Julkaistu: 26.1.2012
Muuttovoittoa ulkomailta ennätysmäärä 2011
Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomi sai vuonna 2011 ennätysmäärän muuttovoittoa ulkomailta. Jo viitenä perättäisenä vuotena muuttovoitto ulkomailta on ollut luonnollista väestönlisäystä merkittävämpi syy maamme väkiluvun kasvuun. Ennakkoväkiluku vuoden 2011 lopussa oli 5 400 571.
Väestönlisäys kuukausittain 2009–2011*
Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuonna 2011 kertyi muuttovoittoa ulkomailta ennätysmäärä: maahanmuuttoja oli 15 770 enemmän kuin maastamuuttoja. Luku on 2 040 henkeä suurempi kuin vuonna 2010 ja samalla suurin itsenäisyytemme aikana. Toiseksi suurin muuttovoitto ulkomailta oli vuonna 2008, jolloin Suomeen muutti 15 460 henkeä enemmän kuin Suomesta pois.
Vuoden 2011 ennakkotilaston mukaan ulkomailta muutti Suomeen 28 250 henkeä ja Suomesta ulkomaille 12 470 henkeä. Maahanmuuttoja oli 2 610 enemmän ja maastamuuttoja 570 enemmän kuin edellisvuonna. Suomen kansalaisia oli maahanmuuttajista 7 660 ja maastamuuttajista 9 190.
Luonnollinen väestönlisäys eli syntyneiden enemmyys kuolleisiin nähden oli vuoden 2011 ennakkotietojen mukaan 9 520 henkeä. Luonnollinen väestönlisäys jäi siten 570 henkeä pienemmäksi kuin vuonna 2010. Vuoden aikana syntyi 59 960 lasta eli 1 020 lasta vähemmän kuin edellisvuonna. Kuolleiden määrä vuonna 2011 oli 50 430, mikä on 450 henkeä vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Ennakkoväkiluku vuoden 2011 lopussa oli 5 400 571. Maamme väkiluku kasvoi vuoden 2011 aikana 25 300 henkeä, mikä on 1 450 henkeä enemmän kuin edellisenä vuonna.
Maakunnittaisten ennakkotietojen mukaan väkiluku kasvoi vuonna 2011 eniten Uudenmaan ja Pirkanmaan maakunnissa. Uudellamaalla väestönlisäys oli 16 380 henkeä ja Pirkanmaalla 3 450 henkeä. Uudenmaan ennakkoväkiluku vuoden 2011 lopussa oli 1 548 686 ja Pirkanmaan 491 357. Uudellamaalla asui 29 % ja Pirkanmaalla 9 % maamme väestöstä. Väkilukuun suhteutettuna väestönlisäys oli suurin Ahvenanmaalla ja Uudellamaalla.
Väkiluvun kasvu nopeutui eniten Uudenmaan maakunnassa, jossa väestönlisäys vuonna 2011 oli 1 610 henkeä suurempi kuin edellisvuonna vuoden 2011 maakuntajaon mukaan. Seuraavaksi eniten väestökehitys muuttui myönteiseen suuntaan Pohjois-Savossa. Siellä väestönlisäys oli nyt 180 henkeä, kun vuonna 2010 kertyi 240 henkeä väestötappiota. Suhteessa väkilukuun väestönkasvu lisääntyi eniten Ahvenanmaalla. Pohjois-Savon väestökehityksen positiivinen muutos oli toiseksi suurin myös suhteellisessa tarkastelussa.
Väestötappio oli ennakkotilaston mukaan suurin Etelä-Savon ja Kainuun maakunnissa. Etelä-Savossa väki väheni 930 henkeä ja Kainuussa 790 henkeä. Väkilukuun suhteutettuna väestötappio oli suurin samoissa maakunnissa. Kainuussa suhteellinen tappio oli kuitenkin suurempi kuin Etelä-Savossa. Ennakkoväkiluku vuoden 2011 lopussa oli Etelä-Savossa 153 734 ja Kainuussa 81 280. Etelä-Savossa asui 3 % ja Kainuussa 2 % maamme väestöstä. Vähiten väkeä asui Ahvenanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla, kummassakin 1 % koko maan väestöstä.
Väestötappio lisääntyi vuonna 2011 eniten Kymenlaakson maakunnassa: tappiota kertyi nyt 550 henkeä, kun vuonna 2010 tappio oli 240 henkeä. Toiseksi eniten väestökehitys muuttui epäedulliseen suuntaan Varsinais-Suomessa. Siellä vuoden 2011 väestönlisäys oli 2 010 henkeä eli 260 henkeä vähemmän kuin edellisenä vuonna. Suhteessa väkilukuun väestökehityksen epäedullinen muutos oli suurin Kainuussa, jossa väestötappio kasvoi 230 henkeä edellisvuodesta. Kymenlaakson väestötappion lisäys oli suhteellisessa tarkastelussa toiseksi suurin.
Muuttoja maakunnasta toiseen tehtiin vuoden 2011 aikana 125 100, mikä on 3 150 edellisvuotta enemmän vuoden 2011 maakuntajaon mukaan. Määrällisesti eniten maakuntien välisen muuton voittoa keräsi Uusimaa ja suhteellisesti eniten Pirkanmaa. Uudenmaan muuttovoitto oli 2 130 henkeä ja Pirkanmaan 1 420 henkeä. Tappiota maakuntien välisessä muutossa kärsi määrällisesti eniten Lappi ja suhteellisesti eniten Kainuu. Lapin muuttotappio oli 730 henkeä ja Kainuun 670 henkeä.
Kuntien välisiä muuttoja vuonna 2011 kertyi ennakkotietojen mukaan 278 460. Lisäys vuoteen 2010 verrattuna oli 7 770 muuttoa vuoden 2011 kuntajaon mukaan.
Lähde: Väestö- ja kuolemansyytilastot. Tilastokeskus
Lisätietoja: Merja Eskelinen (09) 1734 3255, Irma Pitkänen (09) 1734 3262, vaesto.tilasto@tilastokeskus.fi
Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma
Julkaisu pdf-muodossa (324,2 kt)
- Taulukot
-
Tietokantataulukot
Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.
Liitetaulukot
- Liitetaulukko 1. Väestönmuutosten ennakkotiedot tapahtumakuukauden mukaan 2011 (26.1.2012)
- Liitetaulukko 2. Väestönmuutosten lopulliset tiedot 2005 - 2010 sekä ennakkotiedot 2011 (26.1.2012)
- Liitetaulukko 3. Väestönmuutosten ennakkotilastojen vertailu vuosina 2010 ja 2011 (26.1.2012)
- Liitetaulukko 4. Väestönmuutosten ennakkotietoja maakunnittain 2011 ja muutos vuoden 2010 lopullisiin tietoihin verrattuna, 1. - 4. neljännes (26.1.2012)
- Liitetaulukko 5. Ennakkotietoja maahan- ja maastamuuttaneista lähtö-/määrämaan mukaan maakunnittain, 1. - 4. neljännes 2011 (26.1.2012)
- Kuviot
-
- Liitekuvio 1. Elävänä syntyneet neljännesvuosittain 1991 - 2010 sekä ennakkotieto 2011 (26.1.2012)
- Liitekuvio 2. Kuolleet neljännesvuosittain 1991 - 2010 sekä ennakkotieto 2011 (26.1.2012)
- Liitekuvio 3. Kuntien välinen muutto neljännesvuosittain 1991 - 2010 sekä ennakkotieto 2011 (26.1.2012)
- Liitekuvio 4. Maahanmuutto neljännesvuosittain 1991 - 2010 sekä ennakkotieto 2011 (26.1.2012)
- Liitekuvio 5. Maastamuutto neljännesvuosittain 1991 - 2010 sekä ennakkotieto 2011 (26.1.2012)
- Laatuselosteet
-
- Laatuseloste, Väestön ennakkotilasto (26.1.2012)
Päivitetty 26.1.2012
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Väestön ennakkotilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-8381. joulukuu 2011. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.12.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/vamuu/2011/12/vamuu_2011_12_2012-01-26_tie_001_fi.html