Julkaistu: 17.12.2020
Asuntokuntien tulokehitys nopeinta viime vuosina Lapissa
Pohjois- ja Tunturi-Lapin seutukunnissa asuntokuntien mediaanitulot olivat vuonna 2019 reaalisesti runsaat 9 prosenttia korkeammat kuin vuonna 2014, jolloin useita vuosia jatkunut heikko tulojen kasvujakso päättyi. Vakka-Suomessa asuntokuntien tulojen kasvu oli samaan aikaan 8 prosenttia. Koko maassa keskivertoasuntokuntien tuloja parhaiten kuvaavan mediaanitulon mukaan tulojen kasvu oli vuosina 2014 - 2019 reaalisesti 5 prosenttia, ilmenee Tilastokeskuksen tulonjakotilaston aluetiedoista.
Asuntokuntien reaalitulojen muutos (%) vuosina 2014–2019, 15 suurimman kasvun seutukuntaa
Tulokäsite ekvivalentti käytettävissä oleva rahatulo (ml. myyntivoitot) asuntokuntaa kohti, mediaani. Ekvivalentti tulo = asuntokunnan tulo jaettuna sen kulutusyksikköluvulla. Lähde: Tulonjakotilaston kokonaisaineisto
Suurista seutukunnista Turussa asuntokuntien ekvivalentit mediaanitulot kasvoivat vuosina 2014 - 2019 reaalisesti 5,4 prosenttia ja Helsingin seutukunnassa 5,1 prosenttia. Tampereen ja Oulun seutukunnissa asuntokuntien tulojen kasvu oli 4,9 prosenttia.
Heikointa tulokehitys on viime vuosina ollut Lappeenrannan, Imatran, Vaasan ja Kokkolan seutukunnissa, joissa asuntokuntien mediaanitulojen reaalikasvu jäi vuosina 2014 - 2019 alle kolmen prosentin.
Mediaanitulojen kasvu nopeutui hiukan vuonna 2019
Asuntokuntien tulokehitys oli 2010-luvun alkupuolella pitkään vaatimatonta, joinakin vuosina asuntokuntien reaalitulot jopa alenivat. Vuosikymmenen puolivälissä tulokehitys kääntyi positiiviseksi, ja sen jälkeen tulojen kasvu on jatkunut kohtuullisena jo viiden vuoden ajan.
Etenkin keskivertotalouksien tuloja parhaiten kuvaavan mediaanin mukaan asuntokuntien tulokehitys on viime vuosina ollut hyvää, kun sitä vertaa vuosikymmenen alun vuosiin. Sen sijaan 1990-luvun lopun ja 2000-luvun alun kasvulukemiin on vielä pitkä matka.
Asuntokuntien reaalitulot kasvoivat vuonna 2019 keskiarvolla mitattuna prosentin verran edellisvuodesta, mutta mediaanitulon mukaan asuntokuntien reaalitulojen vuosikasvu oli viime vuonna 1,3 prosenttia. Tämä on pari kymmenystä enemmän kuin vuotta aikaisemmin.
Asuntokuntien käytettävissä olevat rahatulot koostuvat asuntokuntien jäsenten vuoden aikana saamista palkka- yrittäjä- ja omaisuustuloista sekä saaduista sosiaaliturvaetuuksista ja eläkkeistä (mukaan lukien ansioeläkkeet), ja niistä on vähennetty tuloista maksetut pakolliset verot ja veronluonteiset maksut. Myös kaikki verovapaat tulot (kuten lapsilisät, asumis- ja toimeentulotuet sekä verovapaat osingot) on huomioitu tuloissa.
Asuntokuntien reaalitulojen vuosimuutokset vuosina 1995–2019
Vuosien 1995-2000, 2000-2005 ja 2005-2010 muutos kuvaa aikavälin keskimääräistä vuosimuutosta. Tulokäsite: ekvivalentti käytettävissä oleva rahatulo (ml. myyntivoitot) asuntokuntaa kohti. Ekvivalentti tulo = asuntokunnan tulo jaettuna sen kulutusyksikköluvulla. Lähde: Tulonjakotilasto, kokonaisaineisto
Lähde: Tulonjakotilasto 2019, Tilastokeskus
Lisätietoja: Pekka Ruotsalainen 029 551 2610, toimeentulo.tilastokeskus@tilastokeskus.fi
Vastaava osastopäällikkö: Hannele Orjala
Julkaisu pdf-muodossa (331,3 kt)
- Katsaukset
- Taulukot
-
Tietokantataulukot
Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.
- Laatuselosteet
-
- Laatuseloste: tulonjakotilasto (17.12.2020)
Päivitetty 17.12.20
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Tulonjakotilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1795-8121. pienituloisuus 2019. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 21.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/tjt/2019/02/tjt_2019_02_2020-12-17_tie_002_fi.html