Kansantalouden tilinpitoon ja Suomen bkt-lukuihin kohdistuu parhaillaan – hyvin ymmärrettävästi ja perustellusti – erityistä mielenkiintoa, sillä taloudessa on pitkästä aikaa nähty kasvun merkkejä. Virhettä juhannuksen alla julkaistuissa tuoreissa bkt-luvuissa ei kuitenkaan ole.

Ensin ensimmäisen neljänneksen kasvuluvut herättivät toiveita kasvun käänteestä taloudessa. Sitten kiinnostus siirtyi vuositietojen tarkistuksiin, jotka olivat ainakin vuoden 2024 osalta tavallista suurempia. Niidenkin suunta oli ylöspäin.

Talouden vahvistuminen alkoi jo vuonna 2025

Bruttokansantuote kasvoi 0,8 prosenttia vuonna 2025, kun talven ennakkotietojen perusteella se kasvoi 0,2 prosenttia. Tämä oli melko tyypillinen bkt-tietojen tarkentuminen, ja sitä selittää kaksi asiaa.

Ensinnäkin olemme saaneet tietoa yritysten vuoden 2025 kulurakenteesta. Yritysten maksamat kulut ovat olleet ennakoitua pienempiä. Arvonlisäys ja bruttokansantuote lasketaan vähentämällä tuotoksesta kulut (välituotekäyttö). Kun kulut ovat ennakoitua pienempiä, arvonlisäys ja bruttokansantuote kasvavat.

Toinen näkökulma liittyy viennin vahvaan vetoon. Monikansallisten yritysten toiminta vaikuttaa merkittävästi Suomen talouteen, ja niihin liittyvät tarkat tiedot saadaan usein vasta vuosiaineistoista.

Vaikka kotimarkkinoiden kasvu on edelleen heikkoa, viennin vahvistuminen näkyy bruttokansantuotteessa. Tämä kävi ilmi tietojen täydentyessä nyt kesällä. Bkt:n vuoden 2026 ensimmäisen neljänneksen 0,9 prosentin kasvu edellisestä neljänneksestä jatkaa tätä kehitystä.

Vuoden 2024 lukujen tarkentumista selittää laskennan tarkentuminen

Vuoden 2024 bruttokansantuotteen kasvu tarkentui 0,9 prosenttiin, kun se edellisessä julkistuksessa oli 0,4 prosenttia. Tarkentuminen oli tavallista suurempi, koska ensimmäinen ennakkotieto näytti -0,2 prosentin laskua.

Bkt:n rahamääräinen arvo ei kuitenkaan kesällä merkittävästi muuttunut vuoden takaisesta julkaisusta. Muutos tuli volyymitiedoista. Niihin vaikutti hintarakenteen päivittyminen – mm. teollisuuden raaka-ainetiedot päivittyivät. Kun saadaan uutta ja kattavampaa lähdeaineistoa, tarkennetaan tuotetietoja.

Hintojen vaikutus bkt:n tarkentumiseen oli poikkeuksellisen suuri, mutta uudet luvut kuvaavat todellisuutta paremmin.

Muuttuiko kokonaiskuva taloudesta?

Kansantalouden tilinpidon revisiotaulusta nähdään, miltä bruttokansantuote näytti ensimmäisessä julkistuksessa ja miltä se näyttää uusimmassa julkistuksessa.

Jos laskee alkuperäisten ensimmäisten julkistusten lukujen perusteella Suomen talouden keskimääräisen kasvun vuosina 2022–2025, on kasvu 0,3 prosenttia. Jos laskee vastaavan luvun tämän hetken tietojen perusteella, on se edelleen 0,3 prosenttia.

Vuosien 2022 ja 2023 tiedot ovat tarkentuneet alaspäin ja niitä seuranneiden vuosien tiedot ylöspäin. Tietojen tarkentuminen ei siis ole samansuuntaista kaikkien vuosien kohdalla. Tämä on hyvä merkki ja kertoo siitä, ettei systemaattista virhettä ole. Tietojen tarkentuminen on normaalia.

Ennen finanssikriisiä 2000-luvun alussa Suomen talous kasvoi keskimäärin yli 3 prosenttia vuodessa. Finanssikriisin jälkeen vuodesta 2010 alkaen kasvu on ollut keskimäärin 0,8 prosenttia.

Miksi luvut tarkentuvat?

Bruttokansantuotteen laskenta perustuu muiden EU-maiden kanssa sovittuihin sääntöihin. Sääntöjä tarvitaan, jotta voidaan varmistaa luotettava kansainvälinen vertailu.

Bruttokansantulo vaikuttaa mm. Suomen EU:lle maksamaan jäsenmaksuun. Siksi laadunvarmistus on tärkeää, ja se tehdään yhteistyössä EU:n kanssa. Lopullinen laskenta on varsin yksityiskohtaista.

Kun lähdeaineistot tarkentuvat, myös julkaistava sisältö tarkentuu uusissa julkistuksissa. Näin kuuluu toimia, sillä ennakkotiedot eivät anna taloudesta riittävän tarkkaa kuvaa.

Kirjoittaja työskentelee kansantalouden tilinpidon parissa Tilastokeskuksessa.

Lue myös aiheesta 17.6. julkaistu uutinen: Talous kasvoi ennakoitua enemmän vuonna 2025 – hyvä vire jatkunut myös kuluvana vuonna