Etusivu > Tilastot > Kunnallisvaalit > 2000 > Kunnallisvaalit 2000 - millaisia ehdokkaita - millaisia valittuja?

Kunnallisvaalit 2000 - millaisia ehdokkaita - millaisia valittuja?

Enemmistö miehiä ja suurten ikäluokkien edustajia

Kunnallisvaaleihin asetettiin 39 744 ehdokasta, eli 3 360 ehdokasta vähemmän kuin 1996. Ehdokkaista on naisia 15 200 eli 38 prosenttia. Naisten osuus on kasvanut 2 prosenttiyksiköllä. Eniten ehdokkaita on Keskustalla (11 355), SDP:llä (8 875), Kokoomuksella (7 356) ja Vasemmistoliitolla (4 478). Vihreillä, RKP:llä ja Kristillisillä on reilut 1 500 ehdokasta kullakin, Perussuomalaisilla 737 ehdokasta ja SKP:llä 292. Pienten puolueiden ehdokkaita ei tietosuojan vuoksi tarkastella erikseen.

Äänioikeutetuista on enemmistö 51,8 prosenttia naisia, ehdokkaista naisia on 38,2 prosenttia. Vain Vihreillä on ehdokkaissaan naisenemmistö (50,7 %), seuraavaksi lähimpänä tasapainoa ovat Kristilliset, joilla naisten osuus on 46,9 %. Kokoomuksella, Keskustalla ja SDP:llä kaikilla on naisten osuus hieman alle 40 prosenttia. Eniten naisehdokkaita on Uudenmaan maakunnassa, 40,5 % ja vähiten Lapissa 35,7 %. Valituista naisia on hieman yli kolmannes.

 

Miesten ja naisten osuus ehdokkaista puolueittain, Kunnallisvaalit 2000

Miesten ja naisten osuus ehdokkaista puolueittain, Kunnallisvaalit 2000

	Miehet	Naiset
Äänioikeutetut	48,2	51,8
Ehdokkaat	61,8	38,2
VIHR	49,3	50,7
SKL	53,1	46,9
RKP	60,1	39,9
KOK	60,9	39,1
KESK	61,8	38,2
SDP	62,3	37,7
VAS	65,8	34,2
Muut puolueet	67,1	32,9
PS	71,2	28,8
SKP	74,0	26,0
Valitut	65,6	34,4

Miesten ja naisten osuus äänioikeutetuista ja ehdokkaista Kunnallisvaaleissa 2000

Äänioikeutetut	Ehdokkaat

 

Äänioikeutettujen keski-ikä on 47,4 vuotta ja ehdokkaiden keski-ikä 45,9 vuotta. Naisehdokkaat ovat keskimäärin 4,6 vuotta nuorempia kuin naisäänestäjät, miesehdokkaat taas 1,2 vuotta vanhempia kuin miesäänestäjät. Miesehdokkaita on eniten ikäryhmässä 50-59-vuotiaat, naisehdokkaita 40-49-vuotiaiden ryhmässä. Ehdokkaiden joukossa suurten ikäluokkien edustajia on selvästi heidän väestöosuuttaan enemmän, kun taas väestösuuttaan vähemmän ehdokkaita on yli 70-vuotiaiden ja alle 40-vuotiaiden ikäryhmissä.

Puolueittain erot ovat melko pieniä: naisehdokkaiden keski-ikä on Vihreitä lukuun ottamatta 2-3 vuotta alempi kuin miehillä. SDP:llä ja Kristillisillä ehdokkaiden keski-ikä on korkein ja miehillä painopiste ikäluokassa 50-59 ja naisilla 40-49. Kokoomus ja RKP ovat liikkeellä hieman nuoremmilla ehdokkailla. Nuorimmat ehdokkaat ovat Vihreillä: miesten keski-ikä 41,5 ja naisten 41,0. Keskustapuolueella on myös hieman nuorempia ehdokkaita kuin Kokoomuksella ja SDP:llä.

Alueittaiset ikäerot vaihtelevat puolueittain: SDP:n vanhimmat ehdokkaat ovat Lapissa ja nuorimmat Satakunnassa, Keskustalla nuorimmat ehdokkaat ovat Itä-Uudellamaalla. Vihreillä vanhimmat ehdokkaat Etelä-Karjalassa ja nuorimmat Keski-Pohjanmaalla, ikäeroa miehillä on 11,7 ja naisilla 13,1 vuotta.

Vihreillä on suhteellisesti eniten 30-39 ja 20-29-vuotiaita ehdokkaita ja vähiten 60 vuotta täyttäneitä ehdokkaita.

Miesten ja naisten osuus ehdokkaista puolueittain Kunnallisvaaleissa 2000

SDP	Keskustapuolue
Kokoomus	Kristilliset
Vihreät	RKP

 

Miesten ja naisten osuus ehdokkaista ja valituista Kunnallisvaaleissa 2000

Ehdokkaat	Valitut

Valittujen miesten keski-ikä on 48,5 vuotta ja naisten 45,5. Valinnassa suurten ikäluokkien paino korostui. Selvästi väestöosuuttaan vähemmän tuli valituksi alle 30-vuotiaita.

Ehdokkaiden koulutustaso korkea

Koulutukseltaan ehdokkaat poikkeavat äänioikeutetuista selvästi. Perusastetta korkeampi koulutus on 76 prosentilla, kun äänioikeutetuista 59,4 prosentilla on jokin perusasteen jälkeinen koulutus. Eniten korkeasti koulutettuja on Kokoomuksella, RKP:llä, Vihreillä ja Kristillisillä. SDP poikkeaa näistä siinä, että varsinkin korkean asteen koulutuksen saaneita ehdokkaita on vähemmän 27,5 %. Kokoomuksella heitä korkean asteen koulutuksen saaneita on ehdokkaista kaksinkertainen määrä eli 57,9 prosenttia. Akateemisen loppututkinnon suorittaneita on eniten Vihreillä, 26,9 prosenttia. Kunnallisvaaleissa ehdokkaiden koulutustaso heijastaa alueiden koulutusrakenne-eroja. Kaikilla suurilla puolueilla parhaiten koulutetut ehdokkaat ovat Uudellamaalla, heikoimmin koulutetut hieman vaihdellen maan itä tai keskiosista. Uudellamaalla korkeasti koulutettujen osuus on yleensä kaksinkertainen matalimmin koulutettuihin alueisiin verrattuna.

Ehdokkaiden koulutusrakenne puolueittain Kunnallisvaaleissa 2000

 

Ehdokkaiden koulutusrakenne puolueittain Kunnallisvaaleissa 2000

	Yl. kand.aste, tutkijak.	Alempi kand.aste	Alin korkea-aste	Keskiaste	Vain perusaste
Äänioikeutetut	5,7	4,4	13,0	36,3	40,6
Ehdokkaat	10,5	7,5	19,4	38,7	24,0
KOK	18,3	12,7	26,9	27,7	14,5
RKP	20,1	13,4	22,3	27,7	16,4
VIHR	26,9	10,8	15,6	33,6	13,1
SKL	12,4	7,9	22,1	36,8	20,9
KESK	8,1	6,3	22,4	41,4	21,7
Muut puolueet	9,6	8,0	19,2	36,1	27,2
SDP	6,3	5,4	15,8	42,8	29,8
VAS	4,0	3,4	8,9	48,4	35,3
PS	1,5	2,2	8,4	44,8	43,1
SKP	5,1	2,4	5,8	41,8	44,9
Valitut	13,8	8,8	21,6	34,6	21,1

Valittujen koulutustaso on selvästi parempi kuin ehdokkailla: yliopistotutkinto 23 prosentilla ja vailla mitään ammatillista koulutusta on vain 21 prosenttia valituista.

Perheasiat kunnossa

Kun äänioikeutetuista vain kolmannes elää samassa taloudessa vihityn aviopuolison ja lasten kanssa niin ehdokkaista tällaisessa perheessä elää enemmistö eli 52,2 prosenttia. Tämän lisäksi 17,9 prosenttia elää aviopuolisonsa kanssa kahden. Avopareina elää 10 prosenttia, naispuolisia yksinhuoltajia on 6 ja miespuolisia yksinhuoltajia 2 prosenttia. Yksineläjiä eli perheisiin kuulumattomia on 13 prosenttia.

Vaikka ehdokkaiden keski-ikä lähentelee 50 vuoden rajaa niin yllättävän monella on vielä lapset kotona. Keskustan ehdokkaista 63%, Kristillisten 60%, RKP:n 57%, Kokoomuksen 55% ja SDP:n 45 prosenttia elää avioliitossa, yhdessä puolison ja lasten kanssa. Avoliitot ovat tavallisimpia Vihreiden, Vasemmistoliiton ja SKP:n ehdokkailla, joista noin 15 prosenttia elää avopuolison kanssa. Eniten perheisiin kuulumattomia eläkeläisiä on SKP:n ehdokkaista.

Ehdokkaat perhetyypin mukaan Kunnallisvaaleissa 2000

 

Ehdokkaat perhetyypin mukaan Kunnallisvaaleissa 2000

	Aviopari ja lapsia	Aviopari ei lapsia	Avopari ja lapsia	Avopari ei lapsia	Äiti ja lapsia	Isä ja lapsia	Ei perhettä
Äänioikeutetut	34,2	20,2	3,9	8,7	6,2	1,2	25,6
Ehdokkaat	52,2	17,9	3,9	6,1	5,6	1,5	12,8
KESK	63,4	13,8	3,3	4,7	4,7	1,4	8,7
SKL	59,9	20,4	0,7	1,1	5,1	0,5	12,4
RKP	56,8	15,8	4,8	5,0	5,1	1,4	11,2
KOK	54,9	19,2	2,5	5,5	4,9	1,2	11,8
Muut puolueet	46,2	16,0	3,9	7,7	6,7	1,9	17,6
PS	45,9	17,4	5,4	6,1	7,3	2,2	15,7
SDP	44,8	22,2	4,7	7,6	5,8	1,5	13,3
VIHR	41,7	11,1	6,1	9,2	9,5	1,6	20,8
VAS	38,8	20,1	6,3	8,0	6,4	2,2	18,1
SKP	19,2	25,3	3,8	10,3	6,5	4,1	30,8
Valitut	60,7	19,3	3,2	4,1	3,6	1,2	7,9

 

Valituista 61 prosenttia asuu perheessä, jossa on molemmat puolisot ja alaikäisiä lapsia ja vain 8 prosenttia on perheisiin kuulumattomia. Avoliitossa eläviä on 12 prosenttia.

Perhetyyppi ei kerro sitä kuinka monella ehdokkaalla on ollut omia lapsia, koska vanhemmissa perheissä, avioerotapauksissa jne. lapset voivat asua muualla kuin ehdokas. Biologisten lasten määrä kertoo kuinka monella ehdokkaalla on kokemusta omista lapsista. Äänioikeutetuista 35 prosentilla ei ole omia lapsia, ehdokkaista 19,7 prosentilla ei ole lapsia. Lapsettomien luku vaihtelee SDP:n 16,9 prosentista Vihreiden 32,5 prosenttiin. Vihreillä on runsaasti nuoria ehdokkaita, jotka ehkä vielä eivät ole hankkineet lapsia. Suuria perheitä on eniten Perussuomalaisilla ja Kristillisillä, joiden ehdokkaista 10 prosentilla on vähintään viisi lasta. Myös Keskustan ehdokkailla perhekoko on suurempi kuin SDP:n ja Kokoomuksen ehdokkailla. Ehdokkaiden lapsiluku heijastaa alueen syntyvyyskäyttäytymistä eli suuria perheitä on eniten Pohjanmaalla ja pienimmillään perheet ovat Uudellamaalla.

Ehdokkaat biologisten lasten lukumäärän mukaan Kunnallisvaaleissa 2000

 

Ehdokkaat biologisten lasten lukumäärän mukaan Kunnallisvaaleissa 2000

	1 lapsi	2 lasta	3 lasta	4 lasta	5+ lasta	0 lasta
Äänioikeutetut	16,4	27,0	13,7	4,8	3,0	35,1
Ehdokkaat	13,2	32,1	22,0	8,3	4,8	19,7
SDP	16,3	35,7	20,6	7,4	3,1	16,9
VAS	15,9	32,4	20,4	8,6	4,3	18,5
KESK	10,5	30,3	24,3	9,4	6,8	18,7
PS	12,4	25,6	22,8	9,9	9,1	20,2
KOK	12,3	34,8	22,0	7,4	3,1	20,5
SKL	9,1	23,2	23,5	12,8	10,7	20,8
Muut puolueet	14,5	31,9	19,8	7,3	5,0	21,7
RKP	11,0	32,4	23,0	7,8	2,7	23,0
VIHR	14,9	25,8	18,5	5,7	2,6	32,5
SKP	17,8	23,0	15,8	5,1	5,5	32,9
Valitut	11,2	34,8	25,3	9,2	6,2	13,3

 

Ehdokkaista 87 prosentilla on biologisia lapsia, äänioikeutetuista lapsia on vain 65 prosentilla.

Työllisyys-ongelmat harvinaisia

Äänioikeutetuista puolet on työssä (52,3 %), työttöminä 10 prosenttia, neljännes eläkkeellä ja 13 prosenttia opiskelee tai tekee kotitaloustyötä. Ehdokkaista työllisiä on selvästi enemmän 75 %, työttömiä hieman vähemmän ja eläkeläisiä selvästi vähemmän eli vain 9 %.

Ehdokkaat pääasiallisen toiminnan mukaan puolueittain Kunnallisvaaleissa 2000

 

Ehdokkaat pääasiallisen toiminnan mukaan puolueittain Kunnallisvaaleissa 2000

	Työllinen	Työtön	Eläkeläinen	Opiskelija	Muu toim.
Äänioikeutetut	52,3	10,3	24,5	8,2	4,6
Ehdokkaat	75,1	7,9	9,2	5,3	2,5
RKP	81,7	3,4	6,6	5,9	2,4
KESK	80,0	5,2	7,4	4,7	2,7
KOK	79,0	3,9	8,3	6,3	2,6
SDP	75,1	9,3	9,7	4,3	1,7
VIHR	70,0	9,0	5,4	11,9	3,7
SKL	68,6	11,0	11,0	6,5	2,8
VAS	66,9	15,3	11,6	4,4	1,9
Muu puolue	66,5	11,4	13,6	5,0	3,5
PS	60,7	14,1	17,0	3,4	4,9
SKP	41,1	22,3	25,3	7,5	3,8
Valitut	83,9	3,7	8,2	2,4	1,8

 

Työllisiä on eniten RKP:n, Keskustan ja Kokoomuksen ehdokkaista ja työttömyys on keskimääräistä harvinaisempaa. SDP:tä, Vihreitä, Kristillisiä ja Vasemmistoliittolaisten ehdokkaita työttömyys on vaivannut yhtä usein kuin äänioikeutettujakin. Vihreillä on suhteellisesti eniten opiskelijaehdokkaita (11,9 %). Eläkeläisten osuus on suurin SKP:ssä, mutta korkea muissakin pienpuolueissa, joista osa onkin erityisiä eläkeläispuolueita. Valituista työelämässä on 84 prosenttia, työttömiä on vain 3,7, eläkeläisiä 2,4 ja opiskelijoita 8,2 prosenttia. Äänioikeutetuista työttömiä on kolminkertainen ja eläkeläisiä kymmenkertainen määrä.

Uudenmaan maakunnassa ehdokkaat poikkeavat työllisyysasteeltaan vähiten äänestäjäkunnasta, eroa työllisyysasteessa vain 15 prosenttiyksikköä. Suurimmillaan ehdokkaiden ja äänestäjäkunnan välinen ero on Etelä-Karjalassa ja Pohjois-Savossa, joissa työllisyysaste-ero on noin 45 prosenttiyksikköä. Ehdokkaiden työllisyysaste on jopa parempi kuin Uudellamaalla.

Äänioikeutettujen ja ehdokkaiden työllisyys Kunnallisvaaleissa 2000

 

Äänioikeutettujen ja ehdokkaiden työllisyys Kunnallisvaaleissa 2000

	Äänioikeutetut	Ehdokkaat
Uusimaa	60,35	74,10
Itä-Uusimaa	57,58	81,32
Pohjanmaa	53,56	78,63
Varsinais-Suomi	53,48	77,42
Koko maa	52,33	75,13
Kanta-Häme	51,82	78,45
Pirkanmaa	51,82	73,65
Päijät-Häme	50,41	76,65
Keski-Pohjanmaa	50,31	74,75
Pohjois-Pohjanmaa	50,19	73,75
Etelä-Pohjanmaa	49,76	74,17
Kymenlaakso	49,01	71,87
Satakunta	48,89	69,70
Keski-Suomi	48,15	71,83
Etelä-Karjala	47,20	79,75
Pohjois-Savo	46,57	80,78
Etelä-Savo	45,68	75,94
Lappi	45,10	75,10
Pohjois-Karjala	44,10	67,01
Kainuu	43,64	69,99

 

Tulot paremmat kuin äänioikeutetuilla

Ehdokkaat ovat paremmin koulutettuja ja useammin töissä olevia kuin alueen äänestäjäkunta. Tämä selittää osaksi sen, että myös heidän keskimääräiset verotettavat tulonsa ovat yleensä selvästi parempia kuin äänioikeutetuilla. Äänioikeutettujen keskitulot olivat 103 000 markkaa, ehdokkaiden 136 000 markkaa vuoden 1998 verotuksessa. Puolueittain tulot vaihtelevat Kokoomuksen 180 000:sta SKP:n 91 000 markkaan. Keskustan ja SDP:n ehdokkaiden keski-tulot ovat 50 000 markkaa alemmat kuin Kokoomuksen ehdokkailla. Vihreiden nuoremmat ja usein opiskelijaehdokkaat saavat keskimäärin vain hieman enemmän tuloja kuin äänioikeutetut.

Ehdokkaiden ja valittujen keskimääräiset valtion veronalaiset tulot (markkoina) Kunnallisvaaleissa 2000

 

Ehdokkaiden ja valittujen keskimääräiset valtion veronalaiset tulot (markkoina) Kunnallisvaaleissa 2000

	Ehdokkaat	Valitut
Äänioikeutetut	102 690
Ehdokkaat	136 240	168 099
KOK	180 170	254 295
RKP	163 390	183 528
SDP	132 670	157 766
MUUT	132 190	160 349
KESK	126 420	146 134
VIHR	116 630	154 854
VAS	115 730	137 969
SKL	115 570	147 747
SKP	91 090	110 840

 

Valituista eniten ansaitsivat Kokoomuksen valtuutetut eli keskimäärin 255 000 markkaa, seuraavana tulevat RKP:n valtuutetut, 184 000 mk, SDP:n, Keskustan, Vihreiden ja Kristillisten keskimääräiset vuositulot ovat 140 000 ja 160 000 markan välillä. Kaikissa puolueissa valituksi tulleiden keskiansiot ovat selvästi paremmat kuin ehdokkaaksi asettuneiden.

Myös alueittain läpimenneet ovat keskituloiltaan kärkijoukkoa: Kymenlaaksossa erot ovat suurimmat: äänioikeutettujen keskitulot ovat 110 000, ehdokkaiden miltei 160 000 ja valittujen 210 000 markkaa. Myös Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Pohjanmaalla valittujen vuosiansiot ovat kaksinkertaiset äänestäjäkuntaan verrattuna.

Äänioikeutettujen, ehdokkaiden ja valittujen keskitulot (markkoina) Kunnallisvaaleissa 2000

 

Äänioikeutettujen, ehdokkaiden ja valittujen keskitulot (markkoina) Kunnallisvaaleissa 2000

	Äänioikeutetut	Ehdokkaat	Valitut
Uusimaa	126 400	155 380	213 897
Itä-Uusimaa	111 350	153 460	186 856
Koko maa	102 690	136 240	168 099
Varsinais-Suomi	101 980	145 370	193 638
Pirkanmaa	100 300	131 940	164 035
Kymenlaakso	100 290	157 950	210 027
Pohjanmaa	97 620	145 370	175 600
Kanta-Häme	97 590	138 000	177 613
Päijät-Häme	96 210	137 920	178 314
Etelä-Karjala	96 090	132 730	158 140
Satakunta	94 370	134 620	159 462
Pohjois-Pohjanmaa	94 010	132 610	150 753
Keski-Suomi	92 760	125 180	149 451
Lappi	89 210	126 710	153 426
Pohjois-Savo	89 170	128 660	153 562
Keski-Pohjanmaa	87 810	118 810	137 785
Etelä-Savo	87 080	123 860	147 914
Etelä-Pohjanmaa	86 640	127 380	155 272
Kainuu	84 860	118 350	136 557
Pohjois-Karjala	84 370	123 690	152 204

 

Ehdokkaiden ja äänioikeutettujen keskimääräiset vuositulot ovat lähimpänä toisiaan Uudellamaalla, jossa eroa vain 23 prosenttia ja kauimpana toisistaan ne ovat Kymenlaaksossa, jossa ehdokkaiden keskitulot ovat 58 prosenttia korkeammat kuin maakunnan äänioikeutetuilla. Myös Pohjanmaalla ero on melkein 50 prosenttia. Muissa maakunnissa ero vaihtelee 30 ja 45 prosentin välillä.

Ehdokkaiden keskimääräiset tulot puolueittain verrattuna äänioikeutettujen keskimääräisiin tuloihin maakunnittain Kunnallisvaaleissa 2000

	Äänioikeutetut	SDP	KESK	KOK	VAS	VIHR
Uusimaa	100,0	119,5	116,1	156,6	106,0	99,9
Itä-Uusimaa	100,0	128,1	130,0	160,1	108,3	127,5
Varsinais-Suomi	100,0	135,4	126,6	199,0	109,5	112,1
Satakunta	100,0	140,0	133,5	176,5	125,0	118,6
Kanta-Häme	100,0	133,4	126,2	183,5	114,6	143,5
Pirkanmaa	100,0	129,8	113,8	173,4	115,2	105,7
Päijät-Häme	100,0	137,4	135,9	180,7	116,8	134,7
Kymenlaakso	100,0	144,5	128,2	228,5	108,0	110,7
Etelä-Karjala	100,0	140,1	125,6	175,7	135,8	128,5
Etelä-Savo	100,0	138,1	137,7	179,7	98,1	150,1
Pohjois-Savo	100,0	143,7	143,5	217,9	121,9	107,5
Pohjois-Karjala	100,0	137,8	157,1	201,3	117,4	113,9
Keski-Suomi	100,0	136,6	128,5	168,1	126,8	104,5
Etelä-Pohjanmaa	100,0	142,8	145,7	174,1	117,0	127,5
Pohjanmaa	100,0	147,6	124,3	196,6	145,9	114,6
Pohjois-Pohjanmaa	100,0	131,7	135,6	170,4	129,4	52,3
Pohjois-Pohjanmaa	100,0	135,3	137,3	195,0	124,8	117,3
Kainuu	100,0	144,7	140,6	205,0	123,8	144,8
Lappi	100,0	147,1	142,2	174,0	129,5	119,3

 

Kokoomuksen ehdokkaat poikkeavat eniten alueensa äänestäjäkunnasta: suurimmillaan ero on Kymenlaaksossa, jossa ehdokkaiden keskimääräiset vuositulot ovat 2,3-kertaiset äänioikeutettuihin verrattuna, myös Savossa, Pohjois-Karjalassa, Varsinais-Suomessa, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla Kokoomuksen ehdokkailla on kaksinkertaiset vuositulot äänioikeutettuihin verrattuna. Pienimmillään ehdokkaiden ero on Uudellamaalla, 57 prosenttia. SDP erottuu selkeimmin äänestäjäkunnasta Lapissa, eroa 47 prosenttia ja vähiten Uudellamaalla, jossa ero 20 %. Keskustan ehdokkailla suurin ero on Pohjois-Karjalassa 57 % ja pienin ero Uudellamaalla 16 %. Myös Vasemmistoliiton ja Vihreiden ehdokkaiden vuosiansiot ylittävät parhaimmillaan 35-50 prosentilla äänestäjäkunnan tulot: Muutamissa maakunnissa ehdokkaiden tulot ovat jopa alemmat kuin maakunnassa keskimäärin. Vasemmistoliitolla näin on Etelä-Savossa ja Vihreillä Keski-Pohjanmaalla ja Uudellamaalla.

---

Päivitetty 23.9.2004