Kasvua vauhditti erityisesti viennin hyvä vire. Kasvu jatkui myös kuluvan vuoden  ensimmäisellä neljänneksellä. 

”Vahvaa kehitystä on nähty nyt useammalla toimialalla. Ulkomaankaupan kohentuminen näkyy myös vaihtotaseessa, joka oli pitkästä aikaa ylijäämäinen vuonna 2025”, Tilastokeskuksen yliaktuaari Tapio Kuusisto kertoo. 

Viennin kasvun vaikutus heijastuu myös työllisyyteen. Työllisyys kasvoi vientiään kasvattaneilla teollisuuden toimialoilla, vaikka työllisten määrä koko talouden tasolla väheni vuonna 2025. 

Eri toimialoista kasvu oli vahvinta informaation ja viestinnän alalla sekä kaivostoiminnassa.

Teollisuuden toimialoilla on Kuusiston mukaan sekä vahvuutta että hidasta kehitystä. Vahvaa kehitystä nähtiin viime vuonna muun muassa lääketeollisuudessa, öljynjalostuksessa ja puolustusteollisuudessa.  

”Paperiteollisuuden vaikeudet ovat sen sijaan jatkuneet jo useamman vuoden ajan, eikä selvää käännettä parempaan ole vieläkään nähty. Samankaltainen tilanne on myös rakentamisessa. Tuotoksen lasku on pysähtynyt, mutta kasvukäännettä ei ole tullut.” 

Puolustusinvestoinnit kasvattivat verokertymää 

Julkisissa investoinneissa on ollut selvää kasvua, jonka taustalla ovat erityisesti puolustusteollisuuden investoinnit. Niiden vaikutus näkyi erityisesti vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä. 

”Valtaosa puolustusinvestointien kasvusta tulee tuonnista. Tuontiin perustuvat investoinnit eivät suoraan nosta bruttokansantuotetta, mutta koska myös näihin kohdistetaan tuotevero, niillä on myös bruttokansantuotetta nostava vaikutus. Bruttokansantuote lasketaan arvonlisäyksen ja tuoteverojen summana”, Kuusisto sanoo. 

Kuusiston mukaan tuoteverojen muutokset eivät kuitenkaan ole sitä kokoluokkaa, että ne merkittävästi heiluttaisivat vuositason bruttokansantuotetta.  

”Ne voivat kuitenkin vaikuttaa yksittäisen vuosineljänneksen kasvuun. Vaikutusta voi arvioida vertailemalla arvonlisäyksen ja bruttokansantuotteen kehitystä”, hän toteaa. 

Yksityisissä investoinneissa kehitys on ollut sen sijaan heikkoa. Kotimarkkinoiden kehitys on jatkunut vaisuna. 

”Yksityisiä investointeja painaa koko talouden tasolla edelleen rakentamisen heikko suhdanne, mutta kasvuakin on nähty datakeskuksiin liittyvissä investoinneissa.” 

Investointien ohella myös yksityinen kulutus on pysynyt alhaalla. Kotitalouksien säästämisaste nousi viime vuonna 6,1 prosenttiin.  

”Vuonna 2025 säästämisaste kasvoi yli kaksi prosenttiyksikköä edellisvuodesta tulojen kasvaessa menoja nopeammin. Kotitalouksien saamat palkansaajakorvaukset sekä sosiaalietuudet kasvoivat maltillisesti, mutta silti hieman nopeammin kuin yksityinen kulutus”, Kuusisto kertoo. 

Kotitalouksien velkaantumisasteen lasku jatkui myös vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Aste oli nyt 118 %. Korkeimmillaan velkaantumisaste oli vuonna 2021, jolloin se 133 %. 

Yhteystiedot

Tapio Kuusisto
⁠yliaktuaari 
029 551 3318 

Kansantalouden tilinpito -tilaston sivu 
Tilaston yksityiskohtaiset tietokantataulukot 
⁠⁠⁠Tilaa uutiskirjeitä julkistuksistamme ja uutisistamme