Harrastukset ovat tärkeä osa lasten ja nuorten elämää. Harrastuksissa on kyse mielekkäästä tekemisestä, kaverisuhteiden vaalimisesta, itsensä kehittämisestä, omista unelmista ja vahvuuksien löytämisestä sekä vuorovaikutuksesta valmentajan, opettajan tai ohjaajan kanssa.

Harrastaminen myös edistää lasten ja nuorten osallisuutta yhteiskunnassa (OKM 2019). Lasten ja nuorten harrastamista pidetäänkin tärkeänä lasten ja nuorten sosialisaation kenttänä (Haanpää 2019).

Tässä artikkelissa käsitellään erityisesti lasten luovia harrastuksia. Varhaiskasvatus­suunnitelman (2018) mukaan taiteellinen ilmaiseminen edistää sekä lasten sosiaalisia taitoja, oppimisedellytyksiä, myönteistä minäkuvaa että valmiuksia ymmärtää ja jäsentää ympäröivää maailmaa.

Samalla kun lapset harrastaessaan tulkitsevat ja luovat erilaisia ilmaisutaitoja, ajattelun ja oppimisen taidot kehittyvät. Ilmaisun eri muodot tarjoavat lapsia motivoivia keinoja havaintojen, tunteiden ja luovan ajattelun näkyväksi tekemiseen (Varhaiskasvatus­suunnitelman perusteet 2018).

Luovat harrastukset ovat lapsilla erittäin yleisiä: vuoden 2017 Vapaa-ajan osallistuminen -tilaston mukaan yli 80 prosentilla 10–14-vuotiaista oli jokin luova harrastus. Sekä tytöt että pojat ovat innokkaita harrastajia, mutta tyttöjen ja poikien harrastaminen kuitenkin eroaa toisistaan monin tavoin.

Erityisesti tyttöjen soittoharrastus on vähentynyt

Soittimen soittaminen on varsin yleinen lasten ja nuorten luova harrastus sekä tytöillä että pojilla. Tytöt ja pojat kuitenkin harrastavat soittamista eri tavoilla. Tytöt soittavat aktiivisimmin 10–14-vuotiaina, mutta monet lopettavat jo 15 ikävuoden jälkeen. Pojat taas aloittavat aktiivisen soittoharrastuksen usein vasta yli 20-vuotiaina. (Kuvio 1)

Tytöt ja pojat valitsevat eri soittimia: tytöillä suosituin soitin on piano, pojilla kitara ja rummut. Tytöt soittavat poikia useammin musiikki­oppilaitoksissa ohjaajan opastuksella, kun taas pojat soittavat mieluummin itsenäisesti tai bändissä. Pojat myös säveltävät tai tekevät omia kappaleita ja muokkaavat musiikkia tietokoneella enemmän kuin tytöt. (Kuvio 2)

10–14-vuotiaat harrastavat laulua huomattavasti vähemmän nyt kuin aikaisemmin. Laulun harrastamiseksi on vapaa-aikatutkimuksessa laskettu mukaan laulaminen kuorossa, lauluryhmässä tai yhtyeessä sekä laulutuntien ottaminen.

Aikaisemmin laulua ovat harrastaneet erityisesti 10–14-vuotiaat tytöt. Vielä vuonna 2002 tämän ikäisistä tytöistä lähes viidennes harrasti laulua, mutta vuonna 2017 enää alle joka kymmenes (kuvio 3). Onko kuorolaulu mahdollisesti menettämässä suosiotaan tyttökulttuurissa?

Piirtäminen ja maalaaminen ovat suosituimmat kuvataidemuodot

Kuvataiteita harrastavat eniten 10–14-vuotiaat tytöt. Sen ikäisistä tytöistä 57 prosenttia ja pojista 28 prosenttia harrasti kuvataiteita. (Kuvio 4)

Suosituimmat kuvataiteen harrastamisen muodot ovat piirtäminen ja maalaaminen (kuvio 5). Ohjaajan opastuksella kuvataiteita harrasti kolme prosenttia vastaajista.

Eniten ohjatuissa ryhmissä harrastivat 10–14-vuotiaat tytöt, joista 13 prosenttia harrasti kuvataiteita ohjaajan opastuksella. Saman ikäisistä pojista ohjaajan opastuksella kuvataiteita harrasti kolme prosenttia.

Myös Koululaiskyselyn 2019 mukaan kuvataiteet kiinnostivat erityisesti alakouluikäisiä tyttöjä, sillä puolet heistä oli kiinnostunut kuvataide­harrastuksista. Yläkouluikäisistä tytöistä noin 40 prosenttia oli kiinnostunut kuvataiteista.

Peruskouluikäisistä pojista taas vain noin viidennes oli kiinnostunut kuvataiteista. Koululaiskyselyn mukaan pojat olivat kiinnostuneempia enemmän liikunnallisista harrastuksista, kuten parkourista ja jalkapallosta, sekä elokuviin ja mediaan liittyvistä harrastuksista.

Valokuvaus ja videokuvaus yleistynyt 10–14-vuotiailla

10–14-vuotiaat harrastavat sekä valokuvausta että videokuvausta enemmän nyt kuin 2000-luvun alussa (kuviot 6 ja 7). Sosiaalisella medialla on varmasti vaikutusta lasten videokuvaus­harrastuksen lisääntymiseen: 12 prosenttia 10–14-vuotiaista oli jakanut kuvaamiaan videoita YouTubessa. Valokuvausta harrastivat eniten tytöt.

Myös Koululaiskyselyn 2019 mukaan valokuvaus kiinnostaa etenkin yläkouluikäisiä tyttöjä, joista 43 prosenttia ilmaisivat kiinnostuksensa sitä kohtaan. Saman ikäisistä pojista neljännes oli kiinnostunut valokuvauksesta.

Kirjoittamisen harrastaminen on romahtanut

Kirjoittamisen harrastaminen on vähentynyt dramaattisesti sekä tytöillä että pojilla (kuvio 8). Tytöt kuitenkin yhä edelleen harrastavat kirjoittamista enemmän kuin pojat.

Suosituin kirjoittamisen muoto on päiväkirjan kirjoittaminen, joka on erityisesti nuorten tyttöjen harrastus (kuvio 9).

Onko kirjoittamisen harrastaminen sitten siirtynyt verkkoon? Pitkien tekstien kohdalla tämä ainakaan ei näytä pitävän paikkaansa: lapsista ja nuorista vain muutama prosentti kirjoitti blogia. (Kuvio 10)

On mielenkiintoista, että vaikka kirjoittaminen yleisesti ottaen on useammin tyttöjen kuin poikien harrastus, 10–14-vuotiaista pojista suurempi osuus kuin tytöistä kirjoitti blogia. Ilmeisesti sähköinen viestintä on varsin lyhyessä ajassa muuttanut kirjoittamisen kulttuuria hyvin syvällisellä tavalla.

Perinteinen jako tyttöjen ja poikien käsitöihin on säilynyt

Lasten ja nuorten kädentaito­harrastukset ovat merkittävästi vähentyneet (kuvio 11). Kädentaito­harrastusten merkittävä väheneminen lasten ja nuorten kohdalla saattaa merkitä niiden mahdollista hiipumista tulevaisuudessa.

Jako tyttöjen ja poikien kädentöihin on erittäin selkeä vielä nykyäänkin. Pojat harrastavat eniten koneiden ja huonekalujen rakentamista ja korjausta sekä puutöitä, tytöt taas neulomista, virkkaamista ja vaatteiden ompelua. Puutyöt ovat kohtalaisen suosittu harrastus sekä tytöillä että pojilla. (Kuvio 12)  

Tytöillä enemmän luovia harrastuksia

Sekä tytöt että pojat harrastavat aktiivisesti erilaisia luovia harrastuksia. Tytöillä on kuitenkin luovia harrastuksia enemmän kuin pojilla.

Yleisesti ottaen luovat harrastukset ovat viimeisen 15 vuoden aikana vähentyneet. Kuitenkin visuaaliset harrastukset, kuten kuvataide, valo- ja videokuvaus, eivät ole vähentyneet. Näyttää siltä, että sosiaalisen median kehitys on muuttanut tyttöjen ja poikien harrastusten kirjoa.

Riitta Hanifi työskentelee Ajankäyttö, koulutus ja kulttuuri -ryhmässä tutkijana ja Miia Huomo Asiakkuudet ja tietopalvelu -ryhmässä tietopalvelusuunnittelijana.

Artikkelin tiedot perustuvat Tilastokeskuksen Vapaa-ajan osallistuminen -tilaston tuloksiin. Tilastossa selvitetään väestön vapaa-ajan harrastuksia ja yhteiskunnallista osallistumista, niiden kehitystä ja eri väestöryhmien osallistumista. Lisäksi tietoa saadaan työn ja vapaa-ajan suhteesta, sosiaalisista suhteista ja eri elämänpiirien tärkeydestä. Tiedot on kerätty vuosina 2017, 2002, 1991 ja 1981. Lisätietoa Tilastokeskuksen verkkosivuilta http://stat.fi/til/vpa/index.html

Lähteet:

Haanpää, Leena (2019). Harrastustakuu: yhdenvertaisuuden asialla. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura Verkkojulkaisuja 147  

Opetus- ja kulttuuriministeriö (2019). Harrastamisen strategia. Harrastamisen strategia-työryhmä. Puheenjohtaja Esko Ranta & sihteerit Tarja Anttonen & Minttu Korsberg & Herttaliisa Tuure. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2019:7. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö.

Opetus- ja kulttuuriministeriön Koululaiskyselyn 2019 tulokset. Berden, Iina ja Tuomo Lähdeniemi. Opetus- ja kulttuuriministeriö 2019.

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2018. Opetushallitus. Määräykset ja ohjeet 2018:3a.