Työttömyys on iskenyt erityisesti ulkomaalaisiin – onko käännettä näköpiirissä?
Työttömyys on kohonnut jo yli vuoden, vaikka nousuvauhti on työvoimatutkimuksen tietojen mukaan hidastunut kuluvan vuoden aikana.
Työttömyyttä voidaan tarkastella eri mittareilla. Työvoimatutkimuksen tiedot sisältävät myös kansainvälisesti vertailukelpoiset luvut työtä vailla olevista henkilöistä, jotka ovat aktiivisesti hakeneet töitä. Elokuussa heitä oli Suomessa 214 000, missä on kasvua vuoden takaiseen 22 000.
Toisaalta työttömyys voidaan laskea työ- ja elinkeinoministeriön työnhakijarekisterin mukaan työttöminä olevista ja työttömyysetuuksia saaneista. Kokeellinen väestön pääasiallinen toiminta -tilasto käyttää hyväkseen näitä tietoja, mutta eroaa työnhakijarekisteristä siinä, että se päättelee henkilön aina ensin työlliseksi, jos tällä on vähänkään palkkatuloja. Viimeisimmän eli kesäkuun tilaston mukaan työttömiä oli tällä mittarilla 315 000, mikä on 31 000 enemmän kuin vuotta aiemmin.
Eri tavoin määriteltyjen työttömien määrä eroaa siis toisistaan melko selvästi. Aktiivisesti töitä hakeneita on Suomessa aina vähemmän kuin työnhakijarekisterissä olevia. Vaikka eri määritelmät tuottavat erilaiset lukemat, tilastot kuvaavat samaa ilmiötä. Mitä ne sitten kertovat tuoreimmasta työttömyystilanteesta?
Työttömyydessä vuosimuutoksen huippu alkukeväällä
Kun katsotaan viime aikojen työttömien määrän muutosta koko Suomessa asuvan väestön parissa, niin työvoimatutkimuksen mukaan työttömyys kasvoi selvästi jo huhtikuussa 2023 vuoden takaiseen verrattuna.
Suurin kasvu vuodentakaiseen tilanteeseen verrattuna ajoittuu kuitenkin vasta lähes vuotta myöhempään, maaliskuuhun 2024. Sen jälkeen työttömien määrän kasvu on työvoimatutkimuksen luvuissa vähitellen hidastunut (kuvio 1).
Kuvio 1: Työttömien (15–74-vuotiaat) määrän muutos vuoden takaiseen verrattuna eri tilastojen mukaan, 10/2022–8/2024
Lähteet: Tilastokeskus, työvoimatutkimus sekä kokeellinen väestön pääasiallinen toiminta -tilasto
Kokeellisessa tilastossa muutoksen suunta vuoden takaiseen verrattuna on samantyyppinen kuin työvoimatutkimuksessa, mutta kehitys tasaisempi: kasvu vaihteli välillä 31 000–36 000 vuoden 2024 eri kuukausina.
Työttömyyden raju vähentyminen oli tyypillistä kokeelliselle tilastolle vuoden 2022 lokakuusta helmikuuhun 2023. Työvoimatutkimuksen tiedot eivät kyseistä muutosta rekisteröineet.
Työvoimatutkimuksen osin vaihteleva vuosimuutoksen kehitys voi johtua muun muassa otostutkimukseen liittyvästä estimaattien tilastollisesta epävarmuudesta. Kyseessä voivat olla myös hetkelliset muutokset työtä hakevien henkilöiden aktiivisuudesta työmarkkinoilla, mitä työvoimatutkimus pyrkii mittaamaan. Näitä ulottuvuuksia ei siis ole rekisteritietoon pohjautuvassa kokeellisessa tilastossa.
Työttömyys kasvanut varsinkin ei-suomalaisten joukossa
Työttömyysasteen muutokset ovat olleet suurempia ulkomaiden kansalaisten kuin Suomen kansalaisten parissa. Tämä käy ilmi tarkasteltaessa työvoimatutkimuksen vuosineljännestietoja kansalaisuuden mukaan.
Viimeisen viiden vuoden aikana EU-maiden ulkopuolisten kansalaisten työttömyysaste on ollut selvästi korkeampi kuin Suomen kansalaisten. Näiden kahden välimaastoon sijoittuu muiden EU-kansalaisten kuin suomalaisten työttömyysaste (kuvio 2).
Kuvio 2: Työttömyysaste (15–74-vuotiaat) kansalaisuuden mukaan vuosineljänneksittäin Q3/2019–Q2/2024
Lähde: Eurostat
Muiden kuin Suomen kansalaisten työttömyysaste ehti korona-ajan jälkeen laskea huomattavasti, mutta viimeksi kuluneen vuoden aikana EU:n ulkopuolisten kansalaisten työttömyysaste on kohonnut yli 20 prosenttiin.
On otettava huomioon, että neljännesvuosittaiset luvut ovat kausitasoittamattomia ja varsinkin pienemmissä väestöryhmissä niihin sisältyy jonkin verran satunnaisvaihtelua.
Yllä kuvattu työttömyysasteen kehitys ei ole yllätys: ulkomaan kansalaisten työllistyminen on suhdanteiden heiketessä usein vaikeaa, vaikka ulkomaalaistaustaisten työllisyysaste onkin pidemmällä aikavälillä ollut nousussa.
Suomalaisten miesten työttömyys kasvoi lukumääräisesti eniten
Edellinen kuvio osoitti, kuinka työttömyysaste on noussut enemmän Suomessa asuvien ulkomaalaisten joukossa kuin Suomen kansalaisten keskuudessa. Jos taas katsotaan työttömien määrän muutosta absoluuttisina lukuina sukupuolittain, niin kesäkuusta 2023 kesäkuuhun 2024 määrällisesti eniten kasvoi kansalaisuudeltaan suomalaisten miesten työttömyys. Ulkomaan kansalaisten työttömyyden kasvussa ei ole sen sijaan eroa sukupuolen mukaan (kuvio 3).
Kuvio 3: Työttömien (15–74-vuotiaat) määrän muutos 6/2023–6/2024 sukupuolen ja kansalaisuuden mukaan
Lähde: Kokeellinen väestön pääasiallinen toiminta -tilasto
Heikompien suhdanteiden aikana miesten työllisyys perinteisesti heikkenee herkästi esimerkiksi teollisuudessa ja rakentamisessa. Viime aikoina tosin myös palvelualojen työllisyyskehitys on ollut heikkoa muun muassa hintojen nousun vuoksi.
Eri kansalaisuudet eri tilanteessa
Suomessa asuu eri määrä eri kansalaisuuksien edustajia, ja heidän määränsä työllisinä ja työttöminä myös vaihtelee kansalaisuuksien välillä.
Taulukko 1 kertoo väestön, työllisten ja työttömien määrän niissä eri ulkomaan kansalaisuuksissa, joiden väestö Suomessa ylittää 10 000. Väestön määrässä ovat tässä mukana kaiken ikäiset.
Kesäkuussa 2024 oli eniten työttöminä ukrainalaisia (taulukko 1). Tätä selittää heidän tulonsa Suomeen ensisijaisesti kansainvälisen suojelun nojalla työn sijaan. Tosin Suomessa asuvien venäläisten työttömyystilanne oli lähes yhtä heikko.
Taulukko 1: Suurimpien ulkomaiden kansalaisten ryhmien väestön,
työllisten ja työttömien määrä 6/2024
Kansalaisuus | Väestö yhteensä | Työlliset | Työttömät |
---|---|---|---|
Viro | 51400 | 25700 | 5000 |
Ukraina | 36000 | 11700 | 6100 |
Venäjä | 35500 | 13000 | 5800 |
Kiina | 14500 | 5600 | 1200 |
Irak | 14500 | 3300 | 4800 |
Intia | 14000 | 6600 | 1500 |
Filippiinit | 13400 | 9600 | 900 |
Yhteensä | 390000 | 163200 | 61600 |
Lähde: Kokeellinen väestön pääasiallinen toiminta -tilasto. Luvut
pyöristetty satoihin.
Irakin kansalaisten luvuissa herättää huomiota, että työttömiä on enemmän kuin työllisiä. Kyseessä ei ole kuitenkaan suoranaisesti suhdanteista johtunut työllisyyden heikentyminen.
Vaikka työllisyysaste ei ole edelleenkään korkea irakilaisten parissa, niin tilanne on parantunut hiukan. Näin voi päätellä, kun verrataan kesäkuuta 2024 lokakuuhun 2021, joka on ensimmäinen kokeellisen tilaston julkaisuajankohta. Irakilaisten väestön määrän väheneminen antaa olettaa, että osa heistä on muuttanut pois Suomesta (taulukko 2).
Taulukko 2: Suomessa asuvan irakilaisen väestön, työllisten ja työttömien määrä sekä muutosprosentti 10/2021–6/2024
2021M10 | 2024M06 | Muutos% | |
---|---|---|---|
Väestö | 15200 | 14500 | -4,6 |
Työlliset | 2800 | 3300 | 17,9 |
Työttömät | 5400 | 4800 | -11,1 |
Lähde: Kokeellinen väestön pääasiallinen toiminta -tilasto. Luvut pyöristetty satoihin, muutosprosentti laskettu pyöristämättömistä luvuista.
Lisää tietoja kansallisuuksien mukaisista työllisten ja työttömien määrästä löytyy kokeellisen tilaston tietokantatauluista.
Työttömyys vaihtelee maittain EU:n ulkopuolelta tulevilla
Kansalaisuuden mukaista työttömyysastetta voidaan tarkastella työvoimatutkimuksen tietojen avulla eri Euroopan maiden kesken.
Alla oleva kuvio 4 näyttää tuoreimman saatavilla olevan vuosimuutoksen EU:n ulkopuolelta tulleiden, vakinaisesti kussakin maassa asuvien joukossa. Heillä työttömyysaste on korkein Ruotsissa ja Suomessa, kun katsotaan vuoden 2024 toista vuosineljännestä.
EU:n ulkopuolelta tulleiden työttömyyden kasvu taas on ollut suuri erityisesti Suomessa, mutta myös Tanskassa. Muissa maissa muutokset vuoden takaiseen verrattuna ovat maltillisempia– ja osassa maissa tämän ryhmän työttömyysaste on laskenut (kuvio 4).
Kuvio 4: Työttömyysaste EU- ja ETA-maissa EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisilla, 15–74-vuotiaat, Q2/2023-Q2/2024
Lähde: Eurostat. Kuviossa ovat mukana ne maat, joista tiedot ovat saatavilla.
Tietoa on saatavilla päätöksenteon pohjaksi
Kuten tunnettua, Suomessa tilanne on työttömyyden suhteen ylipäätään kehnompi kuin keskimäärin EU:ssa, eikä pikaista muutosta ole näköpiirissä. Viime vuosien hyvä työllisyyskehitys on vaihtunut Suomessa melko nopeasti työn puutteeseen monilla, ja suhteellisesti yleisemmin ulkomaalaistaustaisilla kuin Suomen kansalaisilla.
Työttömyys kansalaisuuden mukaan ei ole työttömyyden koko kuva, mutta selvästi osa sitä. Tämän vahvistavat niin kokeellinen väestön pääasiallinen toiminta -tilasto kuin virallinen työvoimatutkimuksen tilasto. Tilastojen kehityssuunnat eivät välttämättä kuitenkaan kulje aina samaan suuntaan johtuen tilastojen erilaisista määritelmistä.
Nämä havainnot antavat oman mausteensa poliittiseen keskusteluun työperäisestä maahanmuutosta. Syvempää analyysiä tarvitaan jatkuvasti näkemysten pohjaksi. Eräs sellainen on taannoin tehty selvitys työperusteisesti Suomessa olevien työttömyysjaksojen pituudesta. Datahuone kerää tietoa tähänkin aiheeseen liittyen muun muassa Tilastokeskuksen tietokannoista.
Kirjoittaja työskentelee yliaktuaarina Tilastokeskuksen Palkat ja työelämä -ryhmässä.
Avainsanat:
Miksi tätä sisältöä ei näytetä?
Tämä sisältö ei näy, jos olet estänyt evästeiden käytön. Jos haluat nähdä sisällön, tarkista evästeasetuksesi.