Etusivu > Tilastot > Kuluttajahintaindeksi > 2017 > tammikuu > Kuluttajahintaindeksin painorakennetta ja hyödykekoria päivitettiin

Kuluttajahintaindeksin painorakennetta ja hyödykekoria päivitettiin

Painorakenne

Kuluttajahintaindeksin 2015=100 painorakenne perustuu kansantalouden tilinpidon tietoihin yksityisiin kulutusmenoihin. Tiedot päivitetään vuosittain. Vuoden 2017 painorakenne vastaa vuoden 2016 yksityisen kulutuksen arvoa, joka oli 102 miljardia euroa.

Kansantalouden tilinpidon kulutusmenot ovat käytettävissä vain karkealla tasolla. Niiltä osin kuin kulutuserien jaottelu ei ole riittävän tarkka, summatason paino jaetaan ensisijaisesti kulutustutkimuksen avulla alaeriin. Lisäksi alaerien määrittelyssä käytetään muiden tilastojen tuottamia tilastoaineistoja, Suomen Pankin tilastoja sekä keskusliikkeiden ja -liittojen myyntiaineistot.

Kuluttajahintaindeksin painot koostuvat kotitalouksien Suomessa ostamien tuotteiden ja palveluiden arvosta. Kotitalouksissa ovat mukana myös turistien kulutus Suomessa sekä laitoskotitaloudet. Kuluttajahintaindeksin yksityisen kulutuksen käsite poikkeaa kansantalouden tilinpidon ja kulutustutkimuksen käsitteistä ja on myös kattavuudeltaan eri. Lisätietoja kuluttajahintaindeksin kulutuksesta Kuluttajahintaindeksi 2015=100 käyttäjän käsikirjasta, s.9.

Kuvio 1. Kokonaiskulutuksen arvo-osuudet hyödykeryhmittäin vuosina 2005, 2010 ja 2017, prosenttia kokonaiskulutuksesta

Oheisessa kuvassa tehdään vertailu kahden perusvuoden ja tuoreimman vuoden välillä. Suurimmat painoarvot ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana olleet ryhmällä 04 Asuminen, vesi, sähkö, kaasu ja muut polttoaineet. Ryhmä 01 Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat on ollut viimeiset seitsemän vuotta kulutuksen arvo-osuudella mitattuna toiseksi suurin yksityisen kulutuksen kohteista, mutta nyt ryhmä on joutunut väistymään kolmanneksi ryhmän 07 Liikenne jälkeen.

Hyödykekori

Indeksissä seurataan edustavien hyödykkeiden hintakehitystä, joten hyödykekoriin lisätään uusia hyödykkeitä sekä sieltä poistetaan hyödykkeitä, joiden paino on alle promillen kokonaiskulutuksesta. Vuosittain päivitettävien hyödykkeiden ja painojen avulla varmistetaan tyypillisten hyödykkeiden edustavuus indeksissä. Aiemmin kuluttajahintaindeksin painorakenne uudistettiin viiden vuoden välein.

Vuonna 2016 otettiin käyttöön päivitetty hyödykeluokitus (eCOICOP, European Classification of Individual Consumption According to Purpose). Hyödykeluokitus perustuu YK:n yksilöllisen kulutuksen käyttötarkoitusluokitukseen, josta on muodostettu EU:n sisäiseen käyttöön tarkoitettu hyödykeluokitus. Viime päivityksessä hyödykeluokitus tarkentui 5-numerotasolle, josta johtuen myös Suomen hyödykekoria uudistettiin ja luokituskoodistoja päivitettiin.

Vuoden 2017 alusta hyödykekoriin lisättiin maalaustyökalut ja retkeilyreppu. Hyödykekorista poistettiin vähäisestä kulutuksesta johtuen muun muassa tuotteet naudan suikalepaisti, riistapakaste, uistin, makuupussi ja digiboxi sekä palveluista kirjakerho ja elokuvan vuokraus.

Päivityksen jälkeen hyödykekori sisältää 469 tuotetta ja palvelua.

Kuvio 2. Kuluttajahintaindeksin 2015=100 painorakennevertailu hyödykeryhmittäin, prosenttia kokonaiskulutuksesta

Suurin muutos indeksin painorakenteessa edellisvuoteen on ryhmän 04 Asuminen, vesi, sähkö, kaasu ja muut polttoaineet osuuden kasvu. Tämän ryhmän hyödykkeiden hintojen muutokset vaikuttavat nyt aiempaa enemmän kuluttajahintaindeksiin. Vastaavasti 01 Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat liittyvien hyödykkeiden paino-osuuksien laskun myötä näiden hintojen muutokset vaikuttavat aiempaa vähemmän kuluttajahintaindeksin muutoksiin.

Myös yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin painorakenne päivitettiin

Tilastokeskus on päivittänyt myös EU:n tilastovirastolle Eurostatille laskettavan yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin painorakenteen. Sen perusvuosi on sama kuin kansallisen kuluttajahintaindeksin, ollen 2015=100.

Yhdenmukaistettuja kuluttajahintaindeksejä käytetään pääasiallisesti EU-maiden välisessä inflaatiovertailussa. Euroopan keskuspankki käyttää yhdenmukaistettua kuluttajahintaindeksiä rahapolitiikassaan inflaation mittarina.

Suomen yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi perustuu samoihin paino- ja hintatietoihin kuin kansallinen kuluttajahintaindeksi, mutta sen hyödykevalikoima on suppeampi. Siihen eivät kuulu omistusasuminen, rahapelit, korot ja veroluonteiset maksut. Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi kattaa vajaat 90 prosenttia kansallisesta indeksistä.

Taulukko 1. Yhdenmukaistetusta kuluttajahintaindeksistä poistetut kulutuserät ja niiden painot Kuluttajahintaindeksissä 2015=100 vuonna 2017

COICOP-koodi	Hyödyke/ryhmä	Paino KHI:ssä, o/o
04.6	Omistusasuminen	10,92
07.2.4.2.1.1	Ajoneuvovero	1,16
09.4.3	Rahapelit	1,94
12.5.2.0.1.2	Omakotitalon palovakuutusmaksu	0,10
12.6.2.1.1.2	Kulutusluottojen korot	0,93
12.7.0.1.1.2	Muut luvat	0,05
YKHIstä poistetut yhteensä		15,10

Lähde: Kuluttajahintaindeksi, Tilastokeskus

Lisätietoja: Ilkka Lehtinen 029 551 3478, Kristiina Nieminen 029 551 2957, kuluttajahintaindeksi@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen

---

Päivitetty 20.2.2017