Etusivu > Tilastot > Muuttoliike > 2019 > 02 > Suomen kansalaisten muuttotappio vähentynyt kaikissa koulutusryhmissä

Julkaistu: 21.12.2020

Suomen kansalaisten muuttotappio vähentynyt kaikissa koulutusryhmissä

Suomen kansalaisten nettomaahanmuutto on ollut tappiollista 2010-luvulla, mutta 2016–2019 aikana muuttotappio on vähentynyt selvästi. Suunta on ollut laskeva kaikissa koulutusryhmissä, erityisesti toisen asteen ja vähintään ylemmän korkeakouluasteen suorittaneiden ryhmissä.

Tilastokeskuksen väestönmuutostietojen mukaan vuonna 2019 Suomen kansalaisten nettomaahanmuutto oli 1 456 muuttoa tappiollinen. Suomesta muutti 10 036 Suomen kansalaista ulkomaille ja Suomeen muutti 8 580 Suomen kansalaista. Muuttotappio on vähentynyt vuodesta 2016, jolloin Suomen kansalaisten maastamuuttoja reilu 4 000 enemmän kuin maahanmuuttoja. Vuodesta 2016 vuoteen 2019 Suomen kansalaisten maahanmuutot ovat kasvaneet 12 prosenttia ja maastamuutot vähentyneet 14 prosenttia.

18 vuotta täyttäneiden Suomen kansalaisten nettomaahanmuutto koulutusasteen mukaan 2005–2019

Täysi-ikäisten Suomen kansalaisten nettomaahanmuuton tappio on pienentynyt kaikissa koulutusryhmissä viime vuosina. Vuonna 2016 alimman korkea-asteen tai alemman korkeakouluasteen sekä vähintään ylemmän korkeakouluasteen suorittaneiden ryhmissä maastamuuttoja oli noin 1 000 enemmän kuin maahanmuuttoja, mutta vuoteen 2019 mennessä tappio oli pienentynyt vajaaseen viiteensataan muuttoon kummassakin koulutusryhmässä. Toisen asteen koulutuksen suorittaneilla muuttotappio oli vuonna 2016 lähes 1 800 muuttoa, mutta on tämän jälkeen vähentynyt eniten, vajaaseen tuhanteen muuttoon vuonna 2019. Perusasteen omaavien tai koulutukseltaan tuntemattomien henkilöiden nettomaahanmuutto nousi positiiviseksi viime vuonna.

Täysi-ikäisten Suomen kansalaisten maahanmuutto on lisääntynyt kaikissa koulutusryhmissä vuosien 2016–2019 aikana. Kasvua on ollut eniten ylemmän korkeakouluasteen tai tutkijakoulutuksen suorittaneilla, 24 prosenttia. Alimman korkea-asteen tai alemman korkeakouluasteen suorittaneilla ja toisen asteen suorittaneilla maahanmuutto lisääntyi 14 prosenttia vuosien 2016–2019 aikana.

Maastamuutto väheni vuosien 2016–2019 aikana kaikissa koulutusryhmissä. Laskua oli eniten perusasteen varassa olevilla, 23 prosenttia, ja alimman korkea-asteen tai alemman korkeakouluasteen omaavilla, 20 prosenttia.

Suomen muuttovoitto ulkomaalaistaustaisista

Suomen nettomaahanmuutto on ollut pitkään positiivinen. 2010-luvulla maahanmuuttoja on ollut vuosittain noin 12 000–17 000 enemmän kuin maastamuuttoja. Syntyperän mukaan tarkasteltuna muuttovoitto on viime vuosikymmenenä muodostunut lähes kokonaan tai kokonaan ulkomaalaistaustaisista. Vuonna 2019 suomalaistaustaisten nettomaahanmuutto oli 700 muuttoa tappiollinen ja ulkomaalaistaustaisten 16 200 voitollinen.

Ulkomaalaistaustaisten maahanmuutoissa suurin taustamaaryhmä oli Entinen Neuvostoliitto (2 400 maahanmuuttoa). Seuraavaksi suurimmat maahanmuuttajaryhmät olivat virolaistaustaiset (1 484), intialaistaustaiset (1 448) ja irakilaistaustaiset (1 368). Nettomaahanmuutto oli suurinta Entisen Neuvostoliiton taustamaaryhmässä (1 650), irakilaistaustaisissa (1 154) ja intialaistaustaisissa (1 055).

Nettomaahanmuutto syntyperän mukaan 1990–2019

Suomalaistaustaisilla naisilla nettomaahanmuutto on ollut lievästi tappiollista vajaa kolme vuosikymmentä. Tappio on ollut vuosittain noin 100–2 100 muuttoa. Suomalaistaustaisilla miehillä maastamuuttojen ja maahanmuuttojen määrä on ollut ajoittain yhtä suurta, mutta esimerkiksi 2012–2018 aikana maastamuuttojen määrä ylitti maahanmuutot vuosittain useammalla sadalla tai reilulla tuhannella. Vuonna 2019 suomalaistaustaisten naisten nettomaahanmuutto oli noin 800 muuttoa tappiollinen ja suomalaistaustaisten miesten 87 muuttoa voitollinen.

Ulkomaalaistaustaisten miesten ja naisten nettomaahanmuutto on kasvanut aaltoillen 1990-luvun lopulta lähtien, mutta vuoden 2012 jälkeen ulkomaalaistaustaisilla miehillä muuttovoiton kasvu on jokseenkin hidastunut ja ulkomaalaistaustaisilla naisilla hiukan pienentynyt. Molemmilla sukupuolilla nettomaahanmuutto oli noin 8 000 vuonna 2019.

Maahan- ja maastamuutosta syntyperän mukaan voi lukea lisää Maahanmuuttajat ja kotoutuminen -teemasivulla .

Maan sisäiset muutot edellisvuosien tasolla

Kuntien väliset muutot ovat lisääntyneet tasaisesti 1990-luvulta lähtien. Vuoteen 2019 mennessä kuntien välisten muuttojen määrä on noussut lähes 300 000:aan. Määrä oli kuitenkin hieman alhaisempi kuin kahtena edellisenä vuotena, eli lyhyellä aikavälillä kasvu on tasoittunut. Kuntien sisäisten muuttojen määrät ovat puolestaan olleet suhteellisen pysyviä 2000-luvun alusta lähtien. Muuttoja on tuona ajanjaksona ollut vuosittain noin 570 000–620 000. Vuonna 2019 kuntien sisäisiä muuttoja oli noin 596 000.

Maan sisäiset muutot Suomessa 1990–2019

Myös väkilukuun suhteutettuna kuntien välinen muuttaminen on ollut vilkasta ja pitkällä aikavälillä tarkasteltaessa kasvussa. Vuodesta 2000 lähtien kasvu on kuitenkin hieman tasaantunut. Kyseiselle ajanjaksolle tyypillistä on ollut muuttojen taloudellisten suhdanteiden mukaan aaltoileva lievästi nouseva trendi. Vuonna 2019 muuttojen määrä puolestaan laski hieman suhteessa kahteen edelliseen vuoteen, ollen noin 52 muuttoa tuhatta ihmistä kohden. Kuntaryhmittäin tarkasteltuna nähdään, että muuttoalttius kaupunkimaisista kunnista on ollut hieman suurempaa kuin taajaan asutuista ja maaseutumaisista kunnista.

Lähtömuuttoalttius Suomessa kaupunkimaisissa sekä taajaan asutuissa ja maaseutumaisissa kunnissa 1990–2019

Maan sisäiset muutot kohdistuneet kaupunkimaisiin kuntiin

Maan sisäiset muutot ovat suuntautuneet pääosin kaupunkimaisiin kuntiin sekä suomalais- että ulkomaalaistaustaisilla. Muuttovoitto suhteessa taajaan asuttuihin sekä maaseutumaisiin kuntiin on kaupunkimaisilla kunnilla kasvanut tasaisesti 2000-luvun alusta lähtien, saavuttaen viime vuosina 1990-luvun puolenvälin korkeat lukemat. Vuosituhannen alussa kaupunkimaisten kuntien muuttovoiton määrä laski äkillisesti, jonka jälkeen muuttovoitto on noin 20 vuodessa noussut 1990-luvun tasolle. Vuonna 2019 määrä kuitenkin laski hieman edellisvuodesta.

Kaupunkimaisten kuntien kokonaisnettomuutto ja nettomaassamuutto henkilöiden taustamaan mukaan 1990–2019

Kaupunkimaisten kuntien kokonaismuuttovoittoa on ylläpitänyt ulkomaalaistaustaisten suuri maahanmuutto suhteessa maastamuuttoon. Suomalaistaustaisilla maastamuutto on puolestaan ollut maahanmuuttoa korkeampaa kaupunkimaisissa kunnissa, mikä on osaltaan laskenut kaupunkimaisten kuntien kokonaismuuttovoittoa.

Nettomaahanmuutto kaupunkimaisiin kuntiin tasoittunut useissa ikäryhmissä

Ikäryhmistä suurin kaupunkimaisten alueiden maassamuuttovoiton aiheuttaja ovat opiskelijaikäiset (15–24-vuotiaat). Heidän nettomaassamuuttonsa on pysynyt melko vakaana viimeiset 15 vuotta ollen noin 11 000 hengen paikkeilla vuosittain. Ikäryhmittäin tarkasteltuna viime vuosikymmenien kaupunkien muuttovoiton kasvu on aiheutunut enimmäkseen muiden ikäryhmien nettomaassamuuton kasvun myötä.

Kaupunkimaisten kuntien nettomaassamuutto 0–4, 5–14, 25–44 ja 45–64–vuotiaiden ikäryhmissä Suomessa 1990–2019

Nuorten lasten ja työikäisten aikuisten muutokset nettomaassamuutossa ovat olleet suhteellisen merkittäviä, vaikka muuttomäärät ovat olleet alhaisempia kuin opiskelijaikäisillä. Ikäryhmistä 25–44-vuotiailla sekä 0–4- ja 5–14-vuotiailla muuttotappio kaupunkimaisiin kuntiin on vähentynyt suhteellisen tasaisesti vuodesta 2011 lähtien ja 5–14-vuotiailla kääntynyt jo muuttovoitoksi vuodesta 2014 eteenpäin. Viimeisen kolmen vuoden aikana muutto kaupunkeihin kyseisillä ikäryhmillä kuitenkin hieman tasaantunut. Vuonna 2019 nettomaassamuutto muun muassa laski 25–44- sekä 0–4-vuotiailla kahteen edeltävään vuoteen nähden. Vuonna 2019 kaupunkimaisten kuntien muuttotappio oli 25–44-vuotiailla 1 900 henkeä ja 0–4-vuotiailla 720 henkeä sekä muuttovoitto 5–14-vuotiailla 370 henkeä.

Ikäryhmistä myös 45–64-vuotiailla muuttotappio kaupunkimaisissa kunnissa on vähentynyt aaltoilevasti vuodesta 2003 lähtien. Muuttotappiota oli vuonna 2019 noin 280, joka on kyseisellä ikäryhmällä vähiten koko mittausjakson aikana.

Kaupunkimaisten kuntien nettomaassamuutto sekä lähtömuuttoalttius taajaan asutuista ja maaseutumaisista kunnista kaupunkimaisiin kuntiin yli 65–vuotiailla Suomessa 1990–2019

Edellisten ikäryhmien lisäksi selkeä kaupunkien kasvaneen maassamuuton voiton ikäryhmä ovat olleet yli 65-vuotiaat, joiden muuttovoitto kaupunkeihin on ollut selvässä kasvussa vuosikymmenen alusta lähtien. Syy kasvuun ei ole vain yli 65-vuotiaiden määrän kasvussa, sillä myös lähtömuuttoalttius, eli muuttajien määrä tuhatta henkeä kohden, on taajaan asutuista ja maaseutumaisista kunnista kaupunkimaisiin kuntiin ollut tasaisessa kasvussa kyseisessä ikäluokassa. Verrattuna muihin ikäryhmiin yli 65-vuotiaiden muuttoalttius ja muuttovoitto ovat kuitenkin melko pieniä. Vuonna 2019 yli 65-vuotiaiden maan sisäisen muuton muuttovoitto kaupunkimaisissa kunnissa oli noin 640 muuttoa, joka on ikäryhmän korkein määrä tarkastelujaksona. Muuttoalttius oli yli 65-vuotiailla hieman yli neljä muuttoa tuhatta henkeä kohden vuonna 2019. Kasvu on kuitenkin ollut iäkkäillä merkittävää, sillä kyse on pitkän ajan tasaisesta kasvutrendistä.

Lähde: Muuttoliike 2019. Tilastokeskus

Lisätietoja: Juhana Nordberg 029 551 3051, Joni Rantakari 029 551 3249, info@stat.fi

Vastaava osastopäällikkö: Hannele Orjala

Julkaisu pdf-muodossa (269,6 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

• Tietokantataulukot ja niiden muuttujat
• Arkistoidut taulukot

Laatuselosteet

• Laatuseloste, muuttoliike 2019 (21.12.2020)

---

Päivitetty 21.12.2020