Etusivu > Tilastot > Eduskuntavaalit > 2003 > Puolueiden menestys ja äänestysaktiivisuus

Puolueiden menestys ja äänestysaktiivisuus

Keskusta nousi niukasti vaalien voittajaksi

Keskusta nousi eduskuntavaalien suurimmaksi voittajaksi edellisiin eduskuntavaaleihin verrattuna. Se lisäsi ääniosuuttaan 2,3 prosenttiyksiköllä saaden koko maan äänistä 24,7 prosenttia, mikä toi sille seitsemän lisäpaikkaa eduskuntaan. Kaikkiaan se sai 55 edustajaa ja 689 391 ääntä, lähes 89 000 enemmän kuin vuonna 1999. Erityisen hyvin Keskusta lisäsi kannatustaan eteläisessä Suomessa; Helsingissä se sai yhden lisäpaikan, Uudellamaalla 2 paikkaa ja Hämeen ja Satakunnan vaalipiireihin molempiin yhden lisäpaikan.

Vaalien toiseksi voittajaksi nousi SDP. Se sai 24,5 prosenttia äänistä lisäten kannatustaan 1,6 prosenttiyksiköllä ja kahdella edustajapaikalla. Sen äänimäärä oli 683 223, yli 70 000 ääntä edellisvaaleja enemmän. SDP:n ja Keskustan vaalitulos muodostui lähes tasaväkiseksi. SDP hävisi äänissä Keskustalle vain runsaalla 6 000 äänellä. Viime vaaleissa sama luku puolueiden välillä oli SDP:n hyväksi reilut 12 000 ääntä.

Kokoomus kärsi näissä vaaleissa tappion. Sen äänimäärä putosi noin 46 000 äänellä ja se menetti edellisiin vaaleihin verrattuna kuusi paikkaa. Kokoomuksen ääniosuus kaikista äänistä oli 18,6 prosenttia, mikä on 2,4 prosenttiyksikköä vähemmän kuin viime eduskuntavaaleissa. Kokoomuksen kokonaisäänimäärä oli 517 904.

Näissä vaaleissa eduskuntaan pyrkivien uusien puolueiden äänimäärät jäivät vaatimattomiksi, niiden joukosta ei tullut valituksi yhtään edustajaa. Ns. protestiäänet menivät edellisen eduskunnan pienimmälle puolueelle Perussuomalaisille, kun se lisäsi paikkalukuaan yhdestä kolmeen.

Puolueiden kannatus eduskuntavaaleissa 2003 ja 1999

Puolueiden kannatus eduskuntavaaleissa 2003 ja 1999

	KESK	SDP	KOK	VAS	VIHR	KD	RKP	PS	Muut
2003	24,7	24,5	18,6	9,9	8,0	5,3	4,6	1,6	2,7
1999	22,4	22,9	21,0	10,9	7,3	4,2	5,1	1,0	5,3

 

Vaaliosallistuminen nousi edellisistä eduskuntavaaleista

Suomessa asuvien kansalaisten äänestysprosentti oli 69,7. Se oli 1,4 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuonna 1999. Vaaliosallistuminen on pitkään pysynyt laimeana. Vuodesta 1979 äänestysprosentit laskivat tasaisesti vaali vaalilta, nyt äänestysprosentti kääntyi hienoiseen nousuun ensimmäistä kertaa.

Vilkkainta äänestäminen oli Helsingin vaalipiirissä,73,9 prosenttia. Keskimääräistä vilkkaammaksi se nousi myös Vaasan (73,5 %), Uudenmaan (70,9 %) ja Varsinais-Suomen (70,7 %) vaalipiireissä. Muissa vaalipiireissä äänestysprosentit jäivät alle 70 prosentin.

Kaikkiaan äänioikeutettuja oli 4 220 951. Suomessa asuvia äänioikeutettuja oli 4 015 552 ja ulkomailla asuvia 205 399. Myös ulkosuomalaisten äänestysaktiivisuus nousi 8,8 prosenttiin. Edellisiin vaaleihin verrattuna nousua oli 2,3 prosenttiyksikköä.

Äänestysaktiivisuus eduskuntavaaleissa 1945 - 2003

Prosentteina äänioikeutetuista, vuodesta 1975 lähtien pois lukien ulkomailla asuvat Suomen kansalaiset

Äänestysaktiivisuus eduskuntavaaleissa 1945 - 2003

Vuosi	yhteensä %	Vuosi	yhteensä %	Ulkomailla as. Suomen kansal.
1945	74,9	1975	79,7	7,1
1948	78,2	1979	81,2	6,7
1951	74,6	1983	81,0	6,7
1954	79,9	1987	76,4	5,8
1958	75,0	1991	72,1	5,6
1962	85,1	1995	71,9	6,1
1966	84,9	1999	68,3	6,5
1970	82,2	2003	69,7	8,8
1972	81,4

Prosentteina äänioikeutetuista, vuodesta 1975 lähtien pois lukien ulkomailla asuvat Suomen kansalaiset

---

Päivitetty 1.6.2005