Kansantalouden tilinpidon tarjoama kokonaiskuva Suomen taloudesta vanheni kerralla koronakriisin iskettyä. Suhdannenäkymä synkkeni ja vuoden 2019 talouden rakenne ei enää vastannut tätä vuotta.

2010-luvulla muutokset talouden rakenteessa tapahtuivat hitaasti, mutta vuonna 2020 muutokset useammalla toimialalla ovat jotain muuta. Esimerkkinä suurien muutosten toimialoista voidaan mainita majoitus- ja ravitsemuspalvelut.

Uutta tietoa kaivataan sekä vuoden 2020 suhdannekäänteestä että muutoksista talouden toimialoittaisessa rakenteessa.

Samalla kun vuoden 2020 luvut ovat poikkeuksellisen mielenkiinnon kohteena, niihin liittyy tavallista enemmän epävarmuutta. Kuvaamme tässä blogissa, millä aikataululla vuoden 2020 tilastointi etenee ja mitä käyttäjien kannattaa huomioida, kun uusia tilastoja on saatavilla. Valotamme myös tilastoinnin haasteita poikkeusaikana.

Tieto muuttuneista kuluista saadaan myöhemmin

Kuukausittainen tuotannon suhdannekuvaaja tarjoaa ensimmäisen näkemyksen talouden suunnasta. Tärkeimmät lähdeaineistot ovat yritysten ilmoittamat liikevaihtotiedot.

Neljännesvuositilinpidossa bruttokansantuotteen laskentaan saadaan lähdetietoa myös paljonkin vaihtelevalta rahoitustoimialalta sekä tuoteveroista. Lisäksi neljännesvuositilinpidossa nähdään ensimmäistä kertaa, ovatko kansantalouden kysyntä ja tarjonta tasapainossa. Jos esimerkiksi kysyntää on selvästi vähemmän kuin tarjontaa, voidaan bkt-arviota joutua korjaamaan alaspäin.

Sekä tuotannon suhdannekuvaajassa että neljännesvuositilinpidossa toimialojen lähdeaineistot perustuvat tietoihin siitä, kuinka paljon toimialoilla on tuotettu tavaroita tai palveluita. Sen sijaan tietoa tuotannon kuluista ei juuri ole. Näitä tietoja saadaan käyttöön yleensä vasta vuosiaineistoista, joista saadaan ensimmäiset ennakkotiedot kesällä 2021.

Yritysten osalta koronakriisi tuo suhdannelaskentaan epävarmuutta siitä, ovatko yritykset saaneet sopeutettua kulujaan liikevaihdossa tapahtuneisiin muutoksiin. Voi siis olla, että vuoden kahdella ensimmäisellä neljänneksellä liikevaihto kuvaa poikkeuksellisen huonosti yritysten tuottamaa arvonlisäystä.

Julkisen sektorin toimialojen kehitys lasketaan palkkasummien avulla, ja näiden kohdalla tilanne on hieman erilainen. Palkat kertovat hyvin julkisten toimijoiden kulujen kehityksestä, mutta koronakriisi on muuttanut tuotettujen palveluiden rakennetta.

Ennen vuositietojen valmistumista on esimerkiksi mahdotonta arvioida tarkasti, kuinka paljon on tuotettu terveydenhoitopalveluita. Sairaanhoitopiirit ovat siirtäneet työvoimaa normaalista toiminnasta tehohoito-valmiuden varmistamiseen, eivätkä palkkasummat kerro, kuinka paljon varsinaisia hoitotoimenpiteitä on tehty.

Enemmän säästämistä, vähemmän kasvua

Luotettavan tilastoaineiston merkitys korostuu, kun tavoitteena on kuvata kriisin kaikki vaikutukset talouden eri osa-alueisiin. Tästä esimerkkinä on matkailu.

Ulkomaalaisten matkailijoiden puuttuminen näkyy matkailuyritysten liikevaihdon voimakkaana laskuna. Toisaalta Suomesta ulkomaille suuntautuvan matkailun romahtaminen näkyi kesällä myös suomalaisten piristyneenä kotimaan matkailuna ja esimerkiksi rautakaupoissa puutavaran myyntinä.

Kokonaisuutena koronakriisin aiheuttama epävarmuus on kuitenkin neljännesvuosittaisen sektoritilinpidon mukaan kääntänyt kotitalouksien säästämisasteen poikkeuksellisen korkeaksi. Myös matkailueuroja lienee päätynyt merkittävästi säästöön.

Säästämisasteen nousu heijastuu negatiivisesti talouskasvuun. 2010-luvulla bkt:n vaisu kasvu oli kotimaisen kysynnän varassa.

Tilinpidon vastauksia helmikuussa

Miten korona on vaikuttanut eri toimialoille, ja kuinka paljon talous lopulta supistuu vuonna 2020? Näihin kysymyksiin saadaan ensimmäisiä tilinpidon tilastoihin perustuvia arvioita helmikuussa 2021, jolloin neljännesvuositilinpidon menetelmin laskettu vuosiennakko vuoden 2020 talouskehityksestä julkaistaan.

Kesällä 2021 saadaan mukaan ennakkotietoa yritysten kuluista vuodelta 2020. Tätä tietoa käytetään vuositilinpidossa yritysten välituotekäytön laskennassa. Vuositilinpidossa toimialoittaiset arvonlisäystiedot lasketaan siis tuotoksen ja välituotekäytön erotuksena. Jos toimialoittainen kulujen kehitys poikkeaa merkittävästi tuotoksesta, käypähintaiset arvonlisäystiedot tarkentuvat.

Kansantalouden tilinpidon ydin on eri aineistojen yhteensovittaminen. Se ei ole lähdeaineistojen yhteenlaskua, vaan lähdetiedot voivat olla eri syistä keskenään ristiriidassa. Vuositilinpidon tarkentumista voikin aiheuttaa myös kysyntä- ja tarjontaerien välinen tasapainotus.

Tilinpidon lähdeaineistoista tarkentuneet yritysaineistot valmistuvat vasta loppuvuodesta 2021 ja ne saadaan osaksi tilinpidon laskentaa alkuvuodesta 2022.

Julkinen terveydenhuolto poikkeustilassa 

Koronakriisi on vaikuttanut erittäin voimakkaasti julkiseen terveydenhuoltoon. Tämän toimialan tuotoksen laskennassa on käytössä volyymi-indikaattoreita, joiden avulla huomioidaan terveyteen liittyvien suoritteiden määrää. Jos suoritteet kehittyvät eri tahtiin kuin toimialan kulut, tämä vaikuttaa toimialan tuottavuuteen ja arvonlisäyksen volyymiin.

Vuoden 2020 erikoisuutena on ollut, että monissa maissa on varauduttu turvaamaan koronapotilaiden hoidon riittävyys perus- ja muita terveydenhuollon palveluja vähentämällä. Varautumiseen kohdennettua käyttämätöntä kapasiteettia ei kuitenkaan lasketa terveydenhuollon tuotokseksi.

Jos tautitilanne pahenee, on pidettävä huolta, että pandemian hoitoon liittyvät suoritteet ovat kattavasti huomioitu laskennassa.

Koska muutokset terveydenhuollossa ovat nyt täysin poikkeuksellisia, toimialan lukuihin liittyy epävarmuutta. Pyrimme aikaistamaan näiden tietojen estimointia ja varsinaista laskentaa mahdollisuuksien mukaan.

Julkisen talouden volyymi-indikaattorien mittaamisen haasteet korona-aikana heijastuvat myös muihin EU-maihin. Niinpä koronan vaikutuksia tilastointiin kehitetään yhdessä, Eurostatin ohjeistuksella.

Kirjoittajat työskentelevät kansantalouden tilinpidon parissa Tilastokeskuksessa.