Viennin vahvuus kantoi talouskasvua

Talouden positiivisen vireen takana vuonna 2025 ja vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä on ollut viennin kasvu. Vahvuutta on nähty useammalla toimialalla. Ulkomaankaupan kohentuminen näkyy myös vaihtotaseessa, joka oli pitkästä aikaa ylijäämäinen vuonna 2025.

Viennin kasvun vaikutus näkyy myös työllisyydessä. Työllisyys kasvoi vientiään kasvattaneilla teollisuuden toimialoilla, vaikka työllisten määrä koko talouden tasolla väheni vuonna 2025.

Kotimarkkinoiden kehitys on ollut edelleen vaisua. Kulutuksen ja investointien heikko kehitys on pitänyt kotimaan kysyntää alhaalla. Yksityisiä investointeja painaa koko talouden tasolla edelleen rakentamisen heikko suhdanne, mutta kasvuakin on nähty datakeskuksiin liittyvissä investoinneissa.

Julkisia investointeja nostaa puolustusinvestoinnit, erityisesti vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä. Valtaosa ensimmäisen neljänneksen puolustusinvestointien kasvusta tulee tuonnista. Tuontiin perustuvat investoinnit eivät suoraa nosta bruttokansantuotetta, mutta koska myös näihin kohdistetaan tuotevero, on niillä myös bruttokansantuotetta nostava vaikutus. Bruttokansantuote lasketaan arvonlisäyksen ja tuoteverojen summana.

Nämä tuoteverojen muutokset eivät ole sitä kokoluokkaa, että merkittävästi heiluttaisivat vuositason bruttokansantuotetta, mutta ne voivat vaikuttaa yhden neljänneksen kasvuun tilanteessa, jossa puolustusinvestointeja kirjataan suuri määrä yksittäiselle neljännekselle. Vaikutusta voi arvioida vertailemalla arvonlisäyksen ja bruttokansantuotteen kehitystä.

Informaatio ja viestintäpalvelut kasvun vetureina

Toimialoista vahvinta kasvua on nähty informaatiossa ja viestinnässä sekä kaivostoiminnassa.

Teollisuuden toimialoilla on sekä vahvuutta että hidasta kehitystä. Vahvaa kehitystä vuonna 2025 nähtiin mm. lääketeollisuudessa, öljynjalostuksessa ja puolustusteollisuudessa (mm. muiden kulkuneuvojen valmistus).

Paperiteollisuuden vaikeudet ovat jatkuneet useamman vuoden ajan ja selvää käännettä parempaan ei nähty vuonna 2025 eikä vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä. Samankaltainen tilanne on myös rakentamisessa. Tuotoksen lasku on pysähtynyt, mutta kasvukäännettä ei ole nähty.

Viime vuosina voimakkaasti kasvaneiden terveys- ja hoivapalveluiden tuotoksen arvon kasvu tasaantui vuonna 2025. Tämä näkyy erityisen selvästi yksityisellä sektorilla, jossa tuotos kääntyi laskuun vuosia jatkuneen vahvan kasvun jälkeen.

Tietojen tarkentuminen

Vuoden 2024 bruttokansantuote tarkentui ylöspäin kesäkuussa 0,9 %:iin (aikaisemmin 0,4 %).

Julkisyhteisöjen nettoluotonotto oli 11 miljardia euroa vuonna 2025, mikä oli miljardin vähemmän kuin edellisenä vuonna. Nettoluotonotto tarkentui kuitenkin yli miljardin alaspäin maaliskuun tasosta. Tähän vaikutti mm. valtion omaisuustulojen ja investointien tarkentuminen sekä työeläkesektorille tehty lähdeaineiston korjaus.

Kotitalouksien velkaantumisasteen lasku jatkuu

Kotitalouksien säästämisaste oli 6,1 % vuonna 2025 (3,9 % vuonna 2024). Vuoden 2026 ensimmäisen neljänneksen kausitasoitettu säästämisaste oli 5,4 %.

Vuonna 2025 säästämisaste kasvoi edellisvuodesta tulojen kasvaessa menoja nopeammin. Kotitalouksien saamat palkansaajakorvaukset sekä sosiaalietuudet (mukaan lukien eläkkeet) kasvoivat maltillisesti vuonna 2025, mutta hieman nopeammin kuin yksityinen kulutus.

Kotitalouksien velkaantumisasteen lasku jatkui vuoden 2026 alussa. Korkeimmillaan velkaantumisaste oli vuonna 2021, 133 %. Vuonna 2025 velkaantumisaste oli 119 % ja vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä 118 %.

Yksityisen sektorin nettoluotonanto ylijäämäinen

Sisältöä ladataan

Yritysten, kotitalouksien ja rahoituslaitosten nettoluotonanto oli ylijäämäinen vuonna 2025. Julkisen talouden alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen laski.

Vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä kotitaloussektorin rahoitusasema pysyi ylijäämäisenä. Yrityssektorin rahoitusasema kääntyi alkuvuonna lievästi alijäämäiseksi. Tammi-maaliskuussa rahoitus- ja vakuutuslaitokset säilyivät selvästi nettoluotonantajina. Sektorin ylijäämää kasvattivat erityisesti muut rahalaitokset (S.122) sekä vakuutuslaitokset (S.128). Nettoluotonanto kuvaa sitä, jääkö sektorilta ylimääräistä rahoitusta muiden sektoreiden käyttöön.

Yrityssektorin (S.11) kehitys vahvistui vuoden 2025 aikana. Arvonlisäyksen trendi jatkoi kasvuaan, mikä heijastui myös toimintaylijäämän eli sektorin voittojen ja ensitulojen kasvuun. Palkansaajakorvaukset kasvoivat maltillisesti, mutta hitaammin kuin arvonlisäys. Samalla yrityssektorin nettoluotonanto vahvistui selvästi vuoden aikana tulokehityksen ylittäessä menojen kasvun.

Rahoitus- ja vakuutuslaitosten sektorilla (S.12) arvonlisäyksen trendi heikkeni vuoden 2025 aikana. Myös toimintaylijäämä pieneni, kun taas palkansaajakorvauksissa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Sektorin ensitulojen kehitys oli vaihtelevaa, mutta kokonaisuutena hieman aiempaa vaimeampaa. Nettoluotonanto säilyi kuitenkin selvästi positiivisena, vaikka sen taso jäi alemmaksi kuin vuotta aiemmin.

Kansantalouden tuotanto ensimmäisellä neljänneksellä

Bruttokansantuotteen volyymi kasvoi 2026 tammi-maaliskuussa 0,9 % edellisen vuosineljänneksen tasolta (0,9% myös toukokuussa). Kysyntää kasvattivat investointien, viennin sekä yksityisen kulutuksen kasvu. Neljännesvuositilinpidon tietokantataulukot on kesällä päivitetty vastaamaan uusia vuositietoja.

Sisältöä ladataan

Kansantalouden tilinpidon tietojen päivittyminen

Neljännesvuosittaiset arvonlisäystiedot julkaistaan kaksi kuukautta neljänneksen päättymisen jälkeen (helmi-, touko-, elo- ja marraskuu). Vastaava neljännestieto sektoritilinäkökulmasta julkaistaan noin kaksi viikkoa myöhemmin (maalis-, kesä-, syys- ja joulukuu).

Merkittävimmät revisiot vuositietoihin tehdään kesäkuun kierroksella. Kesäkuussa saadaan edellisen vuoden osalta tietoja mm. yritysten kulurakenteelle.

Vuositietojen päivittyessä neljännesvuositilinpidon tietokantataulut päivitetään vastaamaan uusia vuositietoja. Neljännesvuositiedot voivat täsmäytys- ja kausitasoitusmenetelmistä johtuen tarkentua hieman koko aikasarjan osalta jokaisen julkistuksen yhteydessä.

Pikaennakko bruttokansantuotteen kehityksestä huhti-kesäkuussa julkaistaan tuotannon suhdannekuvaajan yhteydessä 30.7.2026.

Neljännesvuositietojen ja vuositietojen yksityiskohtaiset laadintamenetelmät on esitetty neljännes- ja vuositietojen erillisissä menetelmäkuvauksissa.