Suomeen syntyi ennätysvähän lapsia vuonna 2015

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomessa syntyi 55 040 lasta vuonna 2015. Tätä vähemmän lapsia syntyi viimeksi 1860-luvun nälkävuosina. Syntyneiden määrän laskusta huolimatta maan väkiluku kasvoi vuoden 2015 aikana 14 860 hengellä. Suurin syy väestönlisäykseen oli muuttovoitto ulkomailta: maahanmuuttoja oli 11 900 enemmän kuin maastamuuttoja. Turvapaikanhakijat, joiden turvapaikan hakuprosessi on kesken, eivät sisälly tähän lukuun . Luonnollinen väestönlisäys eli syntyneiden enemmyys kuolleisiin nähden oli vain 2 960 henkeä. Ennakkoväkiluku vuoden 2015 lopussa oli 5 486 616.

Väestönlisäys kuukausittain 2012–2015*

Maamme väkiluku kasvoi vuoden 2015 aikana 6 200 henkeä vähemmän kuin vuonna 2014. Suurin syy väestönlisäyksen supistumiseen oli ulkomailta saadun muuttovoiton pieneminen. Maahanmuuton muuttovoitto oli 4 120 pienempi kuin vuotta aiemmin. Luonnollinen väestönlisäys väheni 2 080 henkeä vuotta aiemmasta.

Vuoden 2015 ennakkotilaston mukaan ulkomailta muutti Suomeen 26 360 henkeä ja Suomesta ulkomaille 14 460 henkeä. Maahanmuuttoja oli 5 140 ja maastamuuttoja 1 020 vähemmän kuin edellisvuonna. Suomen kansalaisia maahanmuuttajista oli 7 130 ja maastamuuttajista 9 890.

Vuoden 2015 aikana syntyi 55 040 lasta, mikä on 2 190 lasta vähemmän kuin vuonna 2014. Kuolleiden määrä oli 52 080, mikä on 110 henkeä vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Kuntien välisiä muuttoja kertyi vuoden alusta joulukuun loppuun mennessä ennakkotietojen mukaan 274 510. Lisäystä edellisen vuoteen verrattuna oli 5 600 muuttoa vuoden 2015 kuntajaon mukaan. Maakuntien välisten muuttojen määrä lisääntyi 3 530 ja maakunnan sisäisten muuttojen määrä 2 070 muutolla vuotta aiemmasta.

Maakunnittaisten ennakkotietojen mukaan väkiluku kasvoi vuonna 2015 seuraavissa maakunnissa: Uusimaa, Pirkanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Varsinais-Suomi, Pohjanmaa, Keski-Suomi, Keski-Pohjanmaa ja Ahvenanmaa.

Väkiluku kasvoi vuoden 2015 aikana määrällisesti eniten Uudellamaalla, jossa väestö kasvoi 16 780 hengellä. Seuraavaksi eniten väkiluku kasvoi Pirkanmaalla, 2 720 hengellä. Väkilukuun suhteutettuna väestönlisäys oli suurinta Uudellamaalla, 10,4 promillea ja Pirkanmaalla, 5,4 promillea. Pohjois-Pohjanmaan suhteellinen väestönkasvu oli kolmanneksi suurinta, 3,9 promillea. Määrällisesti suurin väestötappio oli Etelä-Savon maakunnassa, joka menetti väkiluvustaan 1 270 henkeä. Kymenlaakson väkiluku väheni 1 180 hengellä, mikä oli toiseksi suurin väestötappio. Suhteellisesti suurin väestötappio oli Kainuun maakunnassa, 11,1 promillea, ja toiseksi suurin Etelä-Savossa, 8,4 promillea.

Kuntien välisestä ja kansainvälisestä nettomuutosta eli kokonaisnettomuutosta eniten muuttovoittoa saivat Uusimaa, 10 930 henkeä ja Pirkanmaa, 2 190 henkeä. Suhteellisesti eniten muuttovoittoa kokonaisnettomuuton mukaan saivat Uusimaa, 6,8 promillea ja Pirkanmaa, 4,3 promillea.

Määrällisesti suurin muuttotappio kokonaisnettomuutosta oli Etelä-Pohjanmaan maakunnassa, 660 henkeä. Lapin maakunnassa tappio oli 520 henkeä. Kainuun maakunnassa muuttotappio kokonaisnettomuutosta oli suhteellisesti suurin, 5,7 promillea väestöstä.

Muuttoja maakunnasta toiseen tehtiin vuoden 2015 aikana 129 170. Maakuntien välisessä muutossa muuttovoittoa saivat Uusimaa, Pirkanmaa, Varsinais-Suomi, Keski-Suomi, Ahvenanmaa ja Pohjois-Savo. Määrällisesti eniten maakuntien välisen muuton voittoa oli Uudellamaalla, 5 790 henkeä, ja toiseksi eniten Pirkanmaalla, 1 350 henkeä. Suhteellinen muuttovoitto oli suurinta Uudellamaalla, 3,6 promillea ja Pirkanmaalla, 2,7 promillea väestöstä.

Määrällisesti suurin muuttotappio maakuntien välisessä muutossa oli Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa, 990 henkeä. Suhteellisesti suurin muuttotappio maakuntien välisessä muutossa oli Kainuun maakunnassa, 7,8 promillea väestöstä.

Lähde: Väestö- ja oikeustilastot, Tilastokeskus

Lisätietoja: Eevi Lappalainen 029 551 3367, Matti Saari 029 551 3401, info@stat.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

Julkaisu pdf-muodossa (318,1 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Liitetaulukot

Kuviot

Laatuselosteet

Laatuseloste, Väestön ennakkotilasto (26.1.2016)

Päivitetty 26.1.2016

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön ennakkotilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-8381. joulukuu 2015. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 21.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/vamuu/2015/12/vamuu_2015_12_2016-01-26_tie_001_fi.html