Niin sanottujen ARA-lainojen luokittelupäätös on herättänyt paljon kysymyksiä myös viime aikoina. Tässä artikkelissa kerrotaan, mistä on kyse ja miksi päätös tehtiin.

Muutoksen taustalla on ARA-järjestelmä, jonka kautta Suomessa on pitkään rakennettu kohtuuhintaisiksi tarkoitettuja asuntoja valtion tuella. Siinä pankki myöntää lainan rakennuttajalle, joka voi olla esimerkiksi opiskelija-asuntosäätiö tai kaupungin vuokra-asuntoyhtiö. Valtio myöntää lainalle korkotuen ja takauksen ja säätelee, kenelle asuntoja vuokrataan ja millä hinnalla.

Kesäkuussa 2022 Tilastokeskus muutti näiden lainojen tilastollista luokittelua, ja asuntojen omistajien korkotukilainat siirtyivät osaksi julkista velkaa. Tämän myötä Suomen julkinen velka kasvoi tilastoissa noin 15 miljardia. Tänä päivänä korkotukilainakanta on noin 20 miljardia euroa.

Luokitusmuutoksesta esitetyt kysymykset ja vastaukset löytyvät kootusti tälta sivulta.

Miksi päätös tehtiin?

Päätöksessä ei ole kyse Tilastokeskuksen omasta linjauksesta, vaan kansainvälisten tilastosääntöjen soveltamisesta. Vastaavia luokitteluratkaisuja tehdään tilastojen laadinnassa päivittäin, mutta harvassa vaikutukset ovat yhtä suuria. Mittaluokaltaan vastaava ratkaisu löytyy 1990-luvulta, jolloin päätettiin luokitella työeläkejärjestelmä osaksi julkista sektoria.

Julkista taloutta koskevat tilastot, kuten muutkin EU-asetuspohjaiset tilastot, tilastoidaan eurooppalaisen standardin mukaan. EU:n tilastovirasto Eurostat valvoo, että kaikki jäsenmaat soveltavat sääntöjä yhdenmukaisesti. Tilastokeskus vastaa Suomessa sääntöjen soveltamisesta.

Eurostat ja Tilastokeskus kävivät useita neuvotteluja ARA-järjestelmän luokittelusta vuosina 2018–2022. Neuvotteluiden ja niiden perustaksi tehtyjen teknisten selvitysten tuloksena korkotukilainat luokiteltiin osaksi julkista velkaa.

Mikä oli ratkaiseva peruste?

Tilastostandardeissa julkinen velka ei määräydy sen perusteella, kuka lainan maksaa takaisin tai kuinka suuri riski veronmaksajille koituu. Ratkaisevaa on julkisen toimijan kontrolli, joka määräytyy omistuksen ja sääntelyn kautta (asukasvalinta, hinnan määräytyminen, korkotukiehdot).

ARA-järjestelmässä valtio määrittelee, kenelle asuntoja vuokrataan, millä hinnalla ja millä sosiaalisilla perusteilla. Tämä vahva kontrolli on peruste sille, että lainat lasketaan osaksi julkista taloutta. Tilastoinnin näkökulmasta kyse on valtion tai julkisen sektorin toiminnan harjoittamisesta yritysmuodossa.

Miksi luokituksella on väliä ja se puhututtaa?

EU:n ja erityisesti sen rahaliittoon kuuluvien maiden julkisen velan määrää seurataan, koska se vaikuttaa talouden vakauteen ja on perusta koko unionin finanssipoliittiselle vakaudelle ja yhteiselle valuutalle. EU:n velkarajat määriteltiin alunperin Maastrichtin sopimuksessa, joka allekirjoitettiin vuonna 1992.

Suomen julkinen velka kasvoi luokittelumuutoksen myötä, vaikka Suomen julkisen talouden tilassa ei varsinaisesti tapahtunut muutosta.

Miksi Hollannissa vastaava järjestelmä ei ole julkista velkaa?

Tämä on ymmärrettävä kysymys. Hollannin sosiaalisen asuntotuotannon malli poikkeaa yksityiskohdissaan Suomen mallista. Eurostat on käynyt Hollannin tilastoviraston kanssa neuvotteluja heidän luokittelukysymyksestään jo yli kymmenen vuoden ajan. Suomi ei ole osallistunut näihin keskusteluihin, eikä ole voinut perehtyä Hollannin järjestelmään yksityiskohtaisesti. Tästä syystä Suomen on vaikea kommentoida tarkemmin Hollannin luokittelua.

Tilastokeskuksen tehtävä ei ole hakea tulkintaa, joka tuottaisi Suomelle suotuisammat velkaluvut. Tilastokeskus soveltaa Eurostatin ohjeita ja pyrkii kuvaamaan talouden tilaa kansainvälisten standardien edellyttämällä tavalla. Eurostat vastaa standardien yhdenmukaisesta tulkinnasta EU-alueella.

Voiko päätöstä muuttaa?

Tilastokeskus voi muuttaa luokitteluaan, jos se arvioi tehneensä tulkintavirheen tai jos kansainväliset standardit muuttuvat. Luokittelua ei kuitenkaan muuteta poliittisen paineen vuoksi, sillä se vaarantaisi koko tilastojärjestelmän uskottavuuden ja luotettavuuden.

Tilastokeskus seuraa aktiivisesti EU-tason keskustelua. Tilastokeskus arvioi tilanteen uudelleen, jos tilastostandardeja uudistetaan.

Mikä on Tilastokeskuksen rooli?

Tilastokeskus on poliittisesti riippumaton viranomainen. Sen tehtävä on tuottaa luotettavaa ja puolueetonta tietoa hyödynnettäväksi yhteiskunnassa.

Riippumattomuus on tilastojärjestelmän perusta. Jos tilastoviranomainen ottaisi päätöksissään huomioon sen, millaisia seurauksia luokitteluilla on, tilastot menettäisivät luotettavuutensa.

Tämä ei tarkoita, että nykyiset tilastostandardit olisivat täydellisiä. Niitä kehitetään jatkuvasti, ja osallistumme aktiivisesti tähän kansainväliseen työhön.

Kirjoittaja on Tilastokeskuksen tieto- ja tilastopalveluista vastaava ylijohtaja.