Etusivu > Tilastot > Kuluttajahintaindeksi > 2018 > tammikuu > Kuluttajahintaindeksin painorakenne ja hyödykekori päivitetty vuodelle 2018

Kuluttajahintaindeksin painorakenne ja hyödykekori päivitetty vuodelle 2018

Painorakenne

Kuluttajahintaindeksin 2015=100 painorakenne perustuu kansantalouden tilinpidon tietoihin yksityisiin kulutusmenoihin. Tiedot päivitetään vuosittain. Vuoden 2018 painorakenne vastaa vuoden 2017 yksityisen kulutuksen arvoa, joka oli 104 miljardia euroa.

Kansantalouden tilinpidon kulutusmenot ovat käytettävissä vain karkealla tasolla. Niiltä osin kuin kulutuserien jaottelu ei ole riittävän tarkka, karkean tason paino jaetaan ensisijaisesti kulutustutkimuksen avulla alaeriin. Lisäksi alaerien määrittelyssä käytetään muiden tilastojen tuottamia tilastoaineistoja, Suomen Pankin tilastoja sekä keskusliikkeiden ja -liittojen myyntiaineistoja.

Kuluttajahintaindeksin painot koostuvat kotitalouksien Suomessa ostamien tuotteiden ja palveluiden arvosta. Kotitalouksissa ovat mukana myös turistien kulutus Suomessa sekä laitoskotitaloudet. Kuluttajahintaindeksin yksityisen kulutuksen käsite poikkeaa kansantalouden tilinpidon ja kulutustutkimuksen käsitteistä ja on myös kattavuudeltaan eri. Lisätietoja kuluttajahintaindeksin kulutuksesta Kuluttajahintaindeksi 2015=100 käyttäjän käsikirjasta, s.9.

Kuvio 1. Kokonaiskulutuksen arvo-osuudet hyödykeryhmittäin vuosina 2005, 2010 ja 2018, prosenttia kokonaiskulutuksesta

Oheisessa kuvassa tehdään vertailu kolmen eri perusvuoden välillä. Suurimmat painoarvot ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana olleet ryhmällä 04 Asuminen, vesi, sähkö, kaasu ja muut polttoaineet. Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat -ryhmän (01) arvo-osuus on yhä laskusuuntainen.

Hyödykekori

Indeksilaskenta perustuu hyödykekoriin, jota päivitetään vuosittain kulutuksessa tapahtuvan muutoksen myötä. Hyödykekoriin lisätään hyödykkeitä, joiden kulutus on vähintään yksi promille tai enemmän kokonaiskulutuksesta ja sieltä poistetaan hyödykkeitä, joiden arvo-osuus on pudonnut alle promillen kokonaiskulutuksesta. Nykyään vuosittain päivitettävien hyödykkeiden ja niiden arvo-osuuksien avulla varmistetaan tyypillisimpien tuotteiden ja palveluiden edustavuus indeksissä. Aiemmin, ennen vuotta 2013, kuluttajahintaindeksin painorakenne uudistettiin vain viiden vuoden välein.

Vuonna 2016 otettiin käyttöön päivitetty hyödykeluokitus (eCOICOP, European Classification of Individual Consumption According to Purpose). Hyödykeluokitus perustuu YK:n yksilöllisen kulutuksen käyttötarkoitusluokitukseen, josta on muodostettu EU:n sisäiseen käyttöön tarkoitettu hyödykeluokitus. Viime päivityksessä hyödykeluokitus tarkentui 5-numerotasolle, josta johtuen myös Suomen hyödykekoria uudistettiin ja luokituskoodistoja päivitettiin.

Vuoden 2018 alusta hyödykekoriin lisättiin kasvispihvi, proteiinipatukka, musiikin suoratoistopalvelut sekä 1.1.2018 alkoholilain myötä vähittäiskauppoihin myyntiin tulleet vahvat siideri, long-drink ja lager-olut. Vähentyneestä kulutuksesta johtuen hyödykekorista poistettiin eineshampurilainen, talousmargariini, pesukoneen korjaus, lankapuhelumaksut, videokamera, kuvapalvelut ja huvitilaisuudet.

Päivityksen jälkeen hyödykekori sisältää 467 tuotetta ja palvelua. Kuvassa kaksi esitetään yksityisen kulutuksen rakenne hyödykeryhmittäin.

Kuvio 2. Vuoden 2018 kuluttajahintaindeksin laskennassa käytetty kulutuksen rakenne hyödykeryhmittäin, prosenttia kokonaiskulutuksesta

Suurimmat muutokset yksityisessä kulutuksessa edellisvuoteen verrattuna oli ryhmissä:

• 07 Liikenne – arvo-osuuden suhteellinen kasvu 3,6 prosenttia

• 11 Ravintolat ja hotellit — arvo-osuuden suhteellinen kasvu 3,0 prosenttia

• 06 Terveys – arvo-osuuden suhteellinen lasku 3,4 prosenttia

• 04 Asuminen, vesi, sähkö, kaasu ja polttoaineet – arvo-osuuden suhteellinen lasku 1,6 prosenttia

• 01 Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat – arvo-osuuden suhteellinen lasku 2,4 prosenttia

Arvo-osuuksiaan kasvattaneiden ryhmien hyödykkeiden hintojen muutokset vaikuttavat nyt aiempaa enemmän kuluttajahintaindeksiin. Vastaavasti arvo-osuuksiaan vähentäneiden ryhmien hintojen muutokset vaikuttavat aiempaa vähemmän kuluttajahintaindeksin muutoksiin.

Myös yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin painorakenne päivitettiin

Tilastokeskus on päivittänyt myös EU:n tilastovirastolle Eurostatille laskettavan yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin painorakenteen. Sen perusvuosi on sama kuin kansallisen kuluttajahintaindeksin, 2015=100.

Yhdenmukaistettuja kuluttajahintaindeksejä käytetään pääasiallisesti EU-maiden välisessä inflaatiovertailussa. Euroopan keskuspankki käyttää yhdenmukaistettua kuluttajahintaindeksiä rahapolitiikassaan inflaation mittarina.

Suomen yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi perustuu samoihin paino- ja hintatietoihin kuin kansallinen kuluttajahintaindeksi, mutta sen hyödykevalikoima on suppeampi. Siihen eivät kuulu omistusasuminen, rahapelit, korot ja veroluonteiset maksut. Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi kattaa 85 prosenttia kansallisesta indeksistä.

Taulukko 1. Yhdenmukaistetusta kuluttajahintaindeksistä poistetut kulutuserät ja niiden painot Kuluttajahintaindeksissä 2015=100 vuonna 2018

COICOP-koodi	Hyödyke/ryhmä	Paino KHI:ssä, o/o
04.6	Omistusasuminen	10,81
07.2.4.2.1.1	Ajoneuvovero	1,29
09.4.3	Rahapelit	1,96
12.5.2.0.1.2	Omakotitalon palovakuutusmaksu	0,10
12.6.2.1.1.2	Kulutusluottojen korot	0,88
12.7.0.1.1.2	Muut luvat	0,04
YKHIstä poistetut yhteensä		15,09

Taulukossa esitettyjen hyödykkeiden arvo-osuudet ovat pysyneet aikaisempaan vuoteen nähden jokseenkin samalla tasolla. Vuoteen 2013 verrattuna poistettujen hyödykkeiden arvo-osuus on noussut 12,05 prosentista 15,09 prosenttiin.

Lähde: Kuluttajahintaindeksi, Tilastokeskus

Lisätietoja: Kristiina Nieminen 029 551 2957, Satu Montonen 029 551 3205, kuluttajahintaindeksi@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen

---

Päivitetty 19.2.2018