Muutokset lainsäädännössä viime vuosikymmenten aikana ovat tuoneet seksuaalivähemmistöille yhdenvertaisempia oikeuksia. Suomessa väestötilastot perustuvat rekisteritietoihin, joten monimuotoisuus näkyy tilastoissa vasta sitten, kun se lakimuutosten myötä on tullut näkyväksi rekistereissä. Vähitellen lainsäädännön muutokset kuitenkin näkyvät myös tilastoissa ja tuovat esiin perheiden monimuotoisuutta.  

Käytämme artikkelissa nimitystä sateenkaariperheet sellaisista tilastoissa näkyvistä saman sukupuolen parien perheistä, joissa on myös alaikäisiä lapsia. Näissä perheissä puolisot ovat joko avioliitossa, rekisteröidyssä parisuhteessa tai sellaisessa avoliitossa, jossa on puolisoiden yhteisiä lapsia. Yleisesti sateenkaariperheiksi kutsutaan sellaisia lapsiperheitä tai perhettä suunnittelevia, joissa ainakin yksi vanhemmista kuuluu seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön. 

Artikkeli on jatkoa aiempina vuosina Pride-viikoilla julkaistujen artikkelien sarjalle. Linkit aiempiin kirjoituksiin löytyvät tämän artikkelin lopusta.  

Uusista avioliitoista kaksi prosenttia solmittiin samaa sukupuolta olevien parien kesken 

Vuoden 2002 maaliskuusta lähtien samaa sukupuolta olevat parit ovat siis voineet virallistaa parisuhteensa Suomessa rekisteröidyn parisuhteen solmimisen tultua mahdolliseksi. Tästä alkoi myös kahden naisen tai kahden miehen muodostamien parien tilastointi.  

Samanarvoista avioliitto-oikeutta saman sukupuolen parit joutuivat odottamaan vielä viisitoista vuotta, kunnes maaliskuussa 2017 avioliiton solmiminen samaa sukupuolta oleville tuli vihdoin mahdolliseksi. Sen jälkeen uusia rekisteröityjä parisuhteita ei ole enää voinut solmia. Avioliittolain muutos mahdollisti samaa sukupuolta oleville pareille myös yhteisen, perheen ulkopuolisen adoption. 

Lakimuutoksen jälkeen rekisteröidyssä parisuhteessa elävät pariskunnat ovat voineet muuttaa rekisteröidyn parisuhteensa avioliitoksi tai jatkaa rekisteröidyssä parisuhteessa. 

Viimeiset rekisteröidyt parisuhteet solmittiin 28.2.2017. Kaikkiaan 4 216 pariskuntaa rekisteröi parisuhteensa lain voimassaoloaikana vuosina 2002–2017. 

Vuonna 2024 Suomessa solmittiin yhteensä 21 420 avioliittoa, joista 2 prosenttia samaa sukupuolta olevan parin kesken. Saman sukupuolen parien uusia avioliittoja solmittiin yhteensä 425, mikä on 52 edellisvuotta enemmän. 

Tasa-arvoisen avioliittolain voimaantulovuonna 2017 uusia samaa sukupuolta olevien parien avioliittoja solmittiin yhteensä 554. Ensimmäisen vuoden jälkeen tahti on ollut maltillisempi ja samansuuntainen kuin rekisteröityjen parisuhteiden tultua aikanaan mahdollisiksi. 

 

 Naispareja on parisuhteensa virallistaneista pareista enemmän kuin miespareja. Ainoastaan vuonna 2002, jolloin rekisteröity parisuhde tuli mahdolliseksi, oli miespareja parisuhteensa virallistaneista enemmän. Tuolloin naisparien osuus solmituista liitoista oli 46 prosenttia. 

Sittemmin parisuhteensa virallistaneiden naisparien osuus on kasvanut, ja nyt naisparien osuus liiton solmineista on 68 prosenttia. Vuonna 2024 liiton solmi 291 naisparia ja 134 miesparia. 

Saman sukupuolen virallisissa parisuhteissa olevien määrä kasvanut tasaisesti 

Vuoden 2024 lopussa väestössä oli yhteensä 9 356 henkilöä, jotka olivat rekisteröidyssä parisuhteessa tai avioliitossa samaa sukupuolta olevan kanssa ja asuivat yhdessä. Edellisestä vuodesta määrä kasvoi 512 henkilöllä. Kymmenessä vuodessa näiden saman sukupuolen liitoissa olevien määrä on kasvanut 4 486 henkilöllä (kuvio 2).  

Määrä ei kuitenkaan täysin vastaa siviilisäädyltään rekisteröidyssä parisuhteessa tai avioliitossa samaa sukupuolta olevan henkilön kanssa olevien määrää, sillä perhetilastossa lähtökohtana on samassa asunnossa asuminen. Kaikki siviilisäädyltään rekisteröidyssä parisuhteessa tai avioliitossa olevat parit eivät syystä tai toisesta asu yhdessä. 

 

Vuonna 2024 enemmistö (63 %) rekisteröidyssä parisuhteessa tai saman sukupuolen avioliitossa elävistä oli naisia. Naiset olivat nuorempia kuin miehet (kuvio 3).  

Tyypillisin saman sukupuolen virallistetussa parisuhteessa elävä henkilö oli 30–39-vuotias nainen: heitä oli 1 893 eli noin kolmannes saman sukupuolen parisuhteensa virallistaneista naisista. Toiseksi eniten oli 40–49-vuotiaita naisia, yhteensä 1 691 (29 %).  

Saman sukupuolen liitossa eläviä 50–59-vuotiaita naisia oli 1 106 (19 %) ja 60-vuotiaita tai sitä vanhempia 690 (12 %). Lukumääräisesti vähiten virallistetussa parisuhteessa eläviä naisia oli alle 30-vuotiaissa (N=552, 9 %). 

Miesten muodostamissa virallistetuissa parisuhteissa eläviä oli määrällisesti eniten 40–49-vuotiaiden ikäryhmässä: heitä oli 895 (26,1 %). Ero 50–59-vuotiaisiin miehiin on hyvin pieni (N=878, 25,6 %).  

Yhteensä 804 (23,5 %) iältään 60-vuotiasta tai vanhempaa miestä asui saman sukupuolen liitossa. Alle 30-vuotiaita saman sukupuolen liitossa eläviä miehiä oli puolestaan 162 (4,7 %). Miehillä erot eri ikäryhmien välillä eivät ylipäätään olleet alle 30-vuotiaita lukuun ottamatta niin suuria kuin naisilla.  

 

 Perhetilaston mukaan saman sukupuolen pareilla (avioparit, rekisteröidyt parisuhteet ja avoparit, joilla yhteinen lapsi) puolisoiden välinen ikäero on tyypillisesti suurempi kuin heteropareilla. Kun eri sukupuolta olevilla pareilla ikäeroa on keskimäärin noin 3,5 vuotta suuntaan tai toiseen, on naispareilla ikäeroa keskimäärin 4,3 vuotta ja miespareilla 6,8 vuotta.  

Vuonna 2024 yhteensä 146 saman sukupuolen virallista parisuhdetta päätyi eroon. Edellisvuodesta erojen määrä väheni yhdellätoista.  

Saman sukupuolen parien eroista 118 oli avioeroja ja 28 rekisteröidyn parisuhteen purkamisia. Osa aiemmista rekisteröidyistä parisuhteista on muutettu avioliitoiksi, jolloin mahdollinen ero tilastoituu avioeroksi.  

Naisten virallistamia saman sukupuolen parisuhteita on enemmän kuin miesten, joten naispareilla on myös enemmän eroja kuin miespareilla. Vuonna 2024 samaa sukupuolta olevien avioparien ja rekisteröityjen parien eroista 75 prosenttia oli naisparien eroja. 

Suurin osa sateenkaariperheistä on naisparien perheitä

Vuoden 2024 lopussa Suomessa oli perhetilaston mukaan 4 859 sellaista saman sukupuolen parin perhettä, jossa puolisot olivat joko avioliitossa, rekisteröidyssä parisuhteessa tai sellaisessa avoliitossa, jossa puolisoilla oli yhteisiä lapsia.

Samaa sukupuolta olevien parisuhteensa virallistaneiden parien perheistä 1 172:ssa oli kotona asuvia lapsia. Kyseessä ei välttämättä ole lapsiperhe, vaan lapsi tai lapset voivat olla myös täysi-ikäisiä. Näistä perheistä 1 003 oli aviopariperheitä ja 169 rekisteröidyn parin perheitä. 

Tilastossa näkyvistä saman sukupuolen parien perheistä 27 prosenttia oli lapsiperheitä (kuvio 4) eli sellaisia perheitä, joissa oli vähintään yksi alle 18-vuotias lapsi. Lapsiperheiden osuus saman sukupuolen parien perheistä on kasvanut melko tasaisesti vuodesta 2002, jolloin harvempi kuin joka kymmenes oli lapsiperhe. 

Suurin osa sateenkaariperheistä on naisten perheitä – ja erityisesti näiden perheiden osuus on kasvanut. Miesparien ja alaikäisten lasten perheiden osuus on noin kaksi prosenttia.  

On hyvä muistaa, että osa miespareista voi olla myös etävanhempia eivätkä tule tilastoiduiksi lapsiperheeksi, jos lapset ovat muualla kirjoilla, vaikka säännöllisesti heidän luonaan asuisivatkin. 

Vuonna 2024 perhetilastossa näkyvistä naisparien perheistä 40 prosenttia oli lapsiperheitä. Osuus on hieman suurempi kuin lapsiperheiden osuus kaikista perheistä (37 %). 

 

Vuoden 2024 lopussa Suomessa oli kaikkiaan 547 913 lapsiperhettä, joista sateenkaariperheitä oli 0,2 prosenttia (n=1 291). 

Samaa sukupuolta olevien avioliiton tultua mahdolliseksi vuonna 2017 on rekisteröityjen parien lapsiperheiden määrä pienentynyt ja vastaavasti saman sukupuolen avioparien lapsiperheiden määrä kasvanut. (Kuvio 5.) 

Vuonna 2024 aviopariperheiden osuus tilastossa näkyvistä sateenkaarilapsiperheistä oli 74 prosenttia. Rekisteröityjen parien lapsiperheitä oli vuoden 2024 lopussa 152 ja saman sukupuolen avioparien lapsiperheitä 958. 

Samaa sukupuolta olevan avoparin ja yhteisten lasten muodostamia perheitä oli vuoden 2024 lopussa perhetilastossa 181. Pääosin kyse on naispareista, joiden puolisoista toinen on perheen lapsen biologinen äiti ja toinen lapselle vahvistettu äiti. Myös juridisen sukupuolen korjausten myötä tilastoon voi tulla joitakin saman sukupuolen avopareja, joilla on yhteisiä lapsia.  

Muutoin saman sukupuolen avopareja ei ole perhetilastoissa toistaiseksi tilastoitu. Noin 14 prosenttia tilastoiduista sateenkaarilapsiperheistä on avoparien perheitä. 

 

Maaliskuusta 2024 lähtien on ollut mahdollista muuttaa vanhemmuusnimikkeensä väestötietojärjestelmään. Kyseessä on siis väestötietojärjestelmään merkitty tieto siitä, onko vanhempi lapsen äiti vai isä.  

DVV:n mukaan yhteensä 40 henkilöä on muuttanut vanhemmuusnimikkeensä 1.3.–31.12.2024 välisenä aikana.  

Lapsista 0,2 prosenttia kasvaa sateenkaariperheissä 

Suomen perheissä oli vuoden 2024 lopussa yhteensä 981 178 alaikäistä lasta, mikä on 11 324 vähemmän kuin edellisvuonna. Näistä lapsista 2 083 (0,2 %) kasvoi perhetilaston mukaan parisuhteensa virallistaneen nais- tai miesparin perheessä tai sellaisessa saman sukupuolen avoparin perheessä, jossa oli puolisoiden yhteisiä lapsia. (Taulukko 1.)

Vuodesta 2023 sateenkaariperheissä kasvavien lasten määrä on kasvanut 138 lapsella.  

Perhetilastossa näkyvistä sateenkaariperheiden lapsista 235 kasvoi samaa sukupuolta olevan avoparin ja yhteisten lasten muodostamassa perheessä – eli lähinnä sellaisissa perheissä, joissa on lapsen biologinen vanhempi ja toinen lapselle vahvistettu äiti.  

Todellisuudessa lasten määrä sateenkaariperheissä on kuitenkin tätä suurempi, sillä lapsia asuu myös muissa saman sukupuolen avoparien perheissä, joita ei toistaiseksi tilastoida. Sateenkaariperheet ry:n (2025) arvion mukaan sateenkaariperheissä elää noin 20 000 lasta (sateenkaariperheet.fi).    

Vuoden 2024 lopussa 45 prosenttia kaikista Suomen lapsiperheistä oli yksilapsisia (kuvio 6). Osassa perheitä yksilapsisuus on tilapäistä, sillä perheen lapsimäärä voi kasvaa myöhemmin tai se on voinut jo vähentyä esimerkiksi isosisarusten jo muutettua omilleen. Suurin yksilapsisten osuus oli isä ja lapsia -perhetyypin perheissä (66 %). 

Kaikkiin Suomen lapsiperheisiin (45 %) tai eri sukupuolta olevien avioparien lapsiperheisiin (38 %) verrattuna sateenkaariperheet ovat useammin yksilapsisia, vaikka yksilapsisten sateenkaariperheiden osuus onkin vähentynyt.  

Vielä vuonna 2002 yksilapsisten sateenkaariperheiden osuus oli 60 prosenttia (Pohjanpää 2013), mutta vuoden 2024 lopussa hieman yli puolet (52 %). Vuoden 2024 lopussa 37 prosenttia sateenkaariperheistä oli kaksilapsisia ja joka noin kymmenes (11 %) oli vähintään kolmelapsinen.   

 

Lasten lukumäärä tilastoiduissa sateenkaariperheissä näyttää siis kasvaneen. Osaltaan siihen on vaikuttanut parisuhteiden virallistamisen mahdollistuminen ja äitiyslaki (nykyinen vanhemmuuslaki 775/2022).  

Lastensaantia varten tarjolla olevat keinot ja parien mahdollisuudet toteuttaa vanhemmuutta ovat sidoksissa myös lainsäädäntöön (Ponkilainen 2022) eivätkä mahdollisuudet ole olleet tasapuolisesti kaikkien naisparien saatavilla (Ponkilainen ym. 2024). Nais- ja miesparit eivät myöskään ole lapsensaannissa samassa asemassa. 

Tutkimus on osoittanut naisparien lastensaannin todennäköisyyden vaihtelevan koulutustason mukaan. Naispareilla lasten saamisen todennäköisyys on ollut korkeampi lähinnä korkeasti koulutetuilla. (Ponkilainen ym. 2024). Naisparien pääsy hedelmöityshoitojen piiriin julkisella sektorilla vuodesta 2019 lähtien onkin ollut yhdenvertaisuuden kannalta tärkeä edistysaskel – lapsen saaminen ei ole enää vain sosioekonomisista resursseista kiinni.   

Äitiyslaki on vähentänyt perheen sisäisiä adoptioita 

Vuonna 2023 Suomessa tehtiin yhteensä 252 adoptiota, joista 163 oli kotimaisia adoptioita ja 89 ulkomailla syntyneiden lasten adoptioita. Adoptioista puolet (126) oli perheen ulkopuolisia ja puolet (126) perheen sisäisiä adoptioita. Perheen sisäisessä adoptiossa aviopuoliso tai rekisteröidyn parisuhteen toinen osapuoli adoptoi puolisonsa lapsen. 

Vuonna 2023 kaikista adoptoiduista 55 prosenttia (N=138) oli alaikäisiä lapsia ja 45 prosenttia (N=114) 18 vuotta täyttäneitä. Täysi-ikäisinä adoptoiduista valtaosa (N=89) oli syntynyt Suomessa, ja tällöin kyseessä oli yleensä perheen sisäinen adoptio. 

Sateenkaariperheiden yhteiset lapset tulivat ensi kertaa näkyviin tilastoihin, kun perheen sisäinen adoptio tuli mahdolliseksi rekisteröidyssä parisuhteessa syyskuussa 2009. Tämän jälkeen vuosina 2009–2023 on Suomessa adoptoitu samaa sukupuolta olevien vanhempien perheisiin yhteensä 1 262 lasta perheen sisäisesti.  

Vuonna 2019 voimaan tullut äitiyslaki mahdollisti äitiyden vahvistamisen ilman perheen sisäistä adoptiota. Tämän seurauksena perheen sisäiset adoptiot samaa sukupuolta olevien avioparien ja rekisteröityjen parien perheissä ovat vähentyneet. Vuonna 2022 perheen sisäisistä adoptioista enää 22 koski saman sukupuolen avioparien tai rekisteröityjen parien perheitä ja vuonna 2023 vain joka kymmenes (N=12). 

Perheen ulkopuolisia adoptioita samaa sukupuolta oleville vanhemmille on ollut vain muutamia tasa-arvoisen avioliittolain voimaantulon jälkeen vuoden 2023 loppuun mennessä.

Noin 2 000 henkilöä on korjannut sukupuolitietonsa väestötietojärjestelmään  

Laki sukupuolen vahvistamisesta (295/2023) eli puhekielessä translaki tuli voimaan 3.4.2023. Sen myötä henkilö on voinut tietyt ehdot täyttäessään hakea sukupuolitietonsa korjaamista väestötietojärjestelmään ja se on voitu vahvistaa aikaisintaan 30 päivän jälkeen hakemuksen jättämisestä. Tämä on mahdollistanut transsukupuolisille oman sukupuoli-identiteettinsä mukaisen näkymisen rekisterissä ja siten myös tilastoissa.   

Lain voimaantulon jälkeen vuonna 2023 hakemuksia sukupuolen vahvistamiseksi tehtiin Digi- ja väestötietovirastolle (DVV) yhteensä 2 198 ja näistä noin 67 prosenttia (1 470) vahvistettiin ja korjattiin väestötietojärjestelmään. Hakemuksia naisesta mieheksi oli enemmän kuin miehestä naiseksi (DVV tiedote 3.4.2024). Vuonna 2024 DVV:lle sukupuolen vahvistamishakemuksia tehtiin yhteensä 987 ja myönteisiä ratkaisuja yhteensä 700 (DVV).  

Asiaa voidaan tarkastella myös väestön ennakkotilastosta. Sen mukaan huhtikuun 2023 lopun ja huhtikuun 2025 lopun välillä noin 2 000 Suomessa syntynen ja asuneen henkilön sukupuoli on korjattu väestötietojärjestelmään.  

Korjauksia henkilötunnukseen ja sukupuolitietoon tehdään säännöllisesti myös silloin, jos vastasyntyneen tai maahan muuttaneen rekisteritiedoissa on ollut virheitä. Siksi tässä tarkastelussa on otettu huomioon vain Suomessa syntyneet ja Suomessa jo asuneet henkilöt. 

Perheiden monimuotoisuus esiin tilastoissa vasta viiveellä

Perheiden monimuotoisuus on tullut näkyviin viime vuosikymmeninä myös tilastoissa, mutta yhä osa sateenkaariperheistä ja muista monimuotoisista perheistä jää tilastojen katveeseen (mm. Toivola, Wallenius & Pietiäinen 2023; Lahtela, Lipasti & Pietiläinen 2021; Keski-Petäjä 2019; Lipasti & Pietiläinen 2020; Pietiläinen & Pohjanpää 2019; Lehtonen 2019; Pohjanpää 2013).  

Tilastointia pyritään kehittämään vastaamaan muuttuvan yhteiskunnan tarpeisiin ja kuvaamaan perheiden moninaisuutta yhä paremmin. Kehittämisessä avainasemassa on rekisteripohjaisiin lähtöaineistoihin vaikuttaminen, lähinnä lainsäädännön kautta, mutta rajallisesti myös tilastollisella päättelyllä.  

Tilastointiin tehtävät muutokset valmistellaan huolella, mikä valitettavasti tarkoittaa myös sitä, että ne tapahtuvat viiveellä ja kulloisenkin lainsäädännön mahdollistamalla tavalla. Tilastoinnissa ja sen kehittämisessä keskeisiä ovat myös tilastoeettiset näkökulmat ja tietosuoja. 

Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden tilastointia pyritään edistämään myös kansainvälisessä tilastoyhteistyössä, mikä on merkittävä edistysaskel myös monimuotoisuuden näkökulmasta.  

Marjut Pietiläinen työskentelee erikoistutkijana ja Minna Wallenius yliaktuaarina Tilastokeskuksen Yhteiskuntatilastot-osastolla Väestö, oikeus ja yhdenvertaisuus -ryhmässä. 

Lähteitä: 

European Union Agency for Fundamental Rights (FRA). A long way to go for LGBTI equality. EU LGBTI survey II. Luxembourg: Publications Office of the European Union, 2020. 

European Union Agency for Fundamental Rights (FRA) https://fra.europa.eu/fi/project/2022/eu-lgbtiq-survey-iii 

Digi- ja väestötietovirasto. Vanhemmuuden vahvistaminen. [viitattu 18.6.2025] 

Kansaneläkelaitos. Lapsiperheet.  [viitattu 18.6.2025] 

Keski-Petäjä, M. (2019) Tilastoja naisista, miehistä ja heteropareista? – Miksi moninaisuus jää virallisissa tilastoissa usein piiloon. Tieto&trendit, Tilastokeskus 26.6.2019. 

Lahtela, J., Lipasti, L. & Pietiläinen, M. (2021) Rekisteröidystä parisuhteesta avioliittoon ja sisäisestä adoptiosta äitiyden vahvistamiseen – lakimuutokset tuovat perheiden moninaisuutta näkyviin tilastoissa. Tieto&trendit, Tilastokeskus 30.6.2021. 

Lehtonen, Jukka (2019) Kun kaksijakoinen sukupuoliajattelu murtuu - sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuus Tasa-arvobarometrissa 2017. Teoksessa: Näkökulmia sukupuolten tasa-arvoon – Analyyseja tasa-arvobarometrista 2017. Raportti 6/2019. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Helsinki. 

Lehtonen, Jukka (2007) Seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuuteen liittyvä syrjintä. Teoksessa: Lepola, Outi & Villa, Susan (toim.). Syrjintä Suomessa 2006. Helsinki: Ihmisoikeusliitto. 

Lipasti, L. & Pietiläinen, M. (2020) Sateenkaariperheiden määrä kasvaa – osa perheistä jää tilastoissa yhä piiloon. Tieto&trendit, Tilastokeskus. 

Moring, Anna 2013. Oudot perheet. Normeja ja ihanteita 2000-luvun Suomessa. Väitöskirja. Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos. Helsinki: Helsingin yliopisto. 

Pietiläinen, M. & Pohjanpää, K. (2019) Lakimuutokset näkyvät sateenkaariväen tilastoinnissa – samaa sukupuolta olevan kanssa avioliitossa 4 000 suomalaista. Tieto&trendit. Tilastokeskus 24.6.2019. 

Pohjanpää, Kirsti 2013. Sateenkaariperheet tuovat väriä tilastoihin. Hyvinvointikatsaus 3/2013. Tilastokeskus.

Pohjanpää, Kirsti 2013b. Seksuaalivähemmistöistä on niukasti tilastotietoa. Hyvinvointikatsaus 3/2013. Tilastokeskus.

Ponkilainen, Maria; Einiö, Elina; Pietiläinen, Marjut; Myrskylä, Mikko (2024) Educational Differences in Fertility Among Female Same-Sex Couples in Finland. Demography (2024) 61 (6): 2053–2079.

Ponkilainen, Maria (2022) Naisparien reitit vanhemmuuteen. Väestöliiton Synty-blogi. 3.10.2022. 

Ponkilainen, M. (2022) Matka sateenkaariperheeksi: Rekisteritutkimus naisparien lastenhankinnasta vuosina 2006‒2010 ja 2011‒2015 virallistettuihin liittoihin Suomessa. Maisterintutkielma (väestötiede), Helsingin yliopisto. 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL): Pieni sateenkaarisanasto

Tilastokeskus 2024. Adoptiot. 

Tilastokeskus 2025. Perheet. 

Tilastokeskus 2025. Siviilisäädyn muutokset. 

Tilastokeskus 2025. Väestörakenne. 

Toivola, J., Wallenius, M. & Pietiläinen, M. (2023) Sateenkaariperheiden määrä on kasvanut tasaisesti – näkyvyys tilastoissa parantunut lakimuutosten myötä. Tieto&trendit. Tilastokeskus 30.6.2023  

Translaki 2023

Vanhemmuuslaki 2022