Etusivu > Tilastot > Palvelujen ulkomaankauppa > 2005 > Palvelujen ulkomaankauppatilaston laatuseloste

Palvelujen ulkomaankauppatilaston laatuseloste

1. Tilastotietojen relevanssi

1.1 Tietosisältö ja käyttötarkoitus

Palvelujen ulkomaankauppatilasto kuvaa palvelujen vientiä ja tuontia palvelutyypeittäin ja kohdemaittain. Palvelujen ulkomaankauppa sisältyy vaihtotaseeseen, joten tilasto muodostaa osan Suomen maksutasetta. Tilastotietoja käytetään myös kansantalouden tilinpidon ulkomaat -sektorin tietojen tuottamisessa. Tiedot toimitetaan EU:n keskustilastovirasto Eurostatille, Euroopan Keskuspankille (EKP), Kansainväliselle valuuttarahastolle (IMF) ja OECD:lle.

1.2 Keskeiset käsitteet ja luokitukset

Palvelueräjaotteluna käytetään EBOPS -luokitusta (The Extended Balance of Payments Services Classification), joka on Palvelujen ulkomaankaupan käsikirjan (Manual on International Trade in Services) mukainen kansainvälinen luokitus. Tilastointi kattaa yritysten välisten tyypillisten liike-elämän palvelujen ohella sekä koulutus- ja virkistyspalvelut että immateriaalioikeuksia kuten rojaltit ja lisenssimaksut. Tilaston ulkopuolelle on jätetty kuljetus- ja vakuutuspalvelut, joista jo kerätään tietoja. Maajaotteluna käytetään Tilastokeskuksen rajaamaa maajoukkoa, johon kuuluu 23 yksittäistä maata (EU15-maat, Norja, Sveitsi, USA, Kanada, Japani, Intia, Kiina, Venäjä ja Viro) ja kategoria "Muu maailma".

1.3 Lait ja asetukset

Tilaston laatimisen taustalla on Suomen Pankin ja Eurostatin maksutasetietojen tuottamista käsittelevä sopimus (Gentleman Agreement) sekä Suomen valtion ja IMF:n välinen sopimus. Tilastointi noudattaa IMF:n maksutasekäsikirjan (Balance of Payments Manual 5th ed. 1993, BPM5) suosituksia. Lisäksi on valmistunut palvelujen ulkomaankauppatilastoa koskeva Euroopan Parlamentin ja Neuvoston asetus (184/2005), joka antaa sitovat määräykset tilastoinnin sisällöstä ja tilaston aikatauluista, astuu voimaan tilastovuodesta 2006 lähtien.

2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus

Palvelujen ulkomaankauppatilaston tilastointiyksikkö on yritys ja tilastoinnin kehikkoperusjoukko muodostuu kaikista Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterissä olevista yrityksistä. Tämän perusjoukon lisäksi käytetään tietoja niistä yrityksistä, jotka ovat raportoineet harjoittavansa palvelujen ulkomaankauppaa edellisen vuoden tiedustelussa tai kuuluvat ulkomaisten yritysten (Foreign Affiliates Statistics, FATS) edellisen vuoden tilastoon.

Kyselyn tutkimuskehikko jaetaan kolmeen osakehikkoon: kokonaistutkimukseen kuuluviin yrityksiin, pk-yrityksiin ja pienyrityksiin. Kaksi jälkimmäistä osakehikkoa jaetaan ositteisiin, joista tehdään satunnaisotanta Bankierin allokointia käyttäen. Otostietojen korottamisessa hyödynnetään Horwitz-Thompsonin mallia. Korotetut kokonaisarvot jaetaan maihin ja palvelueriin kokonaistutkimuksen maa- ja palvelueräjakaumien avulla. Kokonaistutkimukseen kuuluvien yritysten puuttumaan jääneet tiedot imputoidaan edellisen vuoden tietojen tai yrityksen henkilöstön määrän perusteella.

3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Käytetyllä tilastointimenetelmällä tavoitteena on saada kuva suomalaisten yritysten palveluja koskevista ulkomaantoiminnoista. Suurimpaan osakehikkoon eli kokonaistutkimukseen sisältyvät kaikki sellaiset suomalaiset yritykset, joilla on ollut palvelujen ulkomaankauppaa tai joista voidaan muiden indikaattorien avulla osoittaa, että niillä on erittäin todennäköisesti ulkomaantoimintaa.

Kyselytutkimuksiin sisältyy aina mahdollisia virhelähteitä, joista tärkeimmät liittyvät vastauskatoon sekä yli- ja alipeittoon. Palvelujen ulkomaankauppa kyselyn kohdalla vastausprosentti on niin hyvä, että vastauskadon vaikutukset jäävät väistämättä pieniksi. Kyselytutkimuksen peitolla tarkoitetaan tutkimuskehikon oikeellisuutta suhteessa niiden yritysten joukkoon, jotka kyselyn avulla halutaan tavoittaa. Palvelujen ulkomaankauppa kyselyn kohdalla ali- ja ylipeitto eivät aiheuta merkittäviä ongelmia, koska valtaosa kyselyyn vastanneista yrityksistä ilmoittaa harjoittavansa palvelujen ulkomaankauppaa. Kyselyssä tärkeä mahdollinen virhelähde on kyselylomake, jota koskevat ongelmat liittyvät siinä käytettyihin määritelmiin ja kohdemaiden yksilöimiseen, koska nämä eivät välttämättä ole yhteneviä yritysten yleisesti käyttämän kirjanpitotavan kanssa.

4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Palvelujen ulkomaankauppatilasto julkaistaan vuosittain. Ennakkotiedot julkaistaan kesäkuun alkupuolella, jolloin ne myös toimitetaan Suomen Pankille maksutasetilastointiin.

5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys

Uusien ennakkotietojen valmistuttua julkaistaan tuorein tilasto ja päivitetään tilaston oma internet-sivusto. Lopulliset tiedot julkaistaan Yritysten kansainvälistyminen -painojulkaisussa. Tilastoon liittyen tehdään erityisselvityksiä myös asiakkaiden pyynnöstä.

6. Tilastojen vertailukelpoisuus

Tilastokeskus on julkaissut palvelujen ulkomaankaupan tietoja vuodesta 2000 lähtien. Tilastokeskuksen parantuneet tiedonkeruuvaltuudet ovat antaneet aiempaa laajemman mahdollisuuden vertailla eri tilastojen lähdetietoja. Vertailun seurauksena palvelujen ulkomaankaupan käsitteen tulkintaa on tarkennettu ja vuosittaiset tiedot on tarkistettu vastaamaan yhdenmukaista palvelumäärittelyä. Vuosittaiset tiedot ovat vertailukelpoisia.

7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

Suomen Pankki käyttää palvelujen ulkomaankaupan tietoja maksutaseen laatimisessa. Maksutaseen palveluerään sisältyy palvelujen ulkomaankaupan tietojen lisäksi kuljetuspalvelut ja matkailu.

---

Päivitetty 22.1.2006