Etusivu > Tilastot > Kunnallisvaalit > 2017 > vahvistettu tulos > 1. Ehdokkaiden ja valittujen tausta-analyysi kuntavaaleissa 2017

1. Ehdokkaiden ja valittujen tausta-analyysi kuntavaaleissa 2017

Seuraavassa tarkastellaan äänioikeutettuja ja puolueiden ehdokkaaksi asettamia henkilöiden eri taustatietojen mukaan. Tiedot äänioikeutetuista on saatu 22.2.2017 perustetusta äänioikeusrekisteristä ja tiedot ehdokkaista 9.3.2017 perustetusta ehdokasrekisteristä. Tiedot valituksi tulemisesta perustuvat 12.4.2017 vahvistettuun tulokseen. Taustatiedot perustuvat Tilastokeskuksen tilastoaineistoihin, mm. väestö-, työssäkäynti- ja perhetilastoihin sekä tutkintorekisteriin.

Ehdokkaat eroavat ikä- ja sukupuolirakenteeltaan kaikista äänioikeutetuista. Ehdokkaissa on alle 30- ja yli 70-vuotiaita huomattavasti vähemmän kuin äänioikeutetuissa sekä miehiä enemmän kuin naisia. Tämä on otettava huomioon, kun ehdokkaita verrataan äänioikeutettuihin. Analyysin taulukoissa ja kuvioissa tietoja ei ole ikävakioitu. Vakiointi pienentäisi hieman eroa ehdokkaiden ja äänioikeutettujen välillä esim. verrattaessa ehdokkaiden ja äänioikeutettujen koulutustasoa, pääasiallista toimintaa, perheasemaa ja sosioekonomista asemaa.

Seuraavassa tarkastelussa on eritelty vain eduskuntapuolueet. Muiden puolueiden asettamat ehdokkaat ja valitsijayhdistysten ehdokkaat on esitetty yhtenä luokkana ’Muut’.

1.1. Yhteenveto

Ehdokkaiden ja valittujen määrä laskee, keski-ikä nousee

Kuntavaalien ehdokasmäärä on ollut jo pitkään laskussa. Nyt kuntavaaleihin asetettiin 33 618 ehdokasta, joka on 3 500 ehdokasta vähemmän kuin vuonna 2012 ja 6 100 vähemmän kuin vuoden 2000 vaaleissa. Ainoastaan Vihreä liitto ja Suomen Kristillisdemokraatit onnistuivat asettamaan ehdokkaita viimekertaista enemmän. Aiempien vuosien tapaan eniten ehdokkaista on Suomen Keskustalla, vaikka myös sen ehdokasmäärä on vähentynyt aikaisemmista vuosista.

Valtuustoihin valittujen määrä laski viime vaaleista lähes 700:lla. Valittujen määrän vähenemiseen vaikuttavat vaalien välillä tapahtuneet kuntaliitokset. Vuonna 2012 valittiin valtuutetut 304 kunnan valtuustoon, nyt kuntia on yhdeksän vähemmän. Valittujen määrä väheni kokonaisuudessaan seitsemällä prosentilla. Keskimääräistä enemmän valittujen määrä väheni Perussuomalaisilla, Kokoomuksella ja Keskustalla. Valtuutettujen määrää puolestaan lisäsivät Vihreä liitto, Vasemmistoliittoa sekä Kristillisdemokraatit.

Naisten osuus ehdokkaista on pysytellyt jo pitkään noin 40 prosentissa. Vain Vihreällä liitolla on ehdokkaissaan naisenemmistö. Sen ehdokkaista noin 58 prosenttia on naisia. Eduskuntapuolueista vähiten naisehdokkaita on Perussuomalaisilla, 25 prosenttia ehdokkaista. Valituista naisia on 39 prosenttia. Naisten osuus valituista nousi edellisistä vaaleista lähes kolmella prosenttiyksiköllä.

Ehdokkaat ovat keskimäärin vajaan vuoden nuorempia kuin äänioikeutetut. Ehdokkaiden keski-ikä on kuitenkin noussut nopeammin kuin äänioikeutettujen. Vuodesta 2000 ehdokkaiden keski-ikä on noussut 3,6 vuotta. Samassa ajassa äänioikeutettujen keski-ikä on noussut vajaat kolme vuotta. Kunnanvaltuustoihin valitut ovat keskimäärin noin 50-vuotiaita. Edellisissä vaaleissa vuonna 2012 valituiksi tulleiden keski-ikä oli tasan 50 vuotta. Vuoden 2008 vaaleista valituiksi tulleiden keski-ikä on noussut noin vuodella.

Valtuustopaikoista 44 prosenttia muille kuin nykyisille valtuutetuille

Kaikista puolueiden asettamista ehdokkaista yli puolet oli ehdokkaana myös vuoden 2012 kuntavaaleissa ja molemmissa vaaleissa pääosin saman puolueen ehdokkaana. Viime vaaleista ehdokaslistaansa on eniten uudistanut Vihreä liitto, jonka ehdokkaista 60 prosenttia ei ollut ehdokkaana edellisissä kuntavaaleissa.

Kunnanvaltuutettuja ehdokkaista on noin viidennes. Eniten kunnanvaltuutettuja on Keskustan listoilla, noin 28 prosenttia puolueen ehdokkaista. Istuvia kansanedustajia ehdokkaana on 162. Uusien valtuustojen jäsenistä 44 prosenttia ei vaalien aikaan ollut kunnanvaltuutettuna.

Asukasmäärältään pienissä, alle 20 000 asukkaan kunnissa Keskustalla on valta-asema niin ehdokasasettelussa kuin valtuustopaikkajaossakin. Alle 5 000 asukkaan kunnissa jopa 40 prosenttia ehdokkaista on Keskustan asettamia. Valtuustopaikoista puolet pienissä kunnissa menee Keskustalle. Suurimmissa, yli 100 000 asukkaan kunnissa ehdokkaiden puoluejakauma on huomattavasti tasaisempi eikä millään puolueella ole yli 20 prosentin osuutta ehdokkaista. Kuitenkin näissä kunnissa valtuustoihin valituista neljännes on Kokoomuksen ehdokkaita.

Ulkomaalaistaustaiset aliedustettuja

Äänioikeutettuihin verrattuna ulkomaalaistaustaiset ovat aliedustettuina niin ehdokkaissa kun valituissakin. Ulkomaalaistaustaisia, eli henkilöitä, joiden molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla, on äänioikeutetuista vajaat kuusi prosenttia, ehdokkaista hieman yli kaksi prosenttia ja valituiksi tulleista 0,7 prosenttia. Vuodesta 2008 lähtien ulkomaalaistaustaisten osuus valituksi tulleista on noussut 0,3 prosentista 0,7 prosenttiin. Eniten ulkomaalaistaustaisia ehdokkaita on RKP:llä (4,2 %) ja vähiten Keskustalla (1,2 %). Suurin ulkomaalaistaustaisten osuus valituista on Vihreällä liitolla (1,7 %) ja vähiten Keskustalla (0,2 %).

Äidinkielen mukaan tarkasteltuna tulos on samanlainen. Vieraita kieliä puhuvia on ehdokkaissa ja valituissa selvästi vähemmän kuin äänioikeutetuissa. Vieraita kieliä puhuvia ehdokkaita on 727 ja valittujen joukossa vain 66. Suurin vieraskielisten ryhmä ovat venäjänkieliset, 164 ehdokasta ja toiseksi suurin vironkieliset, 72 ehdokasta. Ainoa vieraskielisten ryhmä, joka ylitti kymmenen henkilön rajan, oli somalinkieliset 11 valtuustoon valitulla.

Ehdokkaissa on yli 60 eri maan kansalaisia, vaikka ulkomaan kansalaisten osuus onkin alle prosentti kaikista ehdokkaista. Äänioikeutetuista ulkomaan kansalaisia on neljä prosenttia. Ulkomaan kansalaisia on ehdokkaana 263 henkilöä. Valituiksi tulleista on ulkomaan kansalaisia 17.

Henkilöllä voi olla useamman maan kansalaisuus. Suomen kansalaisia, joilla on myös jonkin toisen maan kansalaisuus, on ehdokkaana 462. Heidän osuutensa kaikista ehdokkaista on 1,4 prosenttia. Kaikista äänioikeutetuista tällaisia kaksoiskansalaisia on noin 1,7 prosenttia. Kaksoiskansalaisia valittiin kuntien valtuustoihin 48 henkilöä.

Ehdokkaat ja valitut korkeammin koulutettuja ja enemmän työelämässä

Koulutukseltaan ehdokkaat poikkeavat äänioikeutetuista selvästi. Ehdokkaista lähes 90 prosentilla on jokin perusasteen jälkeinen tutkinto, kun taas äänioikeutetuista perusasteen jälkeisen tutkinnon on suorittanut 73 prosenttia. Paljolti tämä on selitettävissä äänioikeutettujen ja ehdokkaiden erilaisella ikärakenteella. Korkein koulutustaso on Vihreän liiton ehdokkailla. Heistä yli puolet on suorittanut korkeakouluasteen tutkinnon, kun kaikista ehdokkaista vastaavan tasoisen tutkinnon on suorittanut kolmannes ja äänioikeutetuista viidennes.

Kunnanvaltuustoihin valitut ovat korkeammin koulutettuja kuin äänioikeutetut ja ehdokkaana olleet. Valituista korkeakouluasteen tutkinto on noin 40 prosentilla ja pelkän perusasteen varassa on noin yhdeksän prosenttia.

Ero ehdokkaiden, valittujen ja äänioikeutettujen ikärakenteessa heijastuu myös eroavaisuuksiin ehdokkaiden, valittujen ja äänioikeutettujen työmarkkina-asemassa: valituista työllisiä on yli 80 prosenttia, ehdokkaista lähes 70 prosenttia, äänioikeutetuista noin puolet. Eläkkeellä on puolestaan lähes 30 prosenttia äänioikeutetuista, ehdokkaista 17 prosenttia ja valituista 12 prosenttia. Työllisyysaste lasketaan työllisten osuutena työikäisestä, 18–64 -vuotiaasta väestöstä. Valituiksi tulleiden työllisyysaste on korkea, koko maan tasolla 89 prosenttia. Se on yksitoista prosenttiyksikköä korkeampi kuin ehdokkaiden ja reilut 20 prosenttiyksikköä korkeampi kuin äänioikeutettujen.

Sosioekonomiselta asemaltaan ehdokkaissa ja valituissa on enemmän yrittäjiä kuin äänioikeutetuissa. Yrittäjien osuus työllisistä valituista on 20 prosenttia, ehdokkaista on 16,5 prosenttia ja äänioikeutetuista 10,5 prosenttia. Eniten yrittäjiä on Keskustan ehdokkaista, lähes 30 prosenttia, joista yli puolet on maa- ja metsätalousyrittäjiä. Myös Kokoomuksen ehdokkaista yrittäjiä on reilu viidennes.

Kuntasektori työllistää ehdokkaita ja valittuja enemmän kuin äänioikeutettuja. Työllisistä valtuustoihin valituista kuntasektorilla työskentelee 37 prosenttia, ehdokkaista noin 31 prosenttia. Äänioikeutetuista kuntatyönantajan palveluksessa on 23 prosenttia. Valtiosektorin palkansaajia on ehdokkaana etenkin suuremmissa yli 100 000 asukkaan kunnissa. Niissä yli kymmenen prosenttia työllisistä ehdokkaista on valtiosektorilla kun kaikista ehdokkaista 6,5 prosenttia ja äänioikeutetuista 5,8 prosenttia työskentelee valtiolla. Näissä kunnissa valtuustoihin valituista viidennes on valtiosektorin palkansaajia.

Valituista yli 40 prosenttia lapsiperheen vanhempia

Ehdokkaat ja valitut poikkeavat myös perheasemaltaan äänioikeutetuista: lapsiperheen vanhempia on valituissa (42 %) ja ehdokkaissa (36 %) huomattavasti enemmän kuin äänioikeutetuissa (23 %). Yksin asuvia puolestaan on valituista noin 12 prosenttia ja ehdokkaista alle 20 prosenttia kun äänioikeutetuista noin neljännes asuu yksin. Perheaseman eroavaisuutta selittää jo se, että ehdokkaiden ja äänioikeutettujen ikärakenne on erilainen.

Tämänhetkinen perheasema ei kerro sitä, kuinka monella ehdokkaalla ja äänioikeutetulla on tai on ollut omia lapsia. Asiaa voidaan kuitenkin tarkastella Väestötietojärjestelmään tallennetun lasten lukumäärätiedon perusteella. Ehdokkailla ja valituiksi tulleilla on lapsia keskimääräistä enemmän. Ehdokkaista 78 prosentilla on omia lapsia ja valituiksi tulleilla 85 prosentilla. Äänioikeutetuilla vastaava osuus on 65 prosenttia. Valituilla on keskimäärin 2,3 lasta, ehdokkailla 2,0 lasta ja äänioikeutetuilla 1,5 lasta. Eniten lapsia valituiksi tulleista on Kristillisdemokraateilla eli keskimäärin kolme lasta ja vähiten Vihreällä liitolla, 1,8 lasta.

Kokoomuksen ehdokkaat ja valitut suurituloisimpia

Ehdokkaat ja valituiksi tulleet ovat korkeasti koulutettuja ja heistä myös suurempi osa on työelämässä kuin äänioikeutetut. Tämä selittää osin myös sen, että ehdokkaiden ja valittujen tulotaso on korkeampi kuin äänioikeutettujen. Valituiksi tulleiden käytettävissä olevien rahatulojen mediaani on 30 000 euroa vuodessa. Ehdokkaiden käytettävissä olevan rahatulon mediaani vuonna 2015 oli 26 100 euroa, äänioikeutettujen 5 600 euroa vähemmän. Käytettävissä olevilla rahatuloilla tarkoitetaan verojen jälkeisiä rahatuloja, jotka koostuvat työ- ja omaisuustuloista, työhön liittyvistä luontoiseduista sekä tulonsiirroista.

Puolueittain ehdokkaiden tulot vaihtelevat Kokoomuksen 31 200 eurosta Perussuomalaisten 22 200 euroon. Kun äänioikeutettu väestö järjestetään tulojen mukaan ja jaetaan kymmeneen yhtä suureen osaan, saadaan äänioikeutetun väestön tulokymmenykset. Näistä jokaisessa on hieman alle 440 000 henkilöä. Äänioikeutetun väestön suurituloisimmalla kymmenesosalla on käytettävissään vähintään 38 000 euroa ja pienituloisimmalla korkeintaan 8 250 euroa vuodessa .

Suurituloisimpia ovat Kokoomuksen tulevat valtuutetut. Heillä on käytettävissään keskimäärin 36 700 euroa vuodessa. Pienituloisimpia ovat Perussuomalaisten valituiksi tulleet. Heidän käytettävissään olevien rahatulojen mediaani on noin 27 400 euroa vuodessa.

Kaikista ehdokkaista ylimpään tulokymmenykseen kuuluu 18 prosenttia ja valituiksi tulleista noin 28 prosenttia. Niin ehdokkaiden kuin valituiksi tulleidenkin tulojakauman hyvätuloisimmassa päässä ovat Kokoomuksen ja RKP:n ehdokkaat. Kokoomuksen valituista ylimpään tulokymmenykseen kuuluu 46 prosenttia ja RKP:n valituista noin kolmannes.

Alimpaan tulokymmenykseen kuuluu siis kymmenesosa kaikista äänioikeutetuista. Ehdokkaista tähän sijoittuu hieman vähemmän, noin kuusi prosenttia. Ainoastaan valitsijayhdistysten ja eduskunnan ulkopuolisten puolueiden listoilla olevista naisehdokkaista yli kymmenen prosenttia kuuluu alimpaan tulokymmenykseen. Muiden puolueiden osalla osuudet vaihtelevat 2,6 ja yhdeksän prosentin välillä.

Valituiksi tulleista alimpaan tulokymmenykseen kuuluu noin kolme prosenttia. Eniten alimpaan tulokymmenykseen kuuluu eduskuntapuolueiden ulkopuolisisten puolueiden ja valitsijayhdistysten listoilta valituista, 5,5 prosenttia. Kristillisdemokraattien valituista alimpaan tulokymmenykseen kuuluu vähiten, 1,6 prosenttia.

1.2. Ehdokkaat, valitut ja äänioikeutetut sukupuolen mukaan

Vihreä liitto lisäsi valtuustopaikkojaan kaksikolmasosaa, Perussuomalaiset menettivät kolmanneksen

Kuntavaaleihin asetettiin 33 618 ehdokasta. Tämä on 3 506 ehdokasta vähemmän kuin vuonna 2012. Lähes kaikilla puolueilla ehdokkaiden määrä laski edellisistä kuntavaaleista. Ainoastaan Vihreä liitto ja Suomen Kristillisdemokraatit onnistuivat asettamaan ehdokkaita enemmän kuin vuoden 2012 vaaleissa. Vihreällä liitolla oli vuoden 2012 vaaleissa 2 299 ehdokasta, nyt vuoden 2017 vaaleissa kolmesataa enemmän eli 2 600 ehdokasta. Suomen Kristillisdemokraatit kasvattivat ehdokasmääräänsä noin sadalla ehdokkaalla. Eniten ehdokkaiden määrä väheni Kansallisella Kokoomuksella niin lukumääräisesti kuin suhteellisestikin. Aiempien vuosien tapaan eniten ehdokkaita on Suomen Keskustalla (7 461), vaikka myös sen listoilta valtuustoihin pyrkijöitä on edelliskertaa vähemmän. (Taulukko 1)

Manner-Suomen kuntien valtuustoihin valittiin 8 999 valtuutettua. Tämä on 674 valtuutettua vähemmän kuin vuonna 2012. Valittujen määrän vähenemiseen vaikuttavat vaalien välillä tapahtuneet kuntaliitokset. Vuonna 2012 valittiin valtuutetut 304 kunnan valtuustoon, nyt kuntia on yhdeksän vähemmän.

Valittujen määrä väheni kokonaisuudessaan seitsemällä prosentilla. Keskimääräistä enemmän valittujen määrä väheni Perussuomalaisilla, Kokoomuksella ja Keskustalla. Valtuutettujen määrää puolestaan lisäsivät Vihreä liitto, Vasemmistoliittoa sekä Kristillisdemokraatit. Paikkalukuaan kasvattivat myös valitsijayhdistysten ja pienempien puolueiden edustajat. Vihreä liitto olikin selkeästi vaalien voittaja lisäten valtuutettujen määrää lähes 66 prosentilla. Vastaavasti Perussuomalaiset menetti valtuustopaikkojaan yli kolmanneksella.

Eniten valtuustopaikkoja on edelleen Keskustalla. Manner-Suomen kuntien valtuustoista lähes kolmannes on Keskustan nimissä. Toiseksi eniten valtuustopaikkoja on SDP:llä (18,8 %) ja kolmanneksi Kokoomuksella (17,9 %). Vaalien voittaja Vihreä liitto kasvatti osuuttaan valtuustopaikoista 2,6 prosenttiyksiköllä 3,3 prosentista 5,9 prosenttiin. Perussuomalaisten osuus valtuustopaikoista väheni 3,8 prosenttiyksikköä, 12,4 prosentista 8,6 prosenttiin.

Taulukko 1. Ehdokkaiden ja valittujen lukumäärä puolueittain kuntavaaleissa 2008, 2012 ja 2017

	Ehdokkaiden lukumäärä			Muutos edellisiin vaaleihin, %		Valittujen lukumäärä			Muutos edellisiin vaaleihin, %
	2008	2012	2017	2012	2017	2008	2012	2017	2012	2017
Yhteensä	38 509	37 124	33 618	-3,6	-9,4	10 412	9 674	8 999	-7,1	-7,0
Suomen Keskusta KESK	9 977	8 401	7 461	–15,8	–11,2	3 518	3 077	2 824	-12,5	-8,2
Kansallinen Kokoomus KOK	7 628	6 874	5 739	–9,9	–16,5	2 020	1 735	1 490	-14,1	-14,1
Perus- suomalaiset PS	1 840	4 394	3 831	138,8	-12,8	443	1 195	770	169,8	-35,6
Suomen Sosiali- demokraattinen Puolue SDP	7 702	6 986	6 132	-9,3	-12,2	2 066	1 729	1 697	-16,3	-1,9
Vihreä liitto VIHR	2 192	2 299	2 600	4,9	13,1	370	323	534	-12,7	65,3
Vasemmisto- liitto VAS	4 112	3 506	3 203	-14,7	-8,6	833	640	658	-23,2	2,8
Suomen Ruotsalainen kansanpuolue RKP	1 407	1 350	1 324	-4,1	-1,9	511	480	471	-6,1	-1,9
Suomen Kristillis- demokraatit KD	1 921	1 870	1 971	-2,7	5,4	351	300	316	-14,5	5,3
Muut	1 730	1 444	1 357	-16,5	-6,0	300	195	239	-35,0	22,6

Naisten osuus valituista kasvoi, mutta on edelleen alle 40 prosenttia

Ehdokkaista naisia on 39,9 prosenttia. Äänioikeutetuista enemmistö eli 51,2 prosenttia on naisia. Naisehdokkaiden osuus nousi vuoden 2012 kuntavaaleihin verrattuna yhdellä prosenttiyksiköllä. Vain Vihreällä liitolla on ehdokkaissaan naisenemmistö. Sen ehdokkaista 57,9 prosenttia on naisia. Toiseksi eniten naisehdokkaita on Kristillisdemokraateilla, joilla naisten osuus on 46,7 prosenttia ja kolmanneksi eniten Suomen ruotsalaisella kansanpuolueella, 43,7 prosenttia. SDP:llä, Vasemmistoliitolla, Keskustalla ja Kokoomuksella naisten osuus ehdokkaista on noin 40 prosenttia. Vähiten naisehdokkaita on Perussuomalaisilla, 25 prosenttia ehdokkaista. (Kuvio 1)

Valituista naisia on 39 prosenttia. Naisten osuus valituista nousi edellisistä vaaleista lähes kolmella prosenttiyksiköllä. Uusista valtuutetuista eli heistä, jotka eivät ole tällä hetkellä kunnanvaltuutettuja, naisten osuus on hieman korkeampi (44 %).

Kuvio 1. Äänioikeutetut, ehdokkaat (puolueittain) ja valitut sukupuolen mukaan kuntavaaleissa 2017, %

Vihreän liiton valituista selkeä enemmistö on naisia, noin 68 prosenttia. Keskimääräistä enemmän naisia on myös Kristillisdemokraattien (46,5 %) ja SDP:n (44,4 %) valituista. Vähiten naisia kuntien valtuustoihin valittiin Perussuomalaisista. Heistä vain hieman yli viidennes on naisia. Myös Kokoomuksen ja Keskustan valtuutetuista vain noin 36 prosenttia on naisia. (Kuvio 2)

Kuvio 2. Äänioikeutetut, ehdokkaat ja valitut (puolueittain) sukupuolen mukaan kuntavaaleissa 2017, %

Naisten osuus kaikista ehdokkaista on pysynyt noin 40 prosentin tuntumassa koko 2000-luvun. Useimmilla puolueilla naisten osuus puolueen ehdokkaista on pysytellyt hyvin samalla tasolla. Vain Vihreä liitto ja Vasemmistoliitto ovat kasvattaneet selkeästi naisten osuutta ehdokkaista viime vuosina. Vihreällä liitolla naisten osuus ehdokkaista on noussut vuodesta 2000 seitsemällä prosenttiyksikköä ja Vasemmistoliitolla 5,6 prosenttiyksikköä. (Taulukko 2)

Naisten osuus ehdokkaista on aina ollut hieman suurempi kuin valituista. 2000-luvun aiemmissa kuntavaaleissa naisten osuus valituista on ollut 3-4 prosenttiyksikköä pienempi kuin naisten osuus ehdokkaista. Nyt vuoden 2017 vaaleissa ero pieneni alle prosenttiyksikön.

Vihreän liiton niin ehdokkaista kuin valtuutetuistakin naiset ovat olleet enemmistönä koko 2000-luvun. Naisten osuus Vihreän liiton valituista on noin 68 prosenttia ja se on samalla tasolla kuin edellisellä kerrallakin. Viime vaaleista eniten naisten osuutta valituista kasvatti Kristillisdemokraatit, lähes kahdeksan prosenttiyksikköä. Myös Vasemmistoliitto kasvatti naisten osuutta valituista keskimääräistä enemmän ja pääsi naisten osuudessa valtuustopaikoista keskiarvon yläpuolelle. Keskiarvoa enemmän naisia on myös SDP:n ja RKP:n valtuutetuista.

Vähiten naisia valittiin kuntien valtuustoihin Perussuomalaisista. Heistä naisia on vain hieman yli viidennes.

Taulukko 2. Naisten osuus äänioikeutetuista, ehdokkaista ja valituista puolueittain kuntavaaleissa vuosina 2000–2017, %

	2000		2004		2008		2012		2017
Äänioikeutetut	51,8		51,6		51,5		51,4		51,2
	Ehdokkaat	Valitut	Ehdokkaat	Valitut	Ehdokkaat	Valitut	Ehdokkaat	Valitut	Ehdokkaat	Valitut
Yhteensä	38,2	34,4	39,9	36,4	40,4	36,7	38,8	36,2	39,9	39,0
Suomen Keskusta KESK	38,2	30,9	39,7	33,7	40,3	34,1	39,8	35,1	39,7	36,1
Kansallinen Kokoomus KOK	39,1	35,4	40,4	35,0	40,3	35,9	39,1	35,7	39,0	35,9
Perus- suomalaiset PS	28,8	15,6	26,3	18,9	25,7	20,8	23,3	23,2	25,2	21,8
Suomen Sosiali- demokraattinen Puolue SDP	37,7	38,1	39,2	39,7	40,8	41,0	40,4	41,7	40,9	44,4
Vihreä liitto VIHR	50,7	58,9	52,9	62,7	56,8	64,3	56,8	68,1	57,9	67,8
Vasemmisto- liitto VAS	34,2	32,3	36,1	33,9	36,6	32,4	37,9	35,8	39,8	40,4
Suomen Ruotsalainen kansanpuolue RKP	39,9	34,6	43,5	37,9	42,9	38,2	43,5	38,3	43,7	40,1
Suomen Kristillis- demokraatit KD	46,9	38,6	47,2	45,3	48,2	43,0	45,3	38,7	46,7	46,5
Muut	32,0	30,9	34,6	31,5	33,6	34,0	32,8	29,7	33,8	31,0

Prosentuaalisesti eniten naisehdokkaita on Uudenmaan maakunnassa (43,4 %), ja vähiten Keski-Pohjanmaalla (35,7 %). Uudenmaan lisäksi keskimääräistä enemmän naisia on ehdokkaana vain Varsinais-Suomen, Kanta-Hämeen ja Pohjanmaan maakunnissa. (Kuvio 3)

Eniten naisia valittiin kuntien valtuustoihin Uudellamaalla. Uudenmaan kuntien tulevien valtuustojen valtuutetuista naisia on 45,5 prosenttia. Myös Kanta-Hämeessä, Varsinais-Suomessa, Kymenlaaksossa ja Päijät-Hämeessä naisten osuus valituista ylsi yli 40 prosentin.

Naisten osuus valituista on pienin Keski-Pohjanmaan (28,7 %) ja Etelä-Pohjanmaan (30,5 %) maakunnissa. Näissä maakunnissa naisia pääsi myös läpi selkeästi vähemmän kuin heitä oli ehdokkaana. Sen sijaan esimerkiksi Uudellamaalla, Kanta-Hämeessä, Päijät-Hämeessä ja Pohjois-Karjalassa naisten osuus valituista on suurempi kuin heidän osuutensa ehdokkaista.

Kuvio 3. Naisten osuus ehdokkaista ja valituista maakunnittain kuntavaaleissa 2017, %

Valituista uusia valtuutettuja noin 44 prosenttia

Kaikista puolueiden asettamista ehdokkaista yli puolet oli saman puolueen ehdokkaana myös vuoden 2012 kuntavaaleissa. Ehdokkaista 2,6 prosenttia oli viime vaaleissa jonkin toisen puolueen ehdokkaana ja noin 46 prosenttia ehdokkaista on uusia ehdokkaita. Eniten uusia ehdokkaita on Vihreällä liitolla, jonka ehdokkaista uusia on noin 60 prosenttia. SDP:n ehdokkaista puolestaan lähes 60 prosenttia oli ehdolla myös edellisissä vaaleissa joko SDP:n tai muun puolueen ehdokkaana. Puoluetta vaihtaneita molemmissa vaaleissa ehdokkaana olleista on vajaat kolme prosenttia. (Kuvio 3)

Kunnanvaltuutettuja kaikista ehdokkaista on noin viidennes. Eniten kunnanvaltuutettuja on Keskustan listoilla, noin 28 prosenttia puolueen ehdokkaista ja vähiten Vihreän liiton ehdokkaista, vajaat yhdeksän prosenttia. Istuvia kansanedustajia ehdokkaana on 162.

Kuvio 4. Vuonna 2012 ehdolla olleiden ja uusien ehdokkaiden osuus ehdokkaista puolueittain kuntavaaleissa 2017, %

Kuntien valtuustoihin valittiin 8 999 valtuutettua, joista 3 955 eli lähes 44 prosenttia ei ollut vaalien aikaan kunnan valtuutettuna. Luonnollisestikin niillä puolueilla, jotka kasvattivat valtuustopaikkojensa määrää, uusien valtuutettujen osuus kaikista valituista on suurin. Vihreän liiton valituista jopa 66 prosenttia on muita kuin nykyisiä kunnanvaltuutettuja. Vaikka Perussuomalaiset menettikin valtuustopaikkoja 425, niin uusien valtuutettujen osuus kaikista valituista on myös Perussuomalaisilla lähellä neljääkymmentä prosenttia. (Kuvio 5)

Kuvio 5. Uusien valtuutettujen osuudet puolueittain kuntavaaleissa 2017, %

1.3. Ikärakenne

Vasemmistoliiton valtuutetut vanhimpia, Vihreän liiton nuorimpia

Ehdokkaat ovat nyt keski-iältään vajaan vuoden vanhempia kuin edellisvaaleissa ja noin 3,6 vuotta vanhempia kuin vuoden 2000 ehdokkaat. Naisehdokkaat ovat noin kolme vuotta nuorempia kuin miesehdokkaat. Ehdokkaana olevien miesten keski-ikä on nyt 50,7 ja naisten 47,8 vuotta. Naisehdokkaat ovat keskimäärin neljä vuotta nuorempia kuin naisäänioikeutetut ja miesehdokkaat kaksi vuotta vanhempia kuin miesäänioikeutetut. Äänioikeutettujen keski-ikä on edellisistä kuntavaaleista noussut vajaalla vuodella ja vuodesta 2000 vajaalla kolmella vuodella. Miesten keski-ikä vaalipäivänä on nyt 48,9 ja naisten 51,5 vuotta. (Taulukko 3)

Ehdokkaiden sukupuoli- ja ikärakenne on hyvin erilainen äänioikeutettuihin verrattuna (kuviot 6 ja 7). Kummankaan ryhmän ikäpyramidi ei ole enää nimensä mukaisesti pyramidi: äänioikeutettujen ikäjakauma muistuttaa pikemminkin tornia ja ehdokkaiden toispuoleista hyrrää, jossa näkyy sekä nuorimpien että vanhimpien ikäluokkien puuttuminen ja miesten enemmyys. Miesehdokkailla painopiste on ikäluokissa 50-64 ja naisehdokkailla ikäluokassa 40–54.

Kuvio 6. Äänioikeutettujen ikäjakauma sekä keski-ikä sukupuolen mukaan kuntavaaleissa 2017, %

Kuvio 7. Ehdokkaiden ikäjakauma sekä keski-ikä sukupuolen mukaan kuntavaaleissa 2017, %

Kunnanvaltuustoihin valitut ovat keskimäärin noin 50-vuotiaita. Valittujen miesten keski-ikä on 51,8 vuotta ja he ovat noin vuoden vanhempia kuin ehdokkaana olleet miehet. Valitut naiset ovat keskimäärin neljä vuotta nuorempia kuin mielet. Naisten keski-ikä on 47,7 vuotta, joka on lähes sama kuin ehdokkaana olleiden naisten keski-ikä. Valtuustoihin valittujen miesten painopiste on ikäluokassa 60-64 -vuotiaat. Heidän osuutensa on noin yhdeksän prosenttia kaikista valtuutetuista. Naisten suurin ryhmä on 40-44 –vuotiaat 5,6 prosentin osuudellaan. (Kuvio 8)

Kuvio 8. Valittujen ikäjakauma sekä keski-ikä sukupuolen mukaan kuntavaaleissa 2017, %

Puolueittain tarkasteltuna vanhimmat ehdokkaat ovat Kristillisdemokraattien listoilla: 60 vuotta täyttäneiden osuus ehdokkaista on lähes 40 prosenttia ja keski-ikä on 52,2 vuotta. Nuorimpia ovat Vihreän liiton ehdokkaat. Heistä lähes 45 prosenttia on alle 40-vuotiaita, ja ehdokkaiden keski-ikä on 43,8 vuotta. Kaikista ehdokkaista noin 29 prosenttia on alle 40-vuotiaita ja noin 31 prosenttia 60 vuotta täyttäneitä. (Kuvio 6, Taulukko 3)

Kunnanvaltuustoihin valituista noin neljännes on alle 40-vuotiaita ja 60 vuotta täyttäneitä 31 prosenttia. Vanhimpia valtuutettuja ovat Vasemmistoliiton miesvaltuutetut, keskimäärin 56-vuotiaita. Nuorimpia puolestaan ovat Vihreän liiton naisvaltuutetut – heidän keski-ikänsä on 42 vuotta. (Taulukko 3)

Kuvio 9. Äänioikeutetut, ehdokkaat (puolueittain) ja valitut ikäluokittain kuntavaaleissa 2017, %

Taulukko 3. Ehdokkaiden ja valittujen keski-ikä puolueittain kuntavaaleissa 2017

	Yhteensä		Miehet		Naiset
Äänioikeutetut	50,3		48,9		51,5
	Ehdokkaat	Valitut	Ehdokkaat	Valitut	Ehdokkaat	Valitut
Yhteensä	49,5	50,2	50,7	51,8	47,8	47,7
Suomen Keskusta KESK	49,5	50,1	50,9	51,3	47,5	48,0
Kansallinen Kokoomus KOK	49,0	49,2	49,8	50,5	47,6	47,0
Perus- suomalaiset PS	49,8	48,8	50,4	50,0	47,9	44,5
Suomen Sosiali- demokraattinen Puolue SDP	51,4	52,5	52,7	54,7	49,7	49,9
Vihreä liitto VIHR	43,8	42,7	44,6	44,2	43,1	42,0
Vasemmisto- liitto VAS	50,4	53,1	51,9	55,9	48,2	49,1
Suomen Ruotsalainen kansanpuolue RKP	47,9	49,7	49,2	51,4	46,2	47,1
Suomen Kristillis- demokraatit KD	52,2	52,8	52,4	53,6	51,9	51,8
Muut	48,9	52,0	49,7	53,0	47,2	49,8

Naisten innokkuus ehdokkaiksi laskee 40 ikävuoden jälkeen

Miehistä ehdokkaita on 0,9 prosenttia ja naisista vastaavasti 0,6 prosenttia. Naisten ehdokkuus on kaikissa ikäluokissa pienempää kuin miesten. Ehdokkaiden osuus ikäluokasta nousee jyrkästi naisilla noin 40 ja miehillä 50 ikävuoteen saakka. Aina noin 40 ikävuoteen saakka naisten osallistumisaktiivisuus on vain hieman alhaisempaa kuin miesten, mutta sen jälkeen ero kasvaa. Kun naisten osallistumisaktiivisuus lähtee laskuun 40 ikävuoden jälkeen, miesten osallistumisaktiivisuus putoaa vasta 70-vuotiaana samalle tasolle kuin se on 40-vuotiailla miehillä.

Miesehdokkaiden osuus ikäluokasta on suurimmillaan ikävuosien 58–64 välillä, jolloin kustakin 1-vuotisikäluokasta noin 1,4–1,5 prosenttia on ehdokkaana. Naisista asettuu eniten ehdokkaaksi 40 ja 50 ikävuoden välillä, 0,9 – 1,1 prosenttia ikäluokasta. (Kuvio 10)

Valituiksi tulleiden osuudet ikäluokista noudattelevat ehdokkaiden osuuksia ikäluokista. Mitä suurempi osuus ikäluokasta on ollut ehdolla, sitä suurempi osuus on todennäköisesti tullut myös valituksi. Suhteutettuna ikäluokan kokoon eniten miehiä tuli valituksi hieman yli 60- vuotiaissa. Naisia puolestaan valittiin valtuustoihin eniten hieman yli 40-vuotiaista.

Kuvio 10. Ehdokkaiden ja valittujen osuudet ikäluokasta sukupuolen mukaan kuntavaaleissa 2017, %

Pienissä kunnissa Keskustan ehdokkaat enemmistönä

Asukasmäärältään pienissä, alle 20 000 asukkaan kunnissa Keskustan ehdokkailla on valta-asema. Alle 5 000 asukkaan kunnissa jopa 40 prosenttia ehdokkaista on Keskustan asettamia. Toiseksi ja kolmanneksi eniten tämän kokoluokan kunnissa ovat asettaneet ehdokkaita SDP ja Kokoomus. Suurissa, yli 100 000 asukkaan kaupungeissa Keskustan osuus ehdokkaista on hieman yli kymmenen prosenttia. (Taulukko 4)

Suuremmissa kunnissa mikään puolue ei pääse yhtä suureen osuuteen ehdokkaista kuin Keskusta pienissä kunnissa. Asukasmäärältään 20 000 – 99 999 asukkaan kunnissa SDP:n ehdokkaiden osuus on reilu viidennes ja Kokoomuksen vajaa viidennes kaikista ehdokkaista.

Suurimmissa yli 100 000 asukkaan kunnissa ehdokkaiden puoluejakauma on huomattavasti tasaisempi: eniten ehdokkaita myös suurissa kaupungeissa ovat asettaneet Kokoomus ja SDP, molempien puolueiden osuus ehdokkaista on 15,5 prosenttia. Suurissa kaupungeissa on myös Vihreiden, Vasemmistoliiton ja SKP:n ehdokkaita keskiarvoa enemmän. Perussuomalaisten osuus ehdokkaista ei juuri vaihtele kuntakoon mukaan.

Alle 20 000 asukkaan kunnissa Keskusta sai eniten paikkoja kunnanvaltuustoihin. Alle 5 000 asukkaan kunnissa jopa puolet valituista on Keskustasta, 5 000 – 19 999 asukkaan kunnissa kolmasosa. Keskisuurissa, 20 000 – 99 999 asukkaan kunnissa SDP vei voiton. Näissä kunnissa noin neljännes valituista on SDP:n ehdokkaita. Suurimmissa, yli 100 000 asukkaan kaupungeissa valtuustoihin valittiin eniten Kokoomuksen ehdokkaita.

Taulukko 4. Ehdokkaiden ja valittujen puoluejakauma kuntakoon mukaan kuntavaaleissa 2017, %

	Yhteensä		Kunnan kokoluokka (väestömäärä vuoden 2016 lopussa)
			- 4 999		5 000 - 9 999		10 000 - 19 999		20 000 - 99 999		100 000+
Puolue	Ehdok- kaat	Valitut	Ehdok- kaat	Valitut	Ehdok- kaat	Valitut	Ehdok- kaat	Valitut	Ehdok- kaat	Valitut	Ehdok- kaat	Valitut
Yhteensä	100,0	100,0	100,0	100,0	100,0	100,0	100,0	100,0	100,0	100,0	100,0	100,0
Suomen Keskusta KESK	22,2	31,4	40,0	49,3	28,5	34,8	23,0	28,1	15,4	17,5	10,5	10,0
Kansallinen Kokoomus KOK	17,1	16,6	15,0	12,9	16,1	14,2	17,9	16,7	19,1	20,5	15,5	24,6
Perus- suomalaiset PS	11,4	8,6	13,3	8,4	10,0	7,5	12,3	9,3	10,7	9,3	11,6	8,5
Suomen Sosiali- demokraattinen Puolue SDP	18,2	18,9	14,2	14,0	17,6	17,2	19,1	20,1	21,8	24,6	15,5	19,4
Vihreä liitto VIHR	7,7	5,9	2,4	1,7	4,1	3,2	5,7	5,4	10,2	10,0	13,9	19,1
Vasemmisto- liitto VAS	9,5	7,3	6,0	5,6	9,2	7,6	8,1	6,4	10,5	8,6	12,7	10,4
Ruotsalainen kansanpuolue RKP	3,9	5,2	1,3	1,7	5,8	9,0	5,5	8,3	2,9	3,5	4,7	2,8
Suomen Kristillis- demokraatit KD	5,9	3,5	3,6	2,7	4,8	3,2	6,1	4,2	6,4	4,2	7,9	3,4
Muut	4,0	2,7	4,4	3,7	3,8	3,3	2,2	1,5	2,9	1,9	7,6	1,8

1.4. Ulkomaalaistausta

Vieraskielisiä valittiin valtuustoihin alle prosentti

Ehdokkaiden kielijakauma noudattaa pääpiirteissään maakuntien väestön kielijakaumaa. Ruotsinkielisiä on ehdokkaina (5,6 %) hieman enemmän kuin heitä on äänioikeutetuissa (4,7 %). Uudellamaalla ruotsinkieliset ovat aktiivisempia, heitä on ehdokkaista 13,4 prosenttia, kun äänioikeutetuista heitä on 8,0 prosenttia.

Muita kuin kotimaisia kieliä puhuvia on äänioikeutetuista 5,7 prosenttia. Ehdokkaista vieraskielisiä on huomattavasti vähemmän, vain 2,2 prosenttia. Vieraskielisten osuus ehdokkaista on kuitenkin kasvanut hieman vuoden 2012 vaaleista, jolloin vieraskielisten ehdokkaiden osuus kaikista ehdokkaista oli 1,8 prosenttia.

Kaikissa ehdokkaissa vieraskielisten aliedustus on 3,5 prosenttiyksikköä. Vieraskielisiä ehdokkaita on siis vähemmän kuin väestössä on vieraskielisiä äänioikeutettuja. Suurin aliedustus on niillä alueilla, joissa vieraskielisten osuus väestöstä on suurin eli Uudellamaalla - erityisesti pääkaupunkiseudulla - ja Varsinais-Suomessa. Uudellamaalla vieraskielisiä on 7,1 ja Varsinais-Suomessa 3,7 prosenttiyksikköä vähemmän kuin heitä on äänioikeutetuissa. (Taulukko 5)

Kunnanvaltuustoihin valituista vieraskielisiä on alle prosentti eli vähemmän kuin heitä oli ehdokkaana ja huomattavasti vähemmän kuin vieraskielisiä on äänioikeutetuissa. Eniten vieraskielisiä valittiin pääkaupunkiseudun valtuustoihin. Niiden uusien valtuustojen jäsenistä viisi prosenttia on vieraskielisiä. Etelä- Karjalan, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Kainuun kunnissa valtuustoihin ei tullut valituksi yhtään vieraskielistä.

Ruotsinkielisiä valittiin kuntien valtuustoihin enemmän (6,5 %) kuin heidän osuutensa on ehdokkaista tai äänioikeutetuista. Eniten ruotsinkielisiä valittiin Pohjanmaalla, jossa valituista 67 prosenttia on ruotsinkielisiä. Äänioikeutetuista ruotsinkielisiä on Pohjanmaalla noin puolet. Myös Uudellamaalla ruotsinkielisiä valittiin valtuustoihin (17,7 %) yli kaksinkertaisesti verrattuna heidän osuuteensa äänioikeutetuista. Sitä vastoin Keski-Pohjanmaalla ruotsinkielisten valtuutettujen osuus (5,1 %) jäi väestöosuuttaan (9,2 %) pienemmäksi.

Taulukko 5. Äänioikeutetut, ehdokkaat ja valitut äidinkielen mukaan maakunnittain kuntavaaleissa 2017, %

Maakunta	Äänioikeutetut			Ehdokkaat			Valitut
	Suomi, saame	Ruotsi	Muu kieli	Suomi, saame	Ruotsi	Muu kieli	Suomi, saame	Ruotsi	Muu kieli
MANNER-SUOMI	89,6	4,7	5,7	92,2	5,6	2,2	92,7	6,5	0,7
Uusimaa	81,1	8,0	10,9	82,8	13,4	3,8	80,3	17,7	2,0
- Pää-      kaupunki-      seutu	80,9	5,6	13,5	82,9	11,6	5,5	81,7	13,4	5,0
Varsinais-Suomi	88,7	5,7	5,7	91,1	6,9	2,0	93,5	5,8	0,7
Satakunta	96,9	0,3	2,7	98,5	0,3	1,2	99,4	0,2	0,4
Kanta-Häme	96,3	0,4	3,4	98,7	0,4	0,9	99,2	0,6	0,3
Pirkanmaa	95,7	0,4	4,0	98,1	0,3	1,6	99,2	0,4	0,4
Päijät-Häme	95,6	0,3	4,1	98,3	0,2	1,5	99,3	0,0	0,7
Kymenlaakso	94,2	0,8	5,0	95,7	1,3	3,0	97,6	2,0	0,4
Etelä-Karjala	94,8	0,2	5,0	96,7	0,0	3,3	100,0	0,0	0,0
Etelä-Savo	97,3	0,2	2,6	98,0	0,0	2,0	99,2	0,0	0,8
Pohjois-Savo	97,5	0,1	2,4	97,9	0,3	1,8	99,2	0,6	0,2
Pohjois-Karjala	96,8	0,1	3,1	97,9	0,2	1,9	99,2	0,0	0,8
Keski-Suomi	97,1	0,2	2,7	98,1	0,0	1,9	99,0	0,0	1,0
Etelä-Pohjanmaa	97,7	0,3	1,9	98,1	0,3	1,6	100,0	0,0	0,0
Pohjanmaa	45,5	49,5	5,1	44,4	51,7	3,9	30,9	67,4	1,7
Keski-Pohjanmaa	88,5	9,2	2,3	89,9	8,6	1,5	94,9	5,1	0,0
Pohjois-Pohjanmaa	97,6	0,2	2,2	98,5	0,4	1,1	99,2	0,1	0,7
Kainuu	97,7	0,1	2,2	97,9	0,2	1,9	100,0	0,0	0,0
Lappi	97,6	0,2	2,2	98,4	0,2	1,4	99,6	0,0	0,4

Kotimaisia kieliä puhuvista saamenkielisiä on ehdokkaana keskimääräistä enemmän. Saamenkielisistä äänioikeutetuista 2,5 prosenttia on ehdokkaana. Kaikista äänioikeutetuista keskimäärin 0,8 prosenttia on ehdokkaana. (Taulukko 6)

Vieraskielisten ehdokkuus on huomattavasti harvinaisempaa. Ehdokkaista vieraskielisiä on 727. Se on 0,3 prosenttia äänioikeutetuista vieraskielisistä. Suurin vieraskielisten ryhmä ehdokkaissa ovat venäjänkieliset, 164 ehdokasta, ja toiseksi suurin vironkieliset, 72 ehdokasta. (Taulukko 6)

Valtuustoihin valittiin yhteensä 66 vieraskielistä. Ainoa vieraskielisten ryhmä, joka ylitti kymmenen henkilön rajan, oli somalinkieliset 11 valtuustoon valitulla.

Taulukko 6. Äänioikeutetut ja ehdokkaat äidinkielen mukaan, suurimmat kieliryhmät eriteltyinä, kuntavaaleissa 2017, %

Kieli	Äänioikeutetut, lukumäärä	Ehdokkaat
		Lukumäärä	%  ääni- oikeutetuista
Kaikki kielet yhteensä	4 390 971	33 607	0,8
suomi	3 930 811	30 965	0,8
ruotsi	208 424	1 877	0,9
saame	1  458	36	2,5
Vieraskieliset yhteensä	250 278	727	0,3
venäjä	57 531	164	0,3
eesti, viro	39 122	72	0,2
arabia	10 489	44	0,4
englanti	14 058	40	0,3
kurdi	8 057	40	0,5
turkki	5 380	39	0,7
somali	10 199	31	0,3
persia	6 267	22	0,4
espanja	5 969	21	0,4
saksa	5 425	21	0,4
bosnia	1 476	16	1,1
albania	3 228	14	0,4
ranska	6 013	12	0,2
unkari	2 383	12	0,5
hollanti	1 442	12	0,8
portugali	1 907	11	0,6

Eniten vieraskielisiä ehdokkaita on Vihreällä liitolla, 4,2 prosenttia ehdokkaista, ja toiseksi eniten Kristillisdemokraateilla (3,4 %).
Pienin vieraskielisten osuus ehdokkaista on Keskustalla (1,3 %).
Myös valituiksi tulleiden osalta eniten vieraskielisiä on Vihreällä liitolla ja vähiten Keskustalla. Sen sijaan Kristillisdemokraattien listoilta vieraskielisiä valtuustoihin päässeistä on toiseksi vähiten (1,3 %), vaikka sillä olikin vieraskielisiä ehdokkaita Vihreän liiton jälkeen toiseksi eniten. (Kuvio 11)

Kuvio 11. Vieraskielisten osuus äänioikeutetuista, ehdokkaista ja valituista puolueittain kuntavaaleissa 2017, %

Ulkomaalaistaustainen ehdokas edelleen melko harvinainen

Väestön ulkomaalaistaustaisuutta voidaan tarkastella myös henkilön syntyperän mukaan. Äänioikeutetuista 94,1 ja ehdokkaista 97,8 prosenttia on suomalaistaustaisia eli henkilöitä, joiden vanhemmista vähintään toinen on Suomessa syntynyt. Ulkomaalaistaustaisia on siis vajaat kuusi prosenttia äänioikeutetuista ja reilut kaksi prosenttia ehdokkaista. Ulkomaalaistaustaisten osuus äänioikeutetuista on kasvanut vuodesta 2008 lähtien enemmän kuin ehdokkaista. (Taulukko 7)

Toisen polven maahanmuuttajia eli niitä, jotka ovat itse syntyneet Suomessa, mutta joiden vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla, on vielä varsin vähän niin äänioikeutetuissa (0,2 %), ehdokkaissa (0,1 %) kuin valituissakin.
Ensimmäisen polven maahanmuuttajien (henkilö itse ja vanhemmat syntyneet ulkomailla) kohdalla on selvä aliedustus niin ehdokkaissa kuin valituissakin. Kaikista äänioikeutetuista tähän ryhmään kuuluu 5,7 prosenttia, ehdokkaista 2,2 prosenttia ja valituista 0,7 prosenttia. Vuodesta 2008 lähtien ulkomaalaistaustaisten osuus valituksi tulleista on noussut 0,3 prosentista 0,7 prosenttiin.

Taulukko 7. Ulkomaalaistaustaisten (henkilöt, joiden molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla) osuus ehdokkaista ja valituista kuntavaaleissa 2008–2017, %

	Äänioikeutetut		Ehdokkaat		Valitut
	Henkilöitä	%	Henkilöitä	%	Henkilöitä	%
2008
Yhteensä	4 196 522	100,0	38 505	100,0	10 412	100,0
Suomalaistaustaiset	4 061 481	96,8	37 929	98,5	10 373	99,6
Vanhemmat synt.ulkomailla, itse Suomessa	3 212	0,1	30	0,1	6	0,1
Vanhemmat synt. ulkomailla, itse ulkomailla	131 829	3,1	546	1,4	33	0,3
2012
Yhteensä	4 303 061	100,0	37 124	100,0	9 674	100,0
Suomalaistaustaiset	4 111 553	95,6	36 402	98,1	9 624	99,5
Vanhemmat synt. ulkomailla, itse Suomessa	5 086	0,1	31	0,1	5	0,1
Vanhemmat synt. ulkomailla, itse ulkomailla	186 422	4,3	691	1,9	45	0,5
2017
Yhteensä	4 394 748	100,0	33 618	100,0	8 999	100,0
Suomalaistaustaiset	4 135 837	94,1	32 862	97,8	8 933	99,3
Vanhemmat synt. ulkomailla, itse Suomessa	9 512	0,2	23	0,1	4	0,0
Vanhemmat synt. ulkomailla, itse ulkomailla	249 399	5,7	733	2,2	62	0,7

Puolueittain tarkasteltuna eniten ulkomaalaistaustaisia ehdokkaita on RKP:llä, 4,2 prosenttia ehdokkaista ja vähiten Keskustalla (1,2 %) ja Kokoomuksella (1,8 %). Keskimääräistä enemmän ulkomaalaistaustaisia on myös Vihreiden, Kristillisdemokraattien, SKP:n ja Vasemmistoliiton ehdokkaissa. (Kuvio 12)

Suurin ulkomaalaistaustaisten osuus valtuutetuista on Vihreällä liitolla (1,7 % valtuutetuista) ja toiseksi eniten RKP:llä (1,5 %).
Vähiten ulkomaalaistaustaisia valittiin valtuustoihin Keskustasta, 0,2 prosenttia valtuutetuista.

Kuvio 12. Ulkomaalaistaustaisten (henkilöt, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla) osuus äänioikeutetuista, ehdokkaista ja valituista puolueittain kuntavaaleissa 2017, %

Kaksoiskansalaisia ehdokkaina 462

Ehdokkaissa on yli 60 eri maan kansalaisia, vaikka ulkomaan kansalaisten osuus onkin alle prosentti kaikista ehdokkaista. Äänioikeutetuista ulkomaan kansalaisia on neljä prosenttia. Ulkomaan kansalaisia on ehdokkaana 263 henkilöä.
Suurin kansalaisuusryhmä on Viro 50 ehdokkaallaan, ja seuraavaksi suurimmat Ruotsi 30 ja Venäjä 28 ehdokkaallaan.

Suomen kansalaisia, joilla on myös jonkin toisen maan kansalaisuus, on ehdokkaana 462. Heidän osuutensa kaikista ehdokkaista on 1,4 prosenttia. Kaikista äänioikeutetuista tällaisia kaksoiskansalaisia on yhteensä lähes 75 000 eli 1,7 prosenttia.
Eniten ehdokkaissa on toiselta kansalaisuudeltaan Venäjän kansalaisia, 105 henkilöä, ja seuraavaksi Ruotsin kansalaisia, 58 henkilöä.

Valituiksi tulleista on ulkomaan kansalaisia 17. Henkilöitä, joilla on Suomen kansalaisuuden lisäksi jonkin toisen maan kansalaisuus, valittiin kuntien valtuustoihin 48 henkilöä.

Taulukko 8. Äänioikeutetut ja ehdokkaat kansalaisuuden mukaan kuntavaaleissa 2017

Kansalaisuus	Äänioikeutetut		Ehdokkaat
	1. kansalaisuus	2. kansalaisuus	1. kansalaisuus	2. kansalaisuus
Kaikki kansalaisuudet	4 391 009	74 733	33 618	462
Suomen kansalaiset	4 217 752	..	33 355	..
Ulkomaan kansalaiset	173 257	74 733	263	462
Venäjä	22 637	22 266	28	105
Ruotsi	6 293	4 309	30	58
Turkki	3 383	2 254	..	37
Iran	2 101	3 100	..	25
Viro	40 290	3 260	50	19
Saksa	3 763	1 595	..	17
Afganistan	2 262	1 885	..	10
Alankomaat	1 249	303	10	..

1.5. Koulutustaso

Uudenmaan valtuutetuista yli puolella korkeakouluasteen tutkinto

Koulutukseltaan ehdokkaat poikkeavat äänioikeutetuista selvästi. Ehdokkaista lähes 90 prosentilla on jokin perusasteen jälkeinen tutkinto, kun taas äänioikeutetuista perusasteen jälkeisen tutkinnon on suorittanut 73 prosenttia. Osin tämä selittyy sillä, että ehdokkaissa on hyvin vähän vanhimpien ikäryhmien edustajia, joiden koulutustaso on yleensä heikompi kuin nuorempien. Vähintään alimman korkea-asteen tutkinto on äänioikeutetuista 31 prosentilla ja ehdokkaista 46 prosentilla. (Kuvio 13)

Korkein koulutustaso on Vihreän liiton ehdokkailla. Heistä yli puolet on suorittanut korkeakouluasteen tutkinnon, kun kaikista ehdokkaista vastaavan tasoisen tutkinnon on suorittanut kolmannes ja äänioikeutetuista noin viidennes. Myös RKP:n, Kokoomuksen ja Kristillisdemokraattien ehdokkaissa on enemmän korkeakouluasteen suorittaneita kuin ehdokkaissa keskimäärin.

Kunnanvaltuustoihin valitut ovat korkeammin koulutettuja kuin äänioikeutetut ja ehdokkaana olleet. Valituista korkeakouluasteen tutkinto on noin 40 prosentilla ja pelkän perusasteen varassa on noin yhdeksän prosenttia.

Kuvio 13. Äänioikeutetut, ehdokkaat (puolueittain) ja valitut koulutusasteen mukaan kuntavaaleissa 2017, %

Ehdokkaiden koulutustaso heijastaa alueiden koulutusrakenne-eroja. Uudellamaalla korkeasti koulutettujen osuus on niin äänioikeutetuista, ehdokkaista kuin valtuustoihin valituistakin muuta maata suurempi (Kuvio 14). Uudellamaalla yli 40 prosenttia ehdokkaista on suorittanut korkeakouluasteen tutkinnon. Muilla alueilla korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneiden osuus ehdokkaista jää alle 35 prosentin. Uudenmaan kuntien valtuustoihin valituista on myös huomattavasti suurammalla osalla korkeakouluasteen tutkinto. Uudellamaalla valtuustoihin valituista korkeakouluasteen tutkinto on 54 prosentilla, kun muissa maakunnissa jäädään yli kymmenen prosenttiyksikköä alhaisempiin osuuksiin.

Kuvio 14. Korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneiden osuus äänioikeutetuista, ehdokkaista ja valituista maakunnittain kuntavaaleissa 2017, %

1.6. Työmarkkina-asema

Ehdokkaista eläkeläisiä vajaa viidennes

Ehdokkaista työllisiä on 68 prosenttia ja työttömiä on saman verran kuin äänioikeutetuissa, hieman yli kahdeksan prosenttia. Eläkeläisiä ehdokkaissa puolestaan on selvästi vähemmän, eli vain vajaat 17 prosenttia ehdokkaista. Tarkasteltaessa työikäistä väestöä (18–64 -vuotiaat) ehdokkaista on noin 78 prosenttia työllisiä, kun saman ikäisissä äänioikeutetuissa työllisten osuus on kymmenen prosenttiyksikköä pienempi. Opiskelijoita ja muita työvoiman ulkopuolella olevia on tämän ikäisissä äänioikeutetuissa selvästi enemmän kuin ehdokkaissa. (Kuvio 15)

Äänioikeutetuista noin puolet on töissä, työttömänä on kahdeksan prosenttia ja eläkkeellä lähes 30 prosenttia. Opiskelemassa äänioikeutetuista on seitsemän prosenttia ja muuten työvoiman ulkopuolella noin neljä prosenttia.

Työllisiä on eniten Kokoomuksen, RKP:n ja Keskustan ehdokkaissa, joista noin 75 prosenttia on töissä. Näillä puolueilla työttömyys on keskimääräistä harvinaisempaa. Eniten opiskelijoita on Vihreällä liitolla, jonka ehdokkaista yhdeksän prosenttia on opiskelijoita. Eläkkeellä olevia ehdokkaista on eniten Kristillisdemokraateilla, Vasemmistoliitolla ja Perussuomalaisilla, joiden ehdokkaista yli viidennes on eläkeläisiä.

Valtuustoihin valituista vielä suurempi osa kuin ehdokkaista on työelämässä eli työllisiä on yli 80 prosenttia valituiksi tulleista. Eläkkeellä on 12 ja työttömänä neljä prosenttia valituista.

Kuvio 15. Äänioikeutetut, ehdokkaat (puolueittain) ja valitut pääasiallisen toiminnan mukaan kuntavaaleissa 2017, %

Ehdokkaiden työllisyysaste 78 prosenttia

Työllisyysaste lasketaan 18-64 -vuotiaiden työllisten prosenttiosuutena samanikäisestä väestöstä. Kaikista 18-64-vuotiaaista ehdokkaista työllisiä on 78 prosenttia. Äänioikeutettujen työllisyysaste on kymmenen prosenttiyksikköä alempi. Ehdokkaiden työllisyysasteet noudattelevat alueellisesti maakuntien yleisiä työllisyysasteita. Siellä, missä koko väestön työllisyysaste on korkea, myös ehdokkaiden työllisyys on korkealla tasolla. Pohjanmaalla on korkein koko väestön työllisyysaste, 73,5 prosenttia ja siellä myös ehdokkaista yli 83 prosenttia on työelämässä. Vastaavasti Pohjois-Karjalassa, jossa yleinen työllisyysaste on maan alhaisin, myös ehdokkaiden työllisyys keskiarvoa alempi. (Kuvio 16, Taulukko 9)

Ehdokkaiden työllisyysasteet ovat lähimpänä äänioikeutettujen työllisyysasteita Uudellamaalla ja Keski-Suomessa, jossa ehdokkaiden työllisyysaste on 7,8 prosenttiyksikköä korkeampi kuin äänioikeutettujen.
Suurin ero työllisyysasteissa on puolestaan Päijät-Hämeessä eli 13,6 prosenttiyksikköä. Siellä ehdokkaiden työllisyysaste on 79,5 ja äänioikeutettujen 65,8 prosenttia.

Valituiksi tulleiden työllisyysaste on korkea, koko maan tasolla 89 prosenttia. Se on yksitoista prosenttiyksikköä korkeampi kuin ehdokkaiden ja reilut 20 prosenttiyksikköä korkeampi kuin äänioikeutettujen. Myös alueittain vaihtelu on suurta. Valituiksi tulleiden työllisyysaste vaihtelee Kanta-Hämeen 93 prosentista Keski-Suomen 84 prosenttiin.

Kuvio 16. Äänioikeutettujen, ehdokkaiden (18-16-v.) ja valittujen työllisyysaste maakunnittain kuntavaaleissa 2017, %

Taulukko 9. Äänioikeutettujen, ehdokkaiden (18-64-v.) ja valittujen työllisyysaste sukupuolen mukaan maakunnittain kuntavaaleissa 2017, %

Maakunta	Yhteensä			Miehet			Naiset
	Ääni- oikeutetut	Ehdok- kaat	Valitut	Ääni- oikeutetut	Ehdok- kaat	Valitut	Ääni- oikeutetut	Ehdok- kaat	Valitut
Manner- Suomi	67,8	77,6	88,8	66,2	76,8	88,7	69,3	78,7	89,0
Uusimaa	71,3	79,1	90,6	70,3	79,6	90,2	72,3	78,4	90,7
Varsinais-Suomi	67,8	77,8	88,4	66,1	76,3	87,6	69,4	79,7	89,4
Satakunta	66,9	78,6	89,5	65,3	77,5	87,9	68,7	80,2	91,6
Kanta-Häme	69,8	80,9	92,6	68,6	79,2	93,0	71,0	83,1	92,3
Pirkanmaa	66,4	77,0	90,1	64,9	76,4	91,7	68,1	77,8	87,9
Päijät-Häme	65,8	79,5	85,1	64,6	78,3	85,1	67,1	81,3	85,1
Kymenlaakso	63,5	72,4	89,7	61,3	72,7	89,8	65,8	71,9	89,4
Etelä-Karjala	65,1	77,5	91,0	62,9	76,9	92,2	67,5	78,4	89,0
Etelä-Savo	64,8	77,1	88,4	62,0	77,7	88,8	67,8	76,3	87,1
Pohjois-Savo	64,8	77,8	90,9	62,6	77,1	90,0	67,1	78,7	91,4
Pohjois-Karjala	61,4	73,0	84,7	58,7	69,8	80,9	64,3	78,2	90,4
Keski-Suomi	63,8	71,5	83,8	62,4	71,0	85,3	65,1	72,3	82,1
Etelä-Pohjanmaa	69,1	82,5	90,0	67,6	81,8	91,5	70,6	83,7	87,5
Pohjanmaa	73,5	83,2	91,4	72,3	82,0	89,8	74,8	84,8	93,5
Keski-Pohjanmaa	70,2	80,3	89,2	69,8	80,5	89,9	70,5	80,0	85,7
Pohjois-Pohjanmaa	64,5	76,7	88,5	63,4	74,9	88,9	65,6	79,2	88,0
Kainuu	62,6	74,3	85,1	58,9	73,9	83,3	66,7	74,8	87,5
Lappi	63,9	74,3	86,9	61,0	72,4	86,3	67,0	76,9	88,8

Yrittäjiä eniten Keskustan ja Kokoomuksen ehdokkaista

Kaikista työllisistä ehdokkaista lähes 30 prosenttia ja työllisistä äänioikeutetuista noin 20 prosenttia on ylempiä toimihenkilöitä. Eniten ylempiä toimihenkilöitä, eli lähes puolet työllisistä ehdokkaista, on Vihreällä liitolla. Myös RKP:n ja Kokoomuksen ehdokkaista lähes 40 prosenttia on ylempiä toimihenkilöitä. Vähiten ylempiä toimihenkilöitä on Perussuomalaisten (13,5 %) ja Vasemmistoliiton (19,6 %) ehdokkaissa. (Kuvio 17)

Kaikista työllisistä ehdokkaista yrittäjiä on 16,4 ja äänioikeutetuista 10,5 prosenttia. Eniten yrittäjiä on Keskustan ehdokkaissa (28,4 %), joista yli puolet on maa- ja metsätalousyrittäjiä. Myös Kokoomuksen ehdokkaista yrittäjiä on reilu viidennes painottuen kuitenkin enemmän muihin kuin maa- ja metsätalousyrittäjiin. Työntekijöitä on eniten Perussuomalaisten ja Vasemmistoliiton ehdokkaissa, reilu kolmannes, sekä SDP:llä, noin 31 prosenttia.

Valituista toimihenkilöitä on lähes 60 prosenttia, työntekijöitä 14 prosenttia, maa- ja metsätalousyrittäjiä yhdeksän prosenttia ja muita yrittäjiä 11 prosenttia.

Kuvio 17. Työlliset äänioikeutetut, ehdokkaat (puolueittain) ja valitut sosioekonomisen aseman mukaan kuntavaaleissa 2017, %

Julkinen sektori työllistää ehdokkaita ja valittuja enemmän kuin äänioikeutettuja

Ehdokkaista 78 prosenttia on työllisiä. Heistä noin 46 prosenttia on yksityisen sektorin palkansaajia, 16 prosenttia yrittäjiä, 6,5 prosenttia valtion ja 31 prosenttia kunnan palkansaajia. Puolueittain työantajatyyppi vaihtelee erittäin paljon. Yksityisen sektorin palkansaajia on eniten Vasemmistoliiton, Perussuomalaisten ja SDP:n ehdokkaissa, joista yli puolet työskentelee yksityisellä sektorilla. Vähiten yksityisen sektorin palkansaajia on Keskustalla eli 36 prosenttia.

Keskustan ehdokkaista on 30 prosenttia yrittäjiä, joista suurin osa toimii maataloudessa. Vähiten yrittäjiä on SDP:ssä (5,2 %). Julkinen sektori työllistää eniten Vihreiden ehdokkaita: 36 prosenttia saa palkkansa kunnalta ja 9,4 prosenttia valtiolta. Seuraavaksi eniten julkisella sektorilla työskentelevät SDP:n ehdokkaat, 39 prosenttia on kunnan palveluksessa ja 5,5 prosenttia valtiolla. Vähiten julkisen sektorin ehdokkaita on Perussuomalaisten ehdokkaissa, joista alle 30 prosenttia työskentelee julkisella sektorilla. (Kuvio 18)

Valituista 37 prosenttia on kuntasektorin palkansaajia. Valtiosektorilla työskentelee 7,5 prosenttia, yksityisen sektorin palveluksessa on 36 prosenttia ja yrittäjinä työskentelee 20 prosenttia työllisistä valtuutetuista.

Kuvio 18. Äänioikeutetut, ehdokkaat (puolueittain) ja valitut työnantajan sektorin mukaan kuntavaaleissa 2017, %

Eniten julkinen sektori työllistää ehdokkaita ja valittuja suurimmissa, yli 50 000 asukkaan kunnissa. Näissä kunnissa ehdokkaista työskentelee kunta- tai valtiosektorilla noin 40 prosenttia tai ylikin ja valituista hieman alle 60 prosenttia. Näissä kunnissa etenkin valtiosektorilla työskentelevien ehdokkaiden osuus on suurempi kuin pienemmissä kunnissa. Pienissä, alle 5 000 asukkaan kunnissa, yrittäjien osuus työllisistä ehdokkaista on lähes neljännes ja valituista reilusti yli neljännes. (Taulukko 10)

Taulukko 10. Äänioikeutetut, ehdokkaat ja valitut työnantajan sektorin ja kuntakoon mukaan kuntavaaleissa 2017, %

Kunnan kokoluokka	Yhteensä	Julkinen sektori			Yksityinen sektori	Yrittäjät
		Yhteensä	Kunta	Valtio
Äänioikeutetut
Yhteensä	100,0	28,9	23,1	5,8	60,4	10,5
-1 999	100,0	30,1	26,9	3,2	46,7	22,8
2 000-4 999	100,0	29,8	26,7	3,2	49,2	20,7
5 000-9 999	100,0	29,4	25,5	3,9	54,2	16,2
10 000-19 999	100,0	28,5	24,7	3,8	57,9	13,5
20 000-49 999	100,0	27,9	23,4	4,5	61,6	10,3
50 000-99 999	100,0	32,5	26,3	6,2	57,9	9,5
100 000+	100,0	27,9	20,3	7,7	64,6	7,5
Ehdokkaat
Yhteensä	100,0	37,8	31,3	6,5	45,6	16,4
-1 999	100,0	37,8	33,8	4,0	35,6	26,6
2 000-4 999	100,0	35,6	31,1	4,4	39,7	24,6
5 000-9 999	100,0	35,5	30,7	4,8	43,0	21,4
10 000-19 999	100,0	37,6	32,7	4,9	44,5	17,9
20 000-49 999	100,0	37,2	30,9	6,3	49,7	13,0
50 000-99 999	100,0	43,1	34,8	8,3	45,0	11,8
100 000+	100,0	39,7	28,6	11,1	51,7	8,4
Valitut
Yhteensä	100,0	44,5	37,0	7,5	35,6	19,9
-1 999	100,0	39,5	34,4	5,0	31,3	29,2
2 000-4 999	100,0	39,0	34,4	4,6	33,0	28,0
5 000-9 999	100,0	40,3	34,3	6,0	36,6	23,1
10 000-19 999	100,0	45,5	40,2	5,3	36,1	18,4
20 000-49 999	100,0	46,5	37,8	8,7	39,1	14,4
50 000-99 999	100,0	58,3	47,2	11,1	31,3	10,4
100 000+	100,0	56,9	35,1	21,7	37,5	5,6

1.7. Perheasema

Valituista yli 40 prosenttia lapsiperheen vanhempia

Ehdokkaat poikkeavat myös perheasemaltaan äänioikeutetuista: lapsiperheen vanhempia on huomattavasti enemmän ehdokkaissa (36 %) kuin äänioikeutetuissa (23 %), ja yksin asuvia vähemmän ehdokkaissa (18 %) kuin äänioikeutetuissa (25 %). Ehdokkaissa on myös vähemmän kotona asuvia nuoria. Perheaseman eroavaisuutta selittää tietenkin jo se, että ehdokkaiden ja äänioikeutettujen ikärakenne on erilainen. Ehdokkaista puuttuvat sekä ikähaitarin ala- että yläpää. Isolla osalla äänioikeutetuista lapset ovat jo muuttaneet pois kotoa, kun taas suuri osa ehdokkaista on sen ikäisiä, että lapset asuvat vielä kotona. (Kuvio 19, Taulukko 11)

Vihreän liiton ehdokkaissa on eniten lapsiperheen vanhempia eli lähes 45 prosenttia. Kokoomuksen ja Keskustan ehdokkaissa lapsiperheen vanhempia on vajaat 40 prosenttia. Vasemmistoliiton ehdokkaista puolestaan on vähiten niitä, joilla on vielä alle 18-vuotiaita asumassa kotonaan. Kotona asuvia alle 25-vuotiaita nuoria on eniten RKP:n (5,4 %) ja yksin asuvia puolestaan eniten Perussuomalaisten (24 %) ehdokkaissa.

Valituista lapsiperheiden vanhempia on lähes 42 prosenttia eli enemmän kuin ehdokkaissa ja äänioikeutetuissa keskimäärin. Yksin asuvia on sen sijaan huomattavasti vähemmän valituissa (11,8 %) kuin äänioikeutetuissa, joista lähes neljännes asuu yksin. Eniten lapsiperheen vanhempia on Vihreän liiton valituista, lähes 60 prosenttia. Vähiten eli noin 28 prosenttia lapsiperheen vanhempia on Vasemmistoliiton ehdokkaista. Tätä selittää pitkälti valittujen iso ikäero: Vihreän liiton tulevat valtuutetut ovat keskimäärin kymmenen vuotta nuorempia kuin Vasemmistoliiton.

Kuvio 19. Äänioikeutetut, ehdokkaat (puolueittain) ja valitut perheaseman mukaan kuntavaaleissa 2017, %

Taulukko 11. Äänioikeutetut, ehdokkaat ja valitut puolueittain valitut perheaseman mukaan kuntavaaleissa 2017, %

	Kaikki yhteensä	Lapsiperheet (alle 18-v. lapsia)		Lapseton pari	Yksin asuva	Kotona asuva nuori	Muu
		Avio/avo- perheen vanhempi	Yksin- huoltaja
Äänioikeutetut	100,0	20,4	2,7	37,7	24,6	5,3	9,3
Ehdokkaat	100,0	31,8	4,1	37,0	18,3	2,4	6,4
Suomen Keskusta KESK	100,0	35,8	3,3	37,2	14,0	2,9	6,8
Kansallinen Kokoomus KOK	100,0	36,0	4,0	36,6	14,5	3,3	5,5
Perussuomalaiset PS	100,0	29,2	4,3	32,5	24,4	1,4	8,3
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue SDP	100,0	28,4	4,2	41,7	19,3	1,6	4,8
Vihreä liitto VIHR	100,0	37,3	7,3	26,3	19,7	2,8	6,7
Vasemmistoliitto VAS	100,0	22,4	4,6	40,4	24,3	1,1	7,2
Ruotsalainen kansanpuolue RKP	100,0	34,1	3,2	35,9	14,7	5,4	6,8
Suomen Kristillisdemokraatit KD	100,0	30,4	2,8	42,9	17,0	1,5	5,4
Muut	100,0	25,8	4,1	34,5	24,9	2,0	8,6
Valitut	100,0	38,4	3,2	40,3	11,8	1,5	4,8
Suomen Keskusta KESK	100,0	41,1	2,4	38,5	10,5	1,8	5,7
Kansallinen Kokoomus KOK	100,0	43,2	2,9	37,7	9,4	2,3	4,4
Perussuomalaiset PS	100,0	40,1	4,0	34,5	15,6	0,7	5,2
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue SDP	100,0	31,6	3,1	46,8	14,0	1,1	3,4
Vihreä liitto VIHR	100,0	49,3	8,6	24,2	11,2	1,3	5,4
Vasemmistoliitto VAS	100,0	24,0	3,8	51,0	16,3	0,2	4,7
Ruotsalainen kansanpuolue RKP	100,0	37,4	2,3	42,0	10,6	2,5	5,1
Suomen Kristillisdemokraatit KD	100,0	36,1	1,6	52,2	7,0	1,3	1,9
Muut	100,0	39,9	2,5	38,7	10,9	0,8	7,1

1.8. Lasten määrä

Ehdokkailla ja valituilla lapsia keskimääräistä enemmän

Perheasema ei kerro sitä, kuinka monella ehdokkaalla on tai on ollut omia lapsia, koska vanhemmissa ikäluokissa lapset ovat jo muuttaneet pois kotoa, ja esimerkiksi perheen hajotessa lapset voivat asua toisen vanhemman luona. Asiaa voidaan kuitenkin tarkastella Väestötietojärjestelmään tallennetun lasten lukumäärätiedon perusteella.

Ehdokkailla ja valituiksi tulevilla on lapsia keskimääräistä enemmän. Ehdokkaista 78 prosentilla on omia lapsia ja valituiksi tulevilla 85 prosenttia. Ääänioikeutetuilla vastaava osuus on 65 prosenttia. Eniten lapsia on Kristillisdemokraateilla, joiden ehdokkaista 22 prosentilla on vähintään neljä lasta, ja Keskustalla, joiden ehdokkaista 17 prosentilla on neljä lasta tai enemmän. Suuret perheet ovat harvinaisimpia Vihreän liiton ehdokkailla (Kuvio 20).

Äänioikeutetuista 35 prosentilla ja ehdokkaista 22 prosentilla ei ole koskaan ollut omia lapsia. Lapsettomien osuus vaihtelee SDP:n 18 prosentista Vihreän liiton 30 prosenttiin.
Valituista 15 prosenttia on kokonaan lapsettomia.

Kuvio 20. Äänioikeutetut, ehdokkaat (puolueittain) ja valitut lasten lukumäärän mukaan kuntavaaleissa 2017, %

Ehdokkailla on keskimäärin kaksi lasta. Kaikilla äänioikeutetuilla on puolestaan keskimäärin 1,5 lasta. Eniten lapsia on Kristillisdemokraattien ehdokkailla eli 2,4 lasta ja vähiten Vihreän liiton ehdokkailla 1,6 lasta. Äänioikeutetuilla miehillä on hieman vähemmän lapsia kuin naisilla, mutta ehdokkaissa sukupuolten välillä ei ole eroa. (Taulukko 12)

Valituiksi tulleilla on keskimäärin 2,3 lasta. Eniten lapsia on Kristillisdemokraateilla eli keskimäärin kolme lasta ja vähiten Vihreän liiton valtuutetuilla, 1,8 lasta.

Taulukko 12. Äänioikeutetut, ehdokkaat ja valitut puolueittain lasten lukumäärän (lapsia keskimäärin) mukaan kuntavaaleissa 2017

	Yhteensä		Miehet		Naiset
Äänioikeutetut	1,5		1,4		1,6
Puolue	Ehdokkaat	Valitut	Ehdokkaat	Valitut	Ehdokkaat	Valitut
Yhteensä	2,0	2,3	2,0	2,3	2,0	2,2
Suomen Keskusta KESK	2,3	2,7	2,4	2,7	2,3	2,5
Kansallinen Kokoomus KOK	2,0	2,2	2,0	2,2	1,9	2,1
Perussuomalaiset PS	1,9	2,2	1,9	2,2	2,1	2,1
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue SDP	1,9	2,1	1,9	2,1	2,0	2,1
Vihreä liitto VIHR	1,6	1,8	1,5	1,6	1,7	1,9
Vasemmistoliitto VAS	1,8	2,1	1,7	2,1	1,8	2,0
Ruotsalainen kansanpuolue RKP	1,9	2,1	1,8	2,0	1,9	2,1
Suomen Kristillisdemokraatit KD	2,4	3,0	2,4	3,1	2,3	2,8
Muut	1,7	2,3	1,7	2,2	1,8	2,5

1.9. Tulotaso

Ehdokkaiden ja valittujen tulotaso korkeampi kuin äänioikeutettujen

Seuraavassa on tarkasteltu äänioikeutettuja, ehdokkaita ja valtuustoihin valittuja käytettävissä olevien rahatulojen mukaan. Tulotiedot ovat viimeksi vahvistetusta verotuksesta vuodelta 2015. Käytettävissä olevilla rahatuloilla tarkoitetaan verojen jälkeisiä rahatuloja, jotka koostuvat työ- ja omaisuustuloista, työhön liittyvistä luontoiseduista sekä tulonsiirroista.

Ehdokkaat ja valtuustoihin valitut ovat korkeammin koulutettuja kuin äänioikeutetut ja heistä on myös suurempi osa työelämässä. Tämä selittää osaksi sen, että myös heidän tulotasonsa on korkeampi kuin äänioikeutettujen. Äänioikeutettujen käytettävissä olevien rahatulojen mediaani vuodelta 2015 oli 20 500 euroa, ehdokkaiden 26 100 euroa ja valtuustoihin valittujen 30 300 euroa. Ehdokkaiden käytettävissä oleva rahatulo on keskimäärin 27 prosenttia suurempi kuin äänioikeutettujen. Käytettävissä olevat rahatulot ovat suurimmat Uudellamaalla niin äänioikeutetuilla (22 900 euroa/vuosi), ehdokkailla (28 300 euroa/vuosi) kuin valituillakin (35 600 euroa). (Kuvio 21, Taulukko 13)

Suurin tuloero ehdokkaiden ja äänioikeutettujen välillä on Etelä-Pohjanmaalla, Etelä-Karjalassa ja Pohjanmaalla, joissa ehdokkaiden käytettävissä olevien rahatulojen mediaani on yli 6 500 euroa korkeampi kuin äänioikeutettujen. Pienin tuloero on Lapissa, Pohjois-Karjalassa, Uudellamaalla ja Keski-Suomessa, alle 5 500 euroa.

 Kuvio 21. Äänioikeutettujen, ehdokkaiden ja valittujen käytettävissä olevien rahatulojen mediaani (euroa/vuosi) maakunnittain kuntavaaleissa 2017

Taulukko 13. Äänioikeutettujen, ehdokkaiden ja valittujen käytettävissä olevien rahatulojen mediaani (euroa/vuosi) maakunnittain kuntavaaleissa 2017, %

Maakunta	Äänioikeutetut			Ehdokkaat			Valitut
	Yhteensä	Miehet	Naiset	Yhteensä	Miehet	Naiset	Yhteensä	Miehet	Naiset
Manner Suomi	20 503	22 131	19 293	26 076	26 586	25 450	30 310	31 354	29 047
Uusimaa	22 916	26 636	21 631	28 296	29 134	27 020	35 633	37 525	34 172
Varsinais-Suomi	20 061	21 634	18 913	26 420	26 719	26 080	31 374	32 233	30 132
Satakunta	19 605	21 541	18 114	25 987	27 058	24 781	30 457	32 019	28 001
Kanta-Häme	20 680	22 507	19 274	27 081	27 036	27 280	30 432	30 999	29 754
Pirkanmaa	19 951	21 736	18 686	26 151	26 846	25 416	30 745	32 238	29 053
Päijät-Häme	19 363	21 159	18 144	25 886	26 588	25 062	29 612	31 635	27 387
Kymenlaakso	19 741	21 861	18 155	25 794	26 730	24 607	30 284	32 119	28 908
Etelä-Karjala	19 490	21 524	18 009	26 291	28 001	24 248	31 648	32 834	29 758
Etelä-Savo	18 649	19 698	17 757	24 926	25 411	24 222	27 891	27 814	28 284
Pohjois-Savo	19 082	20 279	18 119	24 755	25 067	24 265	29 241	30 021	28 237
Pohjois-Karjala	18 162	19 052	17 468	23 424	23 465	23 142	27 937	27 711	28 084
Keski-Suomi	19 071	20 633	17 919	24 521	24 972	23 655	27 721	28 110	27 229
Etelä-Pohjanmaa	19 352	20 737	18 268	26 330	26 610	26 092	30 433	31 861	27 915
Pohjanmaa	20 507	22 662	18 794	27 192	28 217	26 154	30 811	31 648	29 455
Keski-Pohjanmaa	19 878	22 036	18 232	25 529	25 673	25 505	29 022	29 904	26 949
Pohjois-Pohjanmaa	19 954	21 455	18 794	25 887	26 164	25 525	29 871	30 928	28 185
Kainuu	18 693	19 606	17 874	24 241	24 553	23 713	28 856	28 052	29 885
Lappi	19 510	20 538	18 717	24 536	24 816	24 091	28 829	30 243	27 212

Kokoomuksen ehdokkaat ja valitut suurituloisimpia

Puolueittain ehdokkaiden tulot vaihtelevat Kokoomuksen 31 200:sta Perussuomalaisten 22 200 euroon. RKP:n ehdokkaiden mediaanitulot ovat 29 500, Keskustan 26 900 euroa ja SDP:n 26 600. Äänioikeutettuihin verrattuna Kokoomuksen ehdokkailla on käytettävissään vuodessa yli 10 000 euroa enemmän kuin äänioikeutetuilla. Perussuomalaiset ehdokkaat ovat tulotasoltaan lähimpänä äänioikeutettuja. Heidän käytettävissä olevat rahatulonsa vuodessa ovat 1 700 euroa suuremmat kuin äänioikeutettujen. (Kuvio 22, Taulukko 14)

Valituiksi tulleiden käytettävissä olevien rahatulojen mediaani 30 000 euroa vuodessa, joka on noin 10 000 euroa enemmän kuin äänioikeutettujen tulojen mediaani. Suurituloisimpia ovat Kokoomuksen tulevat valtuutetut. Heillä on käytettävissään keskimäärin 36 700 euroa vuodessa. Pienituloisimpia ovat Perussuomalaisten valituiksi tulleet. Heidän käytettävissään olevien rahatulojen mediaani on noin 27 400 euroa vuodessa.

Kuvio 22. Äänioikeutettujen, ehdokkaiden ja valittujen puolueittain käytettävissä olevien rahatulojen mediaani (euroa) kuntavaaleissa 2017

Taulukko 14. Äänioikeutettujen, ehdokkaiden ja valittujen puolueittain käytettävissä olevien rahatulojen mediaani (euroa vuodessa) kuntavaaleissa 2017, %

	Mediaanitulot (€/vuosi)
	Yhteensä		Miehet		Naiset
Äänioikeutetut	20 503		22 131		19 293
	Ehdokkaat	Valitut	Ehdokkaat	Valitut	Ehdokkaat	Valitut
Yhteensä	26 076	30 310	26 586	31 355	25 450	29 047
Suomen Keskusta KESK	26 932	29 871	27 687	31 359	26 089	28 209
Kansallinen Kokoomus KOK	31 190	36 724	32 789	38 902	29 328	33 631
Perussuomalaiset PS	22 225	27 365	22 534	27 365	21 550	27 374
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue SDP	26 552	29 245	26 974	29 746	25 943	28 387
Vihreä liitto VIHR	25 478	30 131	25 557	31 660	25 450	29 261
Vasemmistoliitto VAS	23 102	27 701	23 410	28 740	22 750	26 560
Ruotsalainen kansanpuolue RKP	29 483	32 202	31 130	34 358	27 585	30 550
Suomen Kristillisdemokraatit KD	23 610	29 960	24 668	31 085	23 002	28 909
Muut	22 199	29 121	21 399	28 720	22 956	30 029

Kun äänioikeutettu väestö järjestetään tulojen mukaan ja jaetaan kymmeneen yhtä suureen osaan, saadaan äänioikeutetun väestön tulokymmenykset. Näistä jokaisessa on hieman alle 440 000 henkilöä. Äänioikeutetun väestön suurituloisimmalla kymmenesosalla käytettävissä on vähintään 38 000 euroa ja pienituloisimmalla kymmenesosalla korkeintaan 8 250 euroa.

Kaikista ehdokkaista ylimpään tulokymmenykseen kuuluu 18 prosenttia ja valituiksi tulleista noin 28 prosenttia. Niin ehdokkaiden kuin valituiksi tulleidenkin tulojakauman hyvätuloisimmassa päässä ovat Kokoomuksen ja RKP:n ehdokkaat. Kokoomuksen valituista ylimpään tulokymmenykseen kuuluu 46 prosenttia ja RKP:n valituista noin kolmannes.

Kuvio 23. Ylimpään tulokymmenykseen kuuluvien osuus ehdokkaista ja valituista puolueittain kuntavaaleissa 2017, %

Ehdokkaista alimpaan tulokymmenykseen sijoittuu noin kuusi prosenttia. Eduskuntapuolueiden ulkopuolisisten puolueiden ja valitsijayhdistysten ehdokkaista alimpaan tulokymmenykseen kuuluu vajaat kymmenen prosenttia ja RKP:n ehdokkaista hieman alle yhdeksän prosenttia. SDP:n ehdokkaista alimpaan tulokymmenykseen kuuluu vähiten, eli vain 3,4 prosenttia. (Kuvio 24)

Kuvio 24. Alimpaan tulokymmenykseen kuuluvat ehdokkaat ja valitut puolueittain kuntavaaleissa 2017, %

Lähde: Kunnallisvaalit 2017, ehdokkaiden ja valittujen tausta-analyysi, Tilastokeskus

Lisätietoja: Sami Fredriksson 029 551 2696, Kaija Ruotsalainen 029 551 3599, Jaana Asikainen 029 551 3506, vaalit@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

---

Päivitetty 27.4.2017