Suomen lapset – vähenevä mutta moninaistuva joukko
Suomen väestöstä vajaa viidennes on alaikäisiä lapsia, eli lapsia on noin miljoona. Lasten määrä on vähentynyt rajusti viimeisten vuosikymmenten aikana. Vuosituhannen vaihteesta määrä on pienentynyt lähes 100 000 lapsella. Samaan aikaan maahanmuutto on lisääntynyt ja osaltaan auttanut paikkaamaan lasten määrää.
Tarkastelen tässä artikkelissa Suomen väestöön kuuluvien alle 18-vuotiaiden lasten määrää ja osuutta syntyperän ja alueen mukaan. Tarkastelu perustuu Tilastokeskuksen väestötilastoihin.
Lasten määrä vähentynyt merkittävästi pitkällä aikavälillä
Vuoden 2021 lopussa Suomen väestöstä alaikäisiä oli hieman yli miljoona (1 035 517) eli alle viidennes (18,7 %) väestöstä. Vuosittaisessa tarkastelussa alaikäisten lukumäärän muutokset eivät tule erityisesti esiin, mutta pitkällä aikavälillä muutos on hurja. (Kuvio 1)
Vuonna 1960 useampi kuin joka kolmas (35 %) väestöön kuuluva oli alle 18-vuotias ja alaikäisiä oli noin 1,6 miljoonaa. Vuosituhannen taitteessa vuonna 2000 alaikäisiä oli 1,1 miljoonaa eli hieman yli viidennes (22 %) väestöstä.
Alaikäisten määrän muutoksiin vaikuttavat syntyvyyden ohella muuttoliike ja väestön ikärakenne (esim. Keski-Petäjä & Pietiläinen 2020). Vaikka vuosina 2020 ja 2021 lapsia syntyikin hieman enemmän kuin mittaushistorian matalimman syntyvyyden vuonna 2019, on syntyvyys edelleen hyvin matala (Syntyneet).
Entistä useampi ulkomaalaistaustainen lapsi on syntynyt Suomessa
Samaan aikaan kun lasten määrä on pienentynyt, lapset on väestöryhmänä taustaltaan aiempaa moninaisempi. Edelleen suurin osa lapsista on syntyperältään suomalaistaustaisia, vaikka ulkomaalaistaustaisten lasten määrä ja osuus lapsista ovatkin viime vuosikymmeninä kasvaneet.
Syntyperä-muuttujan mukaan suomalaistaustaisilla tarkoitetaan henkilöitä, joiden vanhemmista vähintään toinen on syntynyt Suomessa. Suomalaistaustaisiksi katsotaan myös ne henkilöt, joiden vanhemmista ei ole tietoa, mutta joiden äidinkieli on suomi, ruotsi tai saame.
Ulkomaalaistausilla tarkoitetaan henkilöitä, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. Ulkomaalaistaustaisiksi katsotaan myös ulkomailla syntyneet henkilöt, joiden kummastakaan vanhemmasta ei ole tietoa.
Vuoden 2021 lopussa Suomen kaikista alaikäisistä lapsista 105 079 eli joka kymmenes oli ulkomaalaistaustainen (kuvio 2).
Edellisvuodesta ulkomaalaistaustaisten lasten määrä kasvoi 4 326 lapsella. Parin viime vuoden aikana määrä ei ole kasvanut aivan yhtä paljon kuin aiempina vuosina. Vuonna 1990 ulkomaalaistaustaisia alaikäisiä lapsia oli 3 500.
Tyttöjen ja poikien osuus ulkomaalaistaustaisista 0–17-vuotiaista on tasoittunut viime vuosikymmeninä. Vuonna 1990 ulkomaalaistaustaisista lapsista poikia oli 53 prosenttia ja tyttöjä 47 prosenttia. Nykyisin lähes puolet ulkomaalaistaustaisista on tyttöjä (49 %) ja poikia on hieman yli puolet (51 %).
Ulkomaalaistaustaisia lapsia ei kuitenkaan tule niputtaa yhdeksi ryhmäksi, sillä taustat ovat moninaisia ja osa heistä on syntynyt Suomessa, osa ulkomailla. Suomessa syntyneiden ulkomaalaistaustaisten lasten määrä on kasvanut viime vuosikymmeninä maahanmuuton yleistymisen myötä.
Vuoteen 2003 saakka ulkomailla syntyneitä ulkomaalaistaustaisia lapsia eli ns. ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaisia oli enemmän kuin Suomessa syntyneitä ulkomaalaistaustaisia lapsia (kuvio 3).
Tämän jälkeen Suomessa syntyneitä ulkomaalaistaustaisia lapsia on ollut ulkomailla syntyneitä enemmän. Vuoden 2021 lopussa näitä ns. toisen polven ulkomaalaistaustaisia lapsia oli jo 63 prosenttia kaikista ulkomaalaistaustaisista lapsista.
Yleisimmät taustamaat entinen Neuvostoliitto ja Viro
Ulkomaalaistaustaisten lasten yleisin taustamaa oli joku Euroopan maa (44 %). Joka kolmannen ulkomaalaistaustaisen lapsen taustamaa löytyi Aasiasta (33 %) ja joka viidennellä taustamaa oli Afrikassa (20 %). Muihin maanosiin kuuluvia taustamaita oli ulkomaalaistaustaisilla lapsilla vain prosentti tai vähemmän.
Jos lapsen molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla, on lapsen taustamaa ensisijaisesti biologisen äidin syntymävaltio. Jos tieto on vain ulkomailla syntyneestä isästä, on taustamaa isän syntymävaltio. Jos kummankaan vanhemman syntymävaltiosta ei ole tietoa, tulee lapsen taustamaaksi oma syntymävaltio. Jos Suomessa syntyneen lapsen vanhemmista ei ole tietoa ja lapsi on päätelty ulkomaalaistaustaiseksi, taustamaaksi tulee tuntematon.
Yleisin taustamaa ulkomaalaistaustaisilla lapsilla oli entinen Neuvostoliitto (14 %) ja seuraavaksi yleisin oli Viro (11 %). Lähes joka kymmenennen ulkomaalaistaustaisen lapsen taustamaa oli Somalia (9 %) tai Irak (8 %). Syyrialaistaustaisia lapsia oli neljä prosenttia ja yhtä usealla taustamaa oli entinen Jugoslavia.
Lapsista 83 prosenttia asui perheissä, joissa perheen molemmat tai ainoa vanhempi on syntynyt Suomessa. Vastaavasti sellaisten perheiden lapsia, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa vanhempi on syntynyt ulkomailla, oli 11 prosenttia lapsista. Suomessa syntyneen vanhemman ja ulkomailla syntyneen vanhemman perheissä asui 7 prosenttia lapsista.
Suurin osa ulkomaalaistaustaisista lapsista oli vieraskielisiä (89 %) ja noin joka kymmenes oli kotimaisia kieliä puhuva. Toisaalta myös suomalaistaustaiset lapset voivat olla vieraskielisiä. Suomalaistaustaisista lapsista prosentilla äidinkieli oli muu kuin suomi, ruotsi tai saame. Osa lapsista voi olla myös kaksi- tai useampikielisiäkin, mutta tästä meillä ei ole tietoa, sillä väestötietojärjestelmässä on toistaiseksi mahdollista merkitä vain yksi äidinkieli.
Suomalaistaustaisista lapsista prosentti oli syntynyt ulkomailla. Lapset ovat voineet myös asua elämänsä varrella muissa maissa tai heidän isovanhempansa voivat olla ulkomaalaistaustaisia.
Vuoden 2021 lopussa Suomen kaikista miljoonasta (1 035 517) alaikäisestä lapsesta 90 prosenttia oli kotimaankielisiä, eli suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvia. Joka kymmenes lapsi oli siis vieraskielinen. Vielä vuosituhannen alkaessa vieraskielisiä lapsia oli vain kaksi prosenttia.
Vieraskielisten lasten yleisimmät kieliryhmät olivat venäjä, arabia, somali, viro. Ukraina oli 12. yleisin kieli vieraskielisillä lapsilla ja vuoden 2021 lopussa ukrainankielisiä lapsia oli Suomessa yhteensä 1 350.
Lapsia eniten Uudellamaalla – suhteellisesti eniten Pohjois-Pohjanmaalla
Lasten määrä vaihtelee myös eri puolilla Suomea (kuvio 4). Lapsia on selvästi eniten Uudellamaalla (332 670) ja vähiten Ahvenanmaalla (6 004) ja Kainuussa (11 884).
Myös ulkomaalaistaustaisten lasten määrä on suurin Uudellamaalla. Seuraavaksi eniten ulkomaalaistaustaisia lapsia on Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla.
Tilanne näyttää kuitenkin hieman erilaiselta, kun katsotaan lasten määrää suhteutettuna maakunnan väestömäärään (kuvio 5).
Suhteellisesti lapsia on eniten Pohjois-Pohjanmaalla (23 %) ja Keski-Pohjanmaalla (22 %). Keski-Pohjanmaalla myös syntyvyys oli vuonna 2021 korkeinta.
Pohjanmaalla ja Ahvenanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla lapsia on viidennes väestöstä. Uudellamaalla ja Keski-Suomessa lapsia on väestöstä 19 prosenttia, eli saman verran kuin koko maassa keskimäärin.
Sen sijaan Etelä-Savossa lasten osuus väestöstä on maan pienin, 15 prosenttia. Häntäpäässä ovat myös Etelä-Karjala, Kymenlaakso ja Pohjois-Karjala 16 prosentillaan. Etelä-Karjalassa ja Pohjois-Karjalassa myös syntyvyys oli matalin vuonna 2021.
Ei ole yllätys, että lasten suhteellinen osuus on suurin juuri niillä alueilla, joissa myös perhekoot ovat suurimmat ja lapsilla on eniten sisaruksia. Vuonna 2021 Pohjois-Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla lapsilla oli eniten sisaruksia, Uudellamaalla vähiten.
Ulkomaalaistaustaisten lasten osuudet suurimmat Ahvenanmaalla ja Uudellamaalla
Myös ulkomaalaistaustaisten lasten osuus lapsista vaihtelee eri puolilla Suomea, eivätkä osuudet vastaa kaikkien lasten osuutta maakuntien väestöstä. Ulkomaalaistaustaisten lasten osuus on suurin Ahvenanmaalla ja Uudellamaalla (Kuvio 6.), joissa myös ulkomaalaistaustaista väestöä asuu eniten.
Vuoden 2021 lopussa Uudellamaalla lähes joka viides lapsi oli ulkomaalaistaustainen (19 %). Pääkaupunkiseudun kunnista suurimmat ulkomaalaistaustaisten lasten osuudet olivat Vantaalla (29 %), Espoossa (23 %) ja Helsingissä (22 %). Muista Suomen suurista kaupungeista esimerkiksi Turussa ulkomaalaistaustaisia lapsia oli viidennes.
Sen sijaan Vaasassa (13 %) ja Tampereella (12 %) ulkomaalaistaustaisten lasten osuudet olivat selvästi tätä pienemmät.
Ahvenanmaan yhteensä 6 004 lapsesta joka viides (1 181) oli ulkomaalaistaustainen vuoden 2021 lopussa. Näistä ulkomaalaistaustaisista vajaa puolet (47 %) oli syntynyt Suomessa, mutta suuri joukko ulkomaalaistaustaisista lapsista oli ruotsalaistaustaisia (37 %). Ahvenanmaalla ulkomaalaistaustaisten lasten suurimpia taustamaita olivat Ruotsin lisäksi, Latvia ja Romania.
Ulkomaalaistaustaisten lasten osuus oli pienin Etelä-, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla. Sen sijaan Pohjanmaalla ulkomaalaistaustaisten lasten osuus oli suurimpien joukossa. Tätä selittänee joidenkin kuntien suuri ulkomaalaistaustainen työvoima. Esimerkiksi Närpiön kunnassa lähes joka kolmas lapsi oli ulkomaalaistaustainen (30 %) ja Kaskisissakin noin joka viides (19 %).
Yhtäläiset oikeudet – moninaiset tarpeet
Lasten määrän kehitykseen ovat vaikuttaneet syntyvyyden lasku, ikäluokkien koot ja muuttoliike. Pienenevä syntyvyys on toisaalta vähentänyt lasten määrää, mutta toisaalta maahanmuutto on tullut sitä hieman paikkaamaan. Samalla maahanmuutto on moninaistanut Suomen lasten joukkoa ja enemmistö ulkomaalaistaustaisista lapsista on nykyisin Suomessa syntyneitä. Lisää tietoa löydät Maahanmuuttajat ja kotoutuminen -teemasivulta.
Vaikka Suomen lapset toisaalta ovat yksi joukko – jolla toivottavasti on niin yhtäläiset mahdollisuudet kuin hyvä ja turvallinen lapsuus suomalaisessa yhteiskunnassa – on hyvä muistaa, että lapsia on monenlaisia ja monista eri taustoista. Tämä tulisi huomioida päätöksenteossa ja lapsia olisi syytä kuulla heidän moninaisista tarpeistaan.
Tämän takia lapsista tarvitaan monenlaista tietoa, jotta lasten hyvinvointia voidaan seurata ja tukea mahdollisimman hyvin. Tilastokeskus toteuttaa parhaillaan kansallisen lapsistrategian toimenpidettä 24, jossa lapsia koskevaa tietoa pyritään kokoamaan yhteen tiedon löydettävyyden ja saavutettavuuden parantamiseksi.
Ennen kaikkea lasten moninaisuus tulisi nähdä yhteiskunnassamme rikkautena, jota soisi vaalittavan.
Kirjoittaja toimii erikoistutkijana Tilastokeskuksen yhteiskuntatilastoissa
Lähteitä ja linkkejä
https://tilastokeskus.fi/tup/maahanmuutto/index.html
https://www.stat.fi/tietotrendit/avainsanat/lapset-suomessa/
https://guides.stat.fi/historiallisentilastotiedonopas/vaestolaskennat
https://www2.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2021/vahemman-lapsia-enemman-isovanhempia/
https://www.stat.fi/tietotrendit/blogit/2022/maahanmuutto-paikkaa-tehokkaasti-heikkoa-syntyvyytta/
Avainsanat:
Miksi tätä sisältöä ei näytetä?
Tämä sisältö ei näy, jos olet estänyt evästeiden käytön. Jos haluat nähdä sisällön, tarkista evästeasetuksesi.