Etusivu > Tilastot > Väestörakenne > 2010 > vuosikatsaus > Katsaus Suomen väestöön 2010

Katsaus Suomen väestöön 2010

1. Suomessa asuvien ulkomaalaisten ikärakenne selvästi kantaväestöä nuorempi

Suomessa asuvat ulkomaiden kansalaiset ovat ikärakenteeltaan huomattavasti nuorempia kuin muu väestö. Miespuolisten ulkomaiden kansalaisten keski-ikä oli vuoden 2010 lopussa 33,7 ja naisten 34,4 vuotta. Vastaavat koko väestön keski-iät olivat miehillä 40,0 ja naisilla 42,8 vuotta.

 

Kuvio 1.   Suomen kansalaiset iän ja sukupuolen mukaan vuoden 2010 lopussa

 

Kuvio 2.   Ulkomaiden kansalaiset iän ja sukupuolen mukaan vuoden 2010 lopussa

 

Väestöllinen huoltosuhde ulkomaiden kansalaisten osalta oli 24,0 (koko väestö 51,6) ja peräti 80,6 prosenttia ulkomaiden kansalaisista on työikäisiä eli 15–64-vuotiaita. Uusia ulkomaiden kansalaisia ei saada pelkästään uusista maahanmuuttajista. Esimerkiksi vuonna 2010 Suomessa syntyi kaikkiaan 2 107 ulkomaiden kansalaista.

Ulkomaiden kansalaisia 168 000, kaksoiskansalaisia 55 000

Vuoden 2010 lopussa Suomessa asui yhteensä 167 954 ulkomaiden kansalaista, mikä on 3,1 prosenttia väestöstä. Suurimmaksi ulkomaiden kansalaisten ryhmäksi nousivat vuoden 2010 aikana Viron kansalaiset, joita asui Suomessa 29 080. Aiemmin suurin ulkomaiden kansalaisten ryhmä on ollut Venäjän kansalaiset. He ovat asuneet Suomessa Viron kansalaisia kauemmin ja heistä lähes 20 000 on hakenut ja saanut Suomen kansalaisuuden.

Suomessa asuvista henkilöistä 54 783 on kaksoiskansalaisia eli heillä on Suomen kansalaisuuden lisäksi myös jonkin toisen maan kansalaisuus. Suurimpia kaksoiskansalaisuusryhmiä ovat Venäjän (15 348), Ruotsin (5 275) ja Yhdysvaltain kansalaiset (3 220). Virallisissa tilastoissa kaksoiskansalaisuuden omaavia henkilöitä ei lueta ulkomaiden kansalaisiksi, koska heillä on Suomen kansalaisuus.

 

2. Lähes joka neljäs vieraskielinen puhuu äidinkielenään venäjää

Vieraskielisiä oli Suomessa vuoden 2010 lopussa 224 388. Luvussa on kasvua edellisestä vuodesta 17 351 henkilöä. Vieraskielisten määrä ylitti 100 000 henkilön rajan vuonna 2001 ja 200 000 henkilön rajan vuonna 2009. Suomessa on nyt 31 eri vieraskielistä ryhmää, joissa on vähintään 1 000 henkilöä.

 

Kuvio 3.   Vieraskielisten määrä Suomessa vuosina 1990–2010

 

Kaikkien kuviossa 4 näkyvien suurimpien kieliryhmien määrät kasvoivat vuoden 2010 aikana. Suurin vieraskielisten ryhmä on venäjänkieliset. Venäjänkielisiä on Suomessa jo 54 559 ja heidän osuutensa kaikista vieraskielisistä on 24 prosenttia. Seuraavaksi suurimmat vieraskieliset ryhmät olivat vironkieliset (28 493), somalinkieliset (12 985), englanninkieliset (12 855) ja arabiankieliset (10 415).

 

Kuvio 4.   Suurimmat vieraskielisten ryhmät vuosina 2009 ja 2010

Joka kymmenes pääkaupunkiseudun asukas on vieraskielinen

Väkilukuun suhteutettuna vieraskielisiä asuu eniten Uudellamaalla, 8,0 prosenttia ja Ahvenanmaalla, 5,2 prosenttia. Vähiten vieraskielisiä on Etelä-Pohjanmaalla, jossa heidän osuutensa väestöstä on 1,2 prosenttia.

Kunnittain tarkasteltuna vieraskielisten osuus on korkein Helsingissä, jonka asukkaista 10,8 prosenttia on vieraskielisiä. Vantaalla vastaava osuus on toiseksi korkein, 9,9 prosenttia ja Espoossa kolmanneksi korkein, 9,4 prosenttia. Suomen kunnista 15:ssä vieraskielisten osuus väestöstä on 5 prosenttia tai enemmän. Vieraskielisien osuus on alle prosentin 117 kunnassa.

 

3. Muuttotappio synkentänyt Etelä-Savon ja Kainuun väestöllistä huoltosuhdetta

Muuttotappio on vuosikymmenten aikana synkentänyt väestöllistä huoltosuhdetta etenkin Etelä-Savossa ja Kainuussa. Väestöllinen huoltosuhde kertoo kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 65 vuotta täyttänyttä on sataa työikäistä (15–64-vuotiaat) kohden. Vuonna 1980 väestöllinen huoltosuhde oli sekä Uudenmaan maakunnassa että Kainuun maakunnassa 45.

Kuvio 5.   Väestöllinen huoltosuhde maakunnittain 1980 ja 2010

Vuoden 2010 lopussa Uudenmaan maakunnan väestöllinen huoltosuhde oli edelleen sama 45, kun Kainuun huoltosuhde oli 56. Korkein väestöllinen huoltosuhde oli Etelä-Savon maakunnassa, 59. Vielä vuonna 1980 Etelä-Savon väestöllinen huoltosuhde oli 48.

 

Nuorten määrä maakunnissa vähentynyt jopa kolmanneksen 30 vuodessa

Muuttotappiot ovat jo pysyvästi vaikuttaneet maakuntien väestökehitykseen. Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Kainuun, Kymenlaakson, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Satakunnan maakunnissa on jokaisena vuotena viimeisen 10 vuoden ajan kuollut enemmän ihmisiä kuin on syntynyt.

Etelä-Savossa on viimeisen 10 vuoden aikana kuollut 6 428 henkilöä enemmän kuin on syntynyt. Kymenlaaksossa vastaava luku on 5 035 henkilöä. Samaan aikaan Uudenmaan maakunnassa on syntynyt 70 294 henkilöä enemmän kuin kuollut.

Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Kainuun, Lapin ja Satakunnan maakunnissa alle 15-vuotiaiden määrä on viimeisen 30 vuoden kuluessa vähentynyt vähintään 30 prosenttia. Kainuun maakunnassa alle 15-vuotiaiden määrä on vuodesta 1980 vähentynyt eniten, 44 prosenttia.

Lähde: Väestörakenne 2010, Tilastokeskus

Lisätietoja: Markus Rapo (09) 1734 3238, vaesto.tilasto@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

---

Päivitetty 30.9.2011