Tämä on arkistosisältöä, jota ei enää päivitetä.

Siirry ajantasaiselle tilastosivulle

Julkaistu: 16.12.2021

Pienituloisten määrä väheni vuonna 2020

Suhteellisesti pienituloisten lukumäärä väheni vuonna 2020. Pienituloisia oli 678 800 henkilöä eli 12,5 prosenttia asuntoväestöstä. Vuotta aiemmin pienituloisia oli 721 100 eli 13,4 prosenttia asuntoväestöstä. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen tulonjakotilaston kokonaisaineistoon.

Pienituloisten henkilöiden määrä yhteensä ja pienituloisten lasten määrä vuosina 2010–2020

Pienituloisten henkilöiden määrä yhteensä ja pienituloisten lasten määrä vuosina 2010–2020
Tulokäsite: Asuntokuntien ekvivalentti käytettävissä oleva rahatulo (ml. myyntivoitot). Lähde: Tulonjakotilaston kokonaisaineisto

Pienituloisten lasten määrä oli 114 300 vuonna 2020, kun vuotta aiemmin se oli 128 100. Pienituloisten lasten osuus kaikista lapsista pieneni 12,4 prosentista 11,1 prosenttiin. Eniten väheni 0–3-vuotiaiden pienituloisuus, joka laski 15,4 prosentista 13,4 prosenttiin.

Pienituloisuus väheni kaikissa muissa ikäryhmissä paitsi parikymppisten nuorten keskuudessa. 20–23-vuotiaiden pienituloisuusaste kasvoi 33,3 prosentista 35,1 prosenttiin. Suhteellisesti eniten väheni yli 80-vuotiaiden pienituloisuus. Kaikkein iäkkäimpien, 88 vuotta täyttäneiden pienituloisuus väheni 3,5 prosenttiyksikköä. Vähenemisestä huolimatta ikäryhmän pienituloisuusaste on nuorten jälkeen korkein, 26,9 prosenttia. – Ikäryhmittäiset pienituloisuustiedot ovat saatavilla tulonjakotilaston tietokantataulukosta .

Pienituloisuus kuvaa keski- ja pienituloisten välisiä suhteellisia tuloeroja, joten pienituloisuuden kehitys riippuu paitsi pienituloisten asuntokuntien omasta tulokehityksestä, myös mediaanitulon kehityksestä. Suhteellisesti pienituloisia ovat henkilöt, joiden asuntokunnan käytettävissä olevat rahatulot ovat kulutusyksikköä 1) kohden alle 60 prosenttia koko asuntoväestön kyseisen vuoden mediaanitulosta.

Asuntokuntien käytettävissä olevien rahatulojen (ml. myyntivoitot) mediaani oli 26 227 euroa kulutusyksikköä kohden vuonna 2020, kun vuotta aiemmin se oli 26 180 euroa (vuoden 2020 rahan arvossa). Pienituloiseksi päätyi asuntokunta, jonka tulot olivat enintään 15 736 euroa kulutusyksikköä kohden vuonna 2020.

Aiempina vuosina tulonjakotilaston pienituloisuusjulkaisujen ensisijaisena tietolähteenä on käytetty otospohjaista aineistoa. Tuoreimpia pienituloisuuslukuja julkaistaessa käytetään kuitenkin jatkossa ensisijaisesti kokonaisaineistopohjaisia tietoja. Kokonaisaineisto mahdollistaa pienituloisuuden tarkastelun otosaineistoa tarkemmilla väestöryhmä- ja aluetasoilla. Kokonaisaineisto on myös kansallisessa käytössä pääasiallinen tietolähde tuloerojen kuvaamisessa. Muutos yhdenmukaistaa tuloeroista syntyvää kokonaiskuvaa.

Otospohjaiset tiedot pienituloisuudesta ja niiden pitkät aikasarjat eri tulokäsitteillä ovat kuitenkin edelleen saatavilla tulonjakotilaston tietokantataulukoista. Otosaineiston tiedot ovat myös kansainvälisesti vertailukelpoisia. Myös otosaineistosta laskettu pienituloisten lukumäärä väheni vuonna 2020 ollen 594 000 henkilöä eli 10,9 prosenttia kotitalousväestöstä.

Kokonaan perusturvan varassa olevia edellisvuotta enemmän

Kokonaan perusturvan varassa olevien lukumäärä kasvoi vuonna 2020. Kokonaan perusturvan varassa oli 261 500 henkilöä, kun vuotta aiemmin heidän määränsä oli 235 400. Lapsista kokonaan perusturvan varassa oli 56 200, kun vuotta aiemmin määrä oli 52 000. Asuntoväestöstä kokonaan perusturvan varassa oli 4,8 prosenttia ja lapsista 5,5 prosenttia vuonna 2020. Kokonaan perusturvan varassa olevat ovat henkilöitä, joiden asuntokunnan bruttotuloista yli 90 prosenttia koostuu perusturvaetuuksista. Perusturvan varassa olevista saa lisää tietoa tulonjakotilaston tietokantataulukoista .

Kokonaan perusturvan varassa olevien henkilöiden lukumäärä iän mukaan vuosina 2010–2020

Kokonaan perusturvan varassa olevien henkilöiden lukumäärä iän mukaan vuosina 2010–2020

Perusturvaetuuksiin kuuluvat työttömyysturvan peruspäiväraha ja työmarkkinatuki (ml. kotoutumistuki), sairaus- ja vanhempainpäivärahat, kotihoidon tuki, elatustuki, lapsilisät, kansaneläkkeenä maksetut vanhuus-, työkyvyttömyys- ja perhe-eläkkeet, takuueläkkeet (2011–), Kelan kuntoutusraha, vammaistuet, asumistuet, toimeentulotuki, opintoraha sekä eräitä muita sosiaaliavustuksia (mm. sotilasavustukset).


1) Kulutusyksiköt perustuvat niin kutsuttuun OECD:n modifioituun skaalaan. Asuntokunnan tai kotitalouden yksi aikuinen on yksi kulutusyksikkö. Muut 14 vuotta täyttäneet henkilöt ovat kukin 0,5 kulutusyksikköä ja 0–13-vuotiaat lapset ovat kukin 0,3 kulutusyksikköä. Yhden aikuisen asuntokunta/kotitalous on yksi kulutusyksikkö, kun taas kotitalous, johon kuuluu esimerkiksi puolisot ja yksi alle 14-vuotias lapsi, ovat yhteensä 1,8 kulutusyksikköä.

Lähde: Tulonjakotilasto 2020, Tilastokeskus

Lisätietoja: Kaisa-Mari Okkonen 029 551 3408

Vastaava osastopäällikkö: Hannele Orjala

Julkaisu pdf-muodossa (294,9 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Laatuselosteet

Päivitetty 16.12.2021

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tulonjakotilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1795-8121. väestöryhmittäiset tuloerot 2020. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 2.7.2022].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tjt/2020/03/tjt_2020_03_2021-12-16_tie_001_fi.html