyt

Tutkimus toisti osittain samoja aiheita kuin vuoden 2001 ad hoc -tutkimus. Kiinnostuksen kohteena olivat uudenlaiset työsuhteet ja työaikajärjestelyt sekä epätyypillisten työaikojen sopivuus elämäntilanteeseen. Tiedot kerättiin vuoden 2004 toisella neljänneksellä.

2002: Vajaakuntoiset työelämässä

Tietosisältö:

  • yleinen terveydentila: oma arvio terveydentilasta, työkyvyn pisteytys, poissaolopäivät työstä
  • onko pitkäaikaista sairautta tai vammaa, sairauden tyyppi
  • säännöllinen lääkitys
  • sairauden alkuperä ja kesto
  • millä tavoin sairaus rajoittaa työntekoa
  • tuen tai erityisjärjestelyjen saatavuus ja tarve
  • osallistuminen kuntoutukseen viimeisen 12 kuukauden aikana
  • tyytyväisyys kuntoutukseen, johon on osallistunut
  • kuntoutuksen tarve

2001: Työajan pituus ja työaikamuodot

Tutkimuksella haluttiin saada tietoa uudentyyppisistä, ns. normaalista kokopäivätyöstä poikkeavista työsuhteista ja työaikajärjestelyistä. Lisäksi kiinnostuksen kohteena oli perhetilanteen yhteys työaikoihin. Aineisto kerättiin vuoden 2001 toisella neljänneksellä, ja tutkimuksen kohderyhmänä olivat työlliset palkansaajat ja yrittäjät.

Tietosisältö

Yrittäjien kysymykset:

  • toimeksiantajien määrä
  • työjärjestelyjen ja työaikojen itsenäisyys
  • onko työn kesto riippuvainen jonkin tuotteen tai palvelun valmistumisesta

Palkansaajien kysymykset:

  • työaikamuoto
  • vuorotyön tyyppi
  • syy vuorotyöhön hakeutumiseen
  • ilta-, yö- tai viikonlopputyön sopivuus nykyiseen elämäntilanteeseen
  • mahdollisuus vaikuttaa työhöntulo- ja lähtöaikoihin
  • liukuva työaika, työajan tasoitus ja liukumien käyttö
  • viikoittainen työaika työsopimuksen mukaan
  • normaalista työajasta poikkeavat työaikajärjestelyt: jaksotyö, tiivistetty työviikko, minimituntisopimus, työskentely vain työhön kutsuttaessa, yksilöllisesti sovitut työajat
  • syy epätyypilliseen työaikajärjestelyyn

palkalliset ja palkattomat ylityöt

2000: Siirtyminen koulutuksesta työelämään

Aineisto kerättiin vuoden 2000 toisella neljänneksellä, ja tutkimuksen kohderyhmänä olivat ne 15–34-vuotiaat, jotka olivat edellisten viiden vuoden aikana joko päättäneet opiskelunsa tai heillä oli ollut vähintään vuoden kestänyt tauko opiskeluissa. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään opiskelun päättämis- tai keskeyttämisajankohta, ensimmäisen opiskelujen päättämisen tai keskeyttämisen jälkeisen vähintään kuusi kuukautta kestäneen työn aloittamisaika ja päättymisaika ja ammatti tuossa työssä, työnhaku opintojen päättämisen tai keskeyttämisen jälkeen ja vanhempien koulutustaso

1999: Työtapaturmat ja työperäiset sairaudet

Tutkimuksessa selvitettiin työtapaturmien ja työperäisten sairauksien yleisyyttä. Lisäksi kysyttiin työpaikalla kohdatusta väkivallasta. Kohderyhmänä olivat kaikki 15–74-vuotiaat työlliset sekä aiemmin työssä olleet.

 

Kerättyyn vastausaineistoon voidaan liittää seuraavia henkilötietoja:

Vastaajan ja hänen asuntokuntansa muiden jäsenten syntymävuosi, rekisteröity sukupuoli, siviilisääty, perhe-, asumis- ja asuinpaikkatiedot, koulutus- ja tutkintotiedot, tulo-, etuus- ja työssäkäyntitiedot, ammatti- ja työpaikkatiedot, työnhakutiedot, vero- ja varallisuustiedot, äidinkieli, kansalaisuus ja synnyinmaa, terveys- ja terveydenhoitotiedot sekä tieto tulevasta kuolinsyystä ja -vuodesta.

Henkilötietoja tai kyselyssä annettuja vastauksia ei luovuteta henkilön tunnistamisen mahdollistavassa muodossa Tilastokeskuksen ulkopuolelle.

  1. 6. Säännönmukaiset tietolähteet

Rekisteritietojen lähteet

Rekisterinpitäjä ja rekisteri:

Tilastokeskuksen väestötietokanta sekä Tilastokeskuksen kokoamat, tuottamat tai tilaamat tutkimus- ja tilastoaineistot asumisesta, koulutuksesta, työllisyydestä, toimeentulosta, sosiaali- ja terveydenhuollosta sekä kuolemansyytiedoista.

      • Työ- ja elinkeinoministeriö: Työnhakijarekisteri
      • Verohallinto: Tulorekisteri
      • Verohallinto: Ammattiyhdistykseen kuuluminen

Muut tietolähteet

Julkiset lähteet

Tiedonkeruuvaiheessa käytettävien puhelinnumeroiden lähde ovat puhelinoperaattoreiden numerotietokannat sekä muut julkisesti saatavilla olevat lähteet.

Suora tiedonkeruu, rekisteröidyn oma ilmoitus

Vuosina 1999–2021 tiedot on saatu puhelinhaastattelulla tai käyntihaastattelulla.

Vuodesta 2022 alkaen tiedot on saatu lisäksi verkkolomakkeella.

.

 7. Tietojen luovuttaminen

Henkilötietoja ei pääsääntöisesti luovuteta tunnistettavassa muodossa ulkopuolisille. Käyttölupa voidaan antaa yksittäistapauksissa tieteellistä tutkimusta tai tilastollista selvitystä varten siten, että suoran tunnistamisen mahdollistavat tiedot on poistettu. Tiedot iästä, sukupuolesta, ammatista, sosioekonomisesta asemasta ja koulutuksesta voidaan kuitenkin luovuttaa edellä mainittuihin tarkoituksiin myös tunnistetietoineen.

Käyttöluvalla aineistoja voidaan käsitellä etäkäyttöjärjestelmässä myös niissä EU:n ulkopuolisista maista, joiden tietosuojan tason Euroopan komissio on päätöksellään määritellyt riittäväksi. Luettelo näistä maista julkaistaan EU:n virallisessa lehdessä ja Euroopan komission verkkosivuilla.

8. Tietojen siirto EU:n tai ETA-maiden ulkopuolelle

Henkilötietoja ei siirretä EU:n tai ETA-maiden ulkopuolelle eikä kansainvälisille järjestöille. Jos henkilötietoja on tarkoitus siirtää tai luovuttaa EU:n tai ETA-alueen ulkopuolelle, ota yhteys tietosuojavastaavaan (tietosuoja@tilastokeskus.fi).

Käyttöluvalla aineistoja voidaan käsitellä etäkäyttöjärjestelmässä myös niissä EU:n ulkopuolisista maista, joiden tietosuojan tason Euroopan komissio on päätöksellään määritellyt riittäväksi. Luettelo näistä maista julkaistaan EU:n virallisessa lehdessä ja Euroopan komission verkkosivuilla.

9. Automaattinen päätöksenteko

Henkilötietoja ei käytetä automaattiseen päätöksentekoon.

10. Rekisteröidyn oikeudet

Tietoa rekisteröidyn oikeuksista löytyy Tilastokeskuksen verkkosivuilta https://www.stat.fi/meta/tietosuoja/index.html.

11. Oikeus valittaa valvontaviranomaiselle

Jos katsot, että henkilötietojasi käsitellään lainvastaisesti, voit tehdä valituksen tietosuojavaltuutetun toimistoon.

Tietosuojavaltuutetun toimisto

Käyntiosoite Lintulahdenkuja 4, 00530 Helsinki

Postiosoite PL 800, 00531 Helsinki

Sähköposti tietosuoja(at)om.fi

Puhelinvaihde 029 566 6700

Kirjaamo 029 566 6768

Lisätietoa valituksen tekemisestä löydät tietosuojavaltuutetun toimiston kotisivuilta osoitteesta www.tietosuoja.fi

12. Muu informaatio

Kirjoita tähän kohtaan muut tarpeelliset henkilötietojen käsittelyä koskevat tiedot, kuten esimerkiksi mahdolliset poikkeukset yllä mainittuun. Jos tarpeellista, ilmoita tässä kohdassa, missä palvelua/rekisteriä/toimintoa koskeva tietosuojaseloste on nähtävillä.