Muuttovoitto ulkomailta ylläpiti väestönkasvua alkuvuonna 2015

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen väkiluku kasvoi tammi-maaliskuun aikana 1 540 henkeä. Väestönkasvun ainoana syynä oli muuttovoitto ulkomailta: maahanmuuttoja oli 1 980 enemmän kuin maastamuuttoja. Luonnollista väestönlisäystä ei ollut tammi-maaliskuussa, sillä syntyneitä oli 440 vähemmän kuin kuolleita. Syntyneitä on ollut vähemmän kuin kuolleita vuosineljänneksen ajan viimeksi vuonna 1942.

Väestönlisäys kuukausittain 2012–2015*

Suomen väkiluku oli maaliskuun lopussa 5 473 465. Väestön määrä kasvoi ensimmäisen neljänneksen aikana 2 400 henkeä vähemmän kuin vastaavana ajanjaksona vuosi sitten.

Tammi-maaliskuun ennakkotilaston mukaan ulkomailta muutti Suomeen 5 350 henkeä ja Suomesta ulkomaille 3 370 henkeä. Maahanmuuttoja oli 1 300 vähemmän ja maastamuuttoja 140 vähemmän kuin edellisvuoden tammi-maaliskuussa. Suomen kansalaisia maahanmuuttajista oli 1 360 ja maastamuuttajista 2 380.

Tammi-maaliskuun aikana syntyi 13 390 lasta, mikä on 560 lasta vähemmän kuin vastaavana aikana vuonna 2014. Kuolleiden määrä oli 13 830, mikä on 690 henkeä enemmän kuin vuotta aiemmin.

Kuntien välisiä muuttoja kertyi maaliskuun loppuun mennessä ennakkotietojen mukaan 53 400. Vähennystä edellisen vuoden tammi-maaliskuuhun verrattuna oli 1 600 muuttoa vuoden 2015 kuntajaon mukaan.

Maakunnittaisten ennakkotietojen mukaan väkiluku kasvoi kuluvan vuoden tammi-maaliskuussa vain Uudellamaalla, Pohjois-Pohjanmaalla, Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa.

Väkiluvun kasvu oli määrällisesti suurinta Uudellamaalla, jossa väestön määrä kasvoi 3 380 hengellä. Seuraavaksi eniten väkiluku kasvoi Pohjois-Pohjanmaalla, 390 hengellä. Myös väkilukuun suhteutettuna väestönlisäys oli suurinta Uudellamaalla, 2,1 promillea. Pohjois-Pohjanmaan suhteellinen väestönkasvu oli toiseksi suurinta, 1,0 promillea. Määrällisesti suurin väestötappio oli Pohjois-Savon maakunnassa, joka menetti väkiluvustaan 420 henkeä. Kymenlaakson väkiluku väheni 310 hengellä, mikä oli toiseksi suurin väestötappio. Suhteellisesti suurin väestötappio oli Kainuun maakunnassa, 2,9 promillea, ja toiseksi suurin Ahvenanmaalla, 1,9 promillea.

Kuntien välisestä ja kansainvälisestä nettomuutosta eli kokonaisnettomuutosta eniten muuttovoittoa saivat Uusimaa, 2 210 henkeä, ja Pirkanmaa, 320 henkeä. Uusimaa sai myös suhteellisesti eniten muuttovoittoa, 1,4 promillea väestöstä.

Määrällisesti suurin muuttotappio kokonaisnettomuutosta oli Pohjois-Savossa, 180 henkeä. Suhteellisesti suurin muuttotappio kokonaisnettomuutosta oli Ahvenanmaalla, 1,2 promillea väestöstä, ja toiseksi suurin Kainuun maakunnassa, 0,9 promillea väestöstä.

Muuttoja maakunnasta toiseen tehtiin tammi-maaliskuun aikana 23 000. Maakuntien välisessä muutossa muuttovoittoa saivat Uusimaa, Pirkanmaa, Etelä-Savo ja Varsinais-Suomi. Määrällisesti eniten maakuntien välisen muuton voittoa oli Uudellamaalla, 1 280 henkeä, ja Pirkanmaalla, 230 henkeä. Suhteellinen muuttovoitto oli suurinta Uudellamaalla, 0,8 promillea väestöstä.

Määrällisesti suurin muuttotappio maakuntien välisestä muutosta oli Pohjanmaan maakunnassa, 200 henkeä, ja suhteellisesti suurin Kainuussa, 1,4 promillea.

Lähde: Väestötilastot, Tilastokeskus

Lisätietoja: Miina Keski-Petäjä 029 551 3240, Marja-Liisa Helminen 029 551 3273, vaesto.tilasto@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala

Julkaisu pdf-muodossa (311,1 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Liitetaulukot

Kuviot

Laatuselosteet

Laatuseloste, Väestön ennakkotilasto (28.4.2015)

Päivitetty 28.04.2015

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön ennakkotilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-8381. maaliskuu 2015. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 21.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/vamuu/2015/03/vamuu_2015_03_2015-04-28_tie_001_fi.html