Julkaistu: 15.8.2011
Inflaatio kiihtyi heinäkuussa 4,0 prosenttiin
Tilastokeskuksen laskema kuluttajahintojen vuosimuutos eli inflaatio kiihtyi heinäkuussa 4,0 prosenttiin. Kesäkuussa se oli 3,5 prosenttia. Inflaation kiihtyminen johtui lähinnä elintarvikkeiden ja polttonesteiden kallistumisesta sekä korkojen noususta.
Suomen inflaatiomittarit, heinäkuu 2011
Pisteluku | Vuosimuutos | Kuukausimuutos | |
Kuluttajahintaindeksi 2010=100 | 103,2 | 4,0 % | -0,3 % |
Elinkustannusindeksi 1951:10=100 | 1 808 | ||
Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi 2005=100 | 113,9 | 3,7 % | -0,4 % |
Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi kiintein veroin 2005=100 | 113,2 | 3,3 % | -0,4 % |
Heinäkuussa kuluttajahintoja nosti viime vuodesta eniten asumisen ja ravinnon kallistuminen. Asumisen hintaa nosti erityisesti sähkön, korkojen, osakehuoneistojen ja kiinteistöjen, vuokrien sekä kevyen polttoöljyn kallistuminen. Elintarvikkeiden hintoja nosti taas ennen kaikkea makeisten ja jäätelön sekä kahvin ja liha-, vilja- ja maitotuotteiden kallistuminen. Myös bensiinin ja dieselin hinnannousu vaikutti inflaatioon. Vuodentakaisen ravintoloiden ja kahviloiden ruokien ja alkoholittomien juomien arvonlisäveroalennuksen vaikutuksen poistuminen nosti myös ravintola- ja kahvilapalveluiden hintoja. Inflaatiota hillitsi heinäkuussa eniten kulutuselektroniikan ja matkaviestintäpalvelujen halpeneminen edellisestä vuodesta.
Kesäkuusta heinäkuuhun kuluttajahinnat laskivat 0,3 prosenttia, mikä johtui ennen kaikkea vaatealennusmyynneistä.
Tilastokeskuksen haastattelijat keräävät indeksiä varten kaiken kaikkiaan noin 50 000 hintatietoa 483 hyödykkeestä noin 2 700 liikkeestä aina kuukauden puolivälissä. Lisäksi noin 1 000 hintatietoa kerätään keskitetysti. Kuluttajahintaindeksin 2005=100 käyttäjän käsikirja löytyy kuluttajahintaindeksin kotisivulta tilastokeskus.fi-palvelusta. Uusi, kuluttajahintaindeksin 2010=100, käyttäjän käsikirja julkaistaan myöhemmin.
Euroalueen inflaatio heinäkuussa ennakkotietojen mukaan 2,5 prosenttia
Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin ennakkotietojen mukaan euroalueen inflaatio oli heinäkuussa 2,5 prosenttia. Kesäkuussa se oli 2,7 prosenttia. Suomen vastaava inflaatio oli heinäkuussa 3,7 prosenttia.
Yhdenmukaistetussa kuluttajahintaindeksissä ei ole mukana omistusasumista, rahapelejä, kulutus- ja muiden luottojen korkoja, omakotitalon palovakuutusta eikä ajoneuvoveroa. Yhdenmukaistettuun kuluttajahintaindeksiin kuuluvat kulutuserät ja laadintasäännöt on määritelty EU-asetuksin.
Eurostatin arvio euroalueen inflaatiosta perustuu jäsenmaiden ennakkotietoihin ja energian hinnankehitykseen. Eurostat julkaisee heinäkuun yksityiskohtaiset yhdenmukaistetut kuluttajahintaindeksit 17. elokuuta. Tiedot EU-maiden inflaatiosta löytyvät Eurostatin kotisivuilta, eurostat (http://ec.europa.eu/eurostat).
Kiinteäveroisen yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin vuosimuutos heinäkuussa 3,3 prosenttia
Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin vuosimuutos oli siis heinäkuussa 3,7 prosenttia ja markkinainflaatiota mittaavan kiinteäveroisen indeksin 3,3 prosenttia. Vuoden aikana tehtyjen hyödykeveromuutosten kuluttajahintoja nostava yhteisvaikutus oli näin ollen 0,4 prosenttiyksikköä. Sekä yhdenmukaistetun että kiinteäveroisen kuluttajahintaindeksin kuukausimuutos oli heinäkuussa -0,4 prosenttia. Heinäkuussa ei ollut veromuutoksia.
Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi kiintein veroin
Kuluttajahintaindeksin mittaama inflaatio koostuu pääosin yritysten ja julkisen sektorin hinnoittelemista tuotteista ja palveluista sekä arvonlisä- ja hyödykeveroista. Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin kuvaamasta yksityisestä kulutuksesta noin 25 prosenttia on arvonlisä- ja muita veroja. Kiinteäveroinen indeksi perustuu yhdenmukaistettuun kuluttajahintaindeksiin, joten indeksien painorakenne ja hintatiedot ovat samat. Kiinteäveroinen indeksi lasketaan menetelmällä, jossa verokanta pidetään kiinteänä perusajankohtaan nähden. Veronmuutosten yhteydessä kiinteäveroisesta indeksistä poistetaan veronmuutoksen vaikutus hyödykkeiden hintoihin. Veronmuutosten hintavaikutus saadaan vertaamalla yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin ja kiinteäveroisen indeksin kehitystä.
Lähde: Kuluttajahintaindeksi, Tilastokeskus
Lisätietoja: Juhani Pekkarinen (09) 1734 3476, Mari Ylä-Jarkko (09) 1734 3310, kuluttajahintaindeksi@tilastokeskus.fi
Vastaava tilastojohtaja: Kari Molnar
Julkaisu pdf-muodossa (383,8 kt)
- Taulukot
-
Tietokantataulukot
Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.
Liitetaulukot
- Liitetaulukko 1. Kuluttajahintaindeksi 2010=100 hyödykeryhmittäin (15.8.2011)
- Liitetaulukko 2. Elinkustannusindeksi 1951:10=100 (15.8.2011)
- Liitetaulukko 3. Kuluttajahintaindeksin vuosimuutokset (15.8.2011)
- Liitetaulukko 4. Kuluttajahintaindeksi 2000=100 (15.8.2011)
- Liitetaulukko 5. Kuluttajahintaindeksi 2005=100 (15.8.2011)
- Kuviot
-
- Liitekuvio 1. Kuluttajahintaindeksin ja yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin vuosimuutokset, tammikuu 2001 - heinäkuu 2011 (15.8.2011)
- Liitekuvio 2. Kuluttajahintaindeksin vuosimuutokseen eniten vaikuttaneita hyödykkeitä, heinäkuu 2011 (15.8.2011)
- Liitekuvio 3. Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin ja yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin kiintein veroin vuosimuutokset, tammikuu 2007 - heinäkuu 2011 (15.8.2011)
- Liitekuvio 4. Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi 2005=100; Suomi, Euroalue ja EU (15.8.2011)
- Laatuselosteet
-
- Laatuseloste: Kuluttajahintaindeksit (15.8.2011)
Päivitetty 15.8.2011
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Kuluttajahintaindeksi [verkkojulkaisu].
ISSN=1796-3524. heinäkuu 2011. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.12.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/khi/2011/07/khi_2011_07_2011-08-15_tie_001_fi.html