Työmarkkinoiden eriytyminen sukupuolen mukaan on erityisen leimallista suomalaisille työmarkkinoille.

Mutta entä sitten? Mitä haittaa on siitä, jos naiset haluavat tehdä ”naisten töitä” ja miehet ”miesten töitä”?

Segregaatio ei sinänsä lienekään ongelman ydin – vaan sen seuraukset. Segregaation on katsottu olevan yhteydessä muun muassa sukupuolten välisiin eroihin palkoissa, eläkkeissä ja työmarkkina-asemassa, yhteiskunnalliseen ja taloudelliseen eriarvoisuuteen, syrjintään sekä työmarkkinoiden jäykkyyteen. Se voi rajoittaa yksilöiden ammatti- ja alavalintamahdollisuuksia sekä pitää yllä sukupuolistereotypioita.

Työmarkkinoiden voimakas jakautuminen Suomessa näkyy myös siinä, miten paljon naisten ja miesten kokemukset työoloistaan eroavat toisistaan. Kansainvälisessä vertailussa esimerkiksi naiset kokevat meillä kiireestä haittaa työssään poikkeuksellisen paljon useammin kuin miehet.

Sukupuolten välillä on selvä ero myös työelämässä koetussa seksuaalisessa häirinnässä. Alle 35-vuotiaista naisista lähes 70 prosenttia on kokenut häirintää työelämässä, nuorista miehistä vain noin joka kymmenes. Häirintää työelämässä koetaan yleisimmin asiakkaiden taholta. Häirinnän kokemukset ovatkin erityisen yleisiä majoitus- ja ravitsemitoiminnan toimialalla sekä palvelu- ja myyntityössä. Näissä töissä työskentelevistä palkansaajista on selvästi suurempi osuus naisia meillä kuin EU-maissa keskimäärin.

Tytöistä ja pojista polvi paranee – vai paraneeko?

Valtaosa suomalaisista kannattaa työmarkkinoiden tasaisempaa sukupuolirakennetta. Vuoden 2024 Tasa-arvobarometrin mukaan yli 80 prosenttia naisista ja reilu 70 prosenttia miehistä olisi toivonut sosiaali- ja terveyspalveluihin nykyistä enemmän miehiä, ja teknisille ja ICT-aloille enemmän naisia. Yhdeksän kymmenestä naisesta ja noin 70 prosenttia miehistä katsoi yritysten ja talouselämän hyötyvän siitä, jos johtopaikoilla olisi enemmän naisia.

Ainakin vielä kymmenen vuotta sitten nuorten urahaaveet olivat kuitenkin vielä perinteisiä: nuorten naisten toiveammatti löytyi sosiaali- ja terveysalalta ja miesten tekniikan alalta vuonna 2016. Uusimmat luvut suoritettujen tutkintojen koulutusaloista kertovat, ettei tilanne ole juurikaan muuttunut. Jo koulussa tehdyt ainevalinnat ovat sukupuolen mukaan varsin jakautuneita: tytöt valitsevat poikia useammin humanistisia ja taideaineita, pojat taas useammin teknisiä aineita.

Nuorten valintoihin vaikuttanee ainakin jossain määrin saatu tuki – varsinkin, jos kyseessä on omalle sukupuolelle ei-tyypillinen valinta.

Koululaisilta ja opiskelijoilta kysyttiin vuosien 2017 ja 2024 tasa-arvobarometreissa, ovatko he saaneet kannustusta tutustua aloihin, joilla työskentelee vähemmän oman sukupuolen edustajia. Molempina kertoina nuoret kertoivat saaneensa tällaista tukea useammin kavereilta kuin vanhemmilta tai oppilaitoksen henkilökunnalta. Nuoria naisia oli kannustettu ei-tyypillisille aloille useammin kuin miehiä.

Myönteistä on, että vuoden 2024 tasa-arvobarometrin mukaan oppimateriaalien stereotyyppiset oletukset olivat vähentyneet vuodesta 2017. Opiskelijanaisista 25 prosenttia ja -miehistä 15 prosenttia arvioi vuonna 2024 oppilaitoksen oppimateriaaleissa esiintyvän oletuksia siitä, että naisten tai tyttöjen ja miesten tai poikien tulee olla tietynlaisia.

Segregaation purku on pitkäjänteistä työtä

Segregaation purkua on tavoiteltu lukemattomilla erilaisilla ohjelmilla jo vuosikymmenien ajan, mutta edistys on ollut hidasta. Segregaatiotyöhön on muun muassa toivottu projektiluonteisuuden sijasta enemmän jatkuvuutta, jotta purkutyössä syntyvät innovaatiot ja käytännöt eivät jäisi unohduksiin tai lyhytikäisiksi.

Segregaation purku -hankkeen mukaan keskeistä on stereotypioiden purkaminen. Ilmeistä myös on, että toimenpiteet jäävät helposti toteuttamatta, jos segregaation vaikutuksia tai sen purkamisen hyötyjä ja keinoja ei tunnisteta.

Perinteisesti naisille mielletyt alat ovat tyypillisesti pienipalkkaisempia kuin miesten aloiksi mielletyt alat. Tämä vähentää niiden houkuttelevuutta miesten silmissä. Moniin pienipalkkaisiin naisenemmistöisiin ammatteihin on alettu saada enemmän miehiä vasta lisääntyneen maahanmuuton kautta.

Ulkomaalaistaustaiset työlliset ovat luonnollisesti hyvin heterogeeninen joukko, mutta heidän työmarkkina-asemansa on keskimäärin heikompi kuin suomalaistaustaisilla. He työllistyvät suomalaistaustaisia yleisemmin epätyypillisiin työsuhteisiin ja matalapalkka-aloille. Ulkomaalaistaustaiset miehet työskentelevätkin suomalaistaustaisia useammin perinteisesti naisten ammatteina pidetyissä töissä palvelualoilla. Siivoojan ammatti on yksi yleisimpiä ulkomaalaistaustaisten miesten ammatteja.

Viime vuosien heikko työmarkkinatilanne on kurittanut erityisesti miesten aloja. Rakentamisen sekä liikenteen ja varastoinnin toimialoilla työllisten määrä on vähentynyt työvoimatutkimuksen mukaan 27 000 hengellä (15–64-vuotiaat) vuosien 2019 ja 2025 välillä. Terveys- ja sosiaalipalvelujen sekä koulutuksen toimialoille on vastaavana aikana tullut noin 30 000 työllistä lisää.

Väestön ikääntyessä naisenemmistöisiin hoivatöihin tarvittaneen lisää työntekijöitä. Samaan aikaan tekoälyn ennustetaan vievän ison määrän työpaikkoja miesenemmistöisistä ohjelmointitöistä.

Työmarkkinoiden sukupuolen mukaisessa eriytymisessä ei ole kyse pelkästä tasa-arvon toteutumisesta, vaan ilmiö lisää työmarkkinoiden jäykkyyttä, kohtaanto-ongelmia, osaajapulaa sekä taitojen ja resurssien hyödyntämättä jättämistä.

Koko yhteiskunnan ja yksilöiden voi ajatella hyötyvän siitä, jos koulutukseen ja hoiva-aloille – joissa noin puolet asiakaskunnasta on miehiä – työskentelisi enemmän miehiä, tai jos teknisille aloille saataisiin lisää naisia, jotka toisivat ei-miestyypillistä näkökulmaa esimerkiksi tilasuunnitteluun tai tuotekehittelyyn. Onhan erilaisten tilojen ja tuotteiden käyttäjistä kuitenkin periaatteessa puolet naisia.

Pyrkimys vaikuttaa stereotypioihin ja purkaa segregaatiota ei tarkoita sitä, etteivätkö tytöt edelleen saisi hakeutua sairaanhoitajaopintoihin tai pojat teknisille aloille, jos juuri ne oikeasti kiinnostavat. On kuitenkin ensiarvoista lisätä tyttöjen ja poikien tietoisuutta siitä, että he saavat ja heidän kannattaa tutustua ja vakavasti harkita myös ei-tyypillisiä uravaihtoehtoja. Esteitä näiltä epätyypillisinä pidetyiltä poluilta on raivattava ja työpaikkojen toimintakulttuureja muutettava.

Työelämässä on käynnissä ennennäkemättömiä murroksia digitalisaation, tekoälyn, ilmastokriisin ja epävakaan maailmantilanteen myötä. Niiden vaikutuksia tai muutosten suuruutta on vaikea ennakoida. Selvää kuitenkin on, että tässä kehityksessä ei ole varaa hukata kenenkään resursseja riippumatta siitä, mitä sukupuolta he edustavat.

Kirjoittajat ovat erikoistutkijoita Tilasto­keskuksen yhteiskuntatilastoissa. Lue myös Hanna Sutelan artikkeli segregaation kehityksestä eri tilastojen valossa: Aiempaa harvempi työskentelee naisten ammateissa tai miesten ammateissa.

Lähteet

Tilastokeskus (2025): Joka kymmenes työllinen ulkomaista syntyperää vuonna 2024. katsaus 27.5.2025 | Työvoimatutkimus 2024

Teräsaho, Mia & Soronen, Sonja & Hietaharju, Anne-Mari & Hiltunen, Heidi (2023): Segregaation purku – työkaluja tasa-arvoisempaan työelämään: Hankkeen loppuraportti. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2023:29.

Keski-Petäjä, Miina & Attila, Henna (2025): Sukupuolten tasa-arvoa koskevat asenteet. Teoksessa: Pietiläinen, M., Attila, H., Keski-Petäjä, M. & Koivuranta, S. (2025) Tasa-arvobarometri 2024. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2025:11

Keski-Petäjä, Miina & Witting, Mika (2016): Vanhempien koulutus vaikuttaa lasten valintoihin. Tilastokeskus, Tieto&trendit 10.5.2016

Keski-Petäjä, Miina & Witting, Mika (2018): Alle viidennes opiskelijoista opinnoissa, joissa tasaisesti naisia ja miehiä – koulutusalojen eriytyminen jatkuu. Tilastokeskus, Tieto&trendit 29.11.2018.

Pietiläinen, Marjut & Saari, Juhani (2023): Seksuaalinen häirintä työelämässä. Teoksessa: Attila, H., Keski-Petäjä, M., Pietiläinen, M., Lipasti, L., Saari, J. & Haapakangas, K. (2023) Sukupuolistunut väkivalta ja lähisuhdeväkivalta Suomessa 2021. Loppuraportti. Tilastokeskus.

Pietiläinen, Marjut & Attila, Henna & Keski-Petäjä, Miina & Koivuranta, Sara (2025): Tasa-arvobarometri 2024. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2025:11

Sutela, Hanna (2020): Suomalaisten naispalkansaajien kiire korostuu eurooppalaisessa vertailussa, Tieto&trendit 24.11.2020

Sutela, Hanna & Viinikka, Joanna & Pärnänen, Anna (2024) Työolot murrosten keskellä: Työolotutkimuksen tuloksia 1977–2023, Tilastokeskus.

Teräsaho, Mia & Keski-Petäjä, Miina (2017): Nuorten toiveammatit sukupuolen mukaan eriytyneitä. Teoksessa: Katse tulevaisuudessa. Nuorisobarometri 2016. Opetus- ja kulttuuriministeriö, Valtion nuorisoneuvosto, Nuorisotutkimusseura ja tekijät. Julkaisuja (Nuorisotutkimusseura) ISSN 17799-9219, nro 189

Kolehmainen, Sirpa (1999): Naisten ja miesten työt. Työmarkkinoiden segregoituminen Suomessa 1970-1990