Etusivu > Tilastot > Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot > Käsitteet ja määritelmät

Käsitteet ja määritelmät

Kassavarat

Rahoitusarvopaperit + Rahat ja pankkisaamiset kunnan/kuntyhtymän taseesta.

Kunnan liikelaitos

Yksi kuntien liiketoiminnan organisointimuoto. Kunnan liikelaitos -mallin mukainen liikelaitos on kirjanpidollisesti eriytetty yksikkö, jolle kunnan tai kuntayhtymän valtuusto on antanut kunnan muita toimintayksiköitä itsenäisemmän aseman kunnan talousarviossa ja joka laatii kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeiden mukaisesti erillisen tilinpäätöksen, joka sisältää tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja taseen.

Kunnan liikelaitos on osa kunnan hallintoa ja taloutta, ei erillinen oikeushenkilö eikä itsenäinen kirjanpitovelvollinen.

Vain osa kuntien liikelaitoksista noudattaa kunnan liikelaitos -mallia. Muu kuntien liiketoiminta (myös ns. muuna taseyksikkönä käsitelty liikelaitos ja ns. laskennallisesti eriytetty liiketoiminta) käsitellään kuntien ja kuntayhtymien taloustilastoissa samaan tapaan kuin kunnan muukin toiminta. Osakeyhtiömuotoisen tms. liiketoiminnan menot ja tulot eivät sisälly kuntien taloustilastoihin, vaikka kunta omistaisi liikelaitoksen koko osakekannan.

Kunnan talousarvion tuloslaskelmaosaan otetaan kunnan ja kunnan liikelaitoksen väliset suoritukset (sisäiset korot ja liikelaitoksen peruspääoman tuotto), mutta ei liikelaitoksen "omia" tuotto- ja kuluarvioita. Kunnan liikelaitosta ei siis yhdistetä kunnan talousarvioon "rivi riviltä". Suomen Kuntaliiton talousarviosuosituksen mukaan kunnan tulee kuitenkin laatia myös sellainen talousarvion tuloslaskelmaosa, johon on yhdistetty rivi riviltä liikelaitoksen tuloslaskelma-arviot ja eliminoitu sisäisten lainojen korot ja peruspääoman tuotto. Tätä tuloslaskelma-arviota kunnat voivat käyttää mm. talousarviosta tiedottaessaan.

Kunnan liikelaitoksen erillistilinpäätös yhdistetään kunnan/kuntayhtymän muun tilinpäätöksen kanssa kokonaistilinpäätökseksi "rivi riviltä".

Koska kunnan liikelaitos käsitellään talousarviossa eri tavalla kuin tilinpäätöksessä, eivät talousarvion ja tilinpäätöksen luvut välttämättä ole keskenään vertailukelpoisia.

Tilastokeskus kerää tilinpäätösarvio- ja talousarviotilastoa varten erillistiedot kunnan

liikelaitosten tilinpäätösarvioista ja talousarvioista. Tämä mahdollistaa sen, että kuntien

ja niiden liikelaitosten talousarviot ja tilinpäätösarviot voidaan yhdistää koko kunnan talous-/tilinpäätösarvioksi, jonka luvut ovat vertailukelpoisia tilinpäätöksen lukujen kanssa. Tilastokeskuksen talousarviojulkaisuissa kuntien ja kuntayhtymien talousarviot julkaistaan yhdistämättä niihin kunnan liikelaitos -mallia noudattavien liikelaitosten talousarvioita. Tilaston kotisivulla julkaistaan myös yhdistetyt, ts. tilinpäätösten kanssa vertailukelpoiset, talousarviotiedot.

Kuntayhtymä

Kuntayhtymä on kunnallislain uudistamisen yhteydessä 1993 käyttöön otettu kuntien yhteistoimintamuoto, joka korvaa aiemmat kuntainliitot. Kuntayhtymässä on kyse useamman kunnan pysyvästä yhteistyöstä jollakin tehtäväalueella. Kuntayhtymä perustetaan kuntien välisellä valtuustojen hyväksymällä perussopimuksella.

Kuntayhtymät ovat itsenäisiä oikeushenkilöitä, ja niihin sovelletaan kuntia koskevaa lainsäädäntöä. Kuntayhtymä voi hankkia oikeuksia ja tehdä sitoumuksia sekä käyttää puhevaltaa viranomaisessa. Yhtymän taloudesta ovat viime kädessä vastuussa jäsenkunnat.

Merkittävimpiä kuntayhtymiä ovat maakuntien liitot, sairaanhoitopiirit, kansanterveystyön kuntayhtymät, erityishuoltopiirien kuntayhtymät sekä koulutuskuntayhtymät. Kolme neljäsosaa kuntayhtymien menoista aiheutuu terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä.

Lainakanta

Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) kunnan/kuntayhtymän taseesta.

Kunnan tai kuntayhtymän lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa.

Lainasaamiset

Sijoituksiin sisältyvä erä "Muut lainasaamiset" + vaihtuviin vastaaviin sisältyvät lyhyt- ja pitkäaikaiset lainasaamiset kunnan/kuntayhtymän taseesta.

Joukkovelkakirjalainoja ei tilinpäätösarviotilastossa sisällytetä lainasaamisiin.

Tilinpäätösarvio

Tilinpäätösarvio on Tilastokeskuksen yhdessä Suomen Kuntaliiton kanssa vuosittain tammikuun aikana kaikilta kunnilta ja kuntayhtymiltä keräämä arvio siitä, millaisiksi eräät tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja taseen erät tulevat päättyneen vuoden tilinpäätöksessä muodostumaan. Arviot kerätään erikseen kunnan/kuntayhtymän muun toiminnan ja kunnan liikelaitos -mallia noudattavien liikelaitosten osalta siten, että ne voidaan yhdistää arvioksi kunnan tilinpäätöksen keskeisistä eristä. Kunta- ja kuntayhtymäkohtaisia tietoja tilinpäätösarvioista ei julkaista.

Verorahoitus

Kunnan verorahoitukseen luetaan kunnan verotulot ja valtionosuudet.

Vuosikate

Vuosikate osoittaa sen tulorahoituksen, joka juoksevien menojen maksamisen jälkeen jää jäljelle käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainojen lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletus on, että tulorahoitus on riittävä, jos vuosikate on vähintään käyttöomaisuuden poistojen suuruinen.

Poistot kuvaavat keskimääräistä vuosittaista korvausinvestointitarvetta. Mikäli vuosikate kattaa poistot (korvausinvestoinnit), kunnan ei tarvitse velkaantua, realisoida käyttöomaisuuttaan tai pitkäaikaisia sijoituksiaan tai vähentää toimintapääomaansa pitääkseen palvelujen tuotantovälineet toimintakunnossa. Jos vuosikate jää negatiiviseksi, tulorahoitus ei riitä edes juokseviin menoihin.