Julkaistu: 25.1.2017
Syntyneitä vähemmän kuin kuolleita vuonna 2016
Tilastokeskuksen vuoden 2016 ennakkotietojen mukaan syntyneitä oli vähemmän kuin kuolleita ensimmäistä kertaa vuosina 1900–2016, jos poikkeusvuosia 1918 ja 1940 ei oteta lukuun. Syntyneiden määrä on pienentynyt nyt kuutena vuonna peräkkäin. Kun luonnollista väestönkasvua ei vuonna 2016 ollut, väestön määrä kasvoi ulkomailta tulleen muuttovoiton turvin.
Syntyneet, kuolleet ja syntyneiden enemmyys Suomessa 1900–2016*
*) Vuoden 2016 ennakkotiedot
Vuoden 2016 ennakkotietojen mukaan maamme väkiluku kasvoi 15 285 hengellä ja oli vuoden lopussa 5 502 593. Väestönkasvua oli 270 henkeä vähemmän kuin vuonna 2015.
Joulukuun ennakkotilaston mukaan vuonna 2016 syntyi 52 645 lasta, mikä on itsenäisyyden ajan pienin syntyneiden määrä. Lapsia syntyi 2 827 vähemmän kuin edellisvuonna. Vuonna 2016 kuolleita oli 53 629, mikä on 1 137 henkeä enemmän kuin vuotta aiemmin. Koko maassa syntyneitä oli 984 vähemmän kun kuolleita. Syntyneiden määrä ylitti kuolleiden määrän maakunnista vain Uudellamaalla, Pohjois-Pohjanmaalla, Pirkanmaalla, Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla.
Ulkomailta muutti joulukuun loppuun mennessä Suomeen 32 276 henkeä ja Suomesta ulkomaille 16 007 henkeä. Suomen kansalaisia maahanmuuttajista oli 7 588 ja maastamuuttajista 11 221. Maahanmuuttoja oli 3 530 enemmän ja maastamuuttoja 298 vähemmän kuin edellisvuonna. Maahanmuuton muuttovoitto oli 16 269 henkeä ja 3 828 suurempi kuin vuotta aiemmin.
Kuntien välisiä muuttoja kertyi vuoden alusta joulukuun loppuun mennessä ennakkotietojen mukaan 278 927. Vähennystä edelliseen vuoteen verrattuna oli 1 557 muuttoa vuoden 2016 kuntajaon mukaan.
Maakunnittaisten ennakkotietojen mukaan väkiluku kasvoi vuonna 2016 Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa, Pohjois-Pohjanmaalla, Keski-Suomessa ja Ahvenanmaalla.
Väkiluku kasvoi määrällisesti eniten Uudellamaalla, jossa väestö kasvoi 18 208 hengellä. Seuraavaksi eniten väkiluku kasvoi Pirkanmaalla, 3 165 hengellä. Väkilukuun suhteutettuna väestönlisäys oli suurinta Uudellamaalla, 11,2 promillea ja Ahvenanmaalla 8,1 promillea. Pirkanmaan suhteellinen väestönkasvu oli kolmanneksi suurinta, 6,2 promillea. Määrällisesti suurin väestötappio oli Satakunnassa, joka menetti väkiluvustaan 1 412 henkeä. Etelä-Savon väkiluku väheni 1 377 hengellä, mikä oli toiseksi suurin väestötappio. Suhteellisesti suurimman väestötappion koki myös Etelä-Savo, 9,2 promillea.
Kuntien välisestä muutosta ja kansainvälisestä nettomuutosta eli kokonaisnettomuutosta eniten muuttovoittoa saivat Uusimaa, 13 025 henkeä, ja Pirkanmaa, 2 956 henkeä. Suhteellisesti eniten muuttovoittoa kokonaisnettomuuton mukaan saivat Ahvenanmaa, 8,2 promillea, sekä Uusimaa, 8,0 promillea.
Määrällisesti suurin muuttotappio kokonaisnettomuutosta oli Satakunnassa, 516 henkeä. Pohjanmaalla tappio oli 445 henkeä. Muuttotappio kokonaisnettomuutosta oli suhteellisesti suurin Keski-Pohjanmaalla 2,7 promillea väestöstä.
Muuttoja maakunnasta toiseen tehtiin tammi-joulukuussa vuoden 2016 aikana 131 607. Maakuntien välisessä muutossa muuttovoittoa saivat Uusimaa, Pirkanmaa, Varsinais-Suomi, Ahvenanmaa, Päijät-Häme ja Keski-Suomi. Määrällisesti eniten maakuntien välisen muuton voittoa oli Uudellamaalla, 6 486 henkeä. Suhteellinen muuttovoitto oli suurinta Uudellamaalla 4,0 promillea, ja Pirkanmaalla, 3,6 promillea väestöstä.
Määrällisesti suurin muuttotappio maakuntien välisessä muutossa oli Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa, 1 377 henkeä. Suhteellisesti suurin muuttotappio maakuntien välisessä muutossa oli puolestaan Kainuussa, 6,2 promillea väestöstä.
Lähde: Väestön ennakkotilasto, Tilastokeskus
Lisätietoja: Miina Keski-Petäjä 029 551 3240, Matti Saari 029 551 3401, info@stat.fi
Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma
Julkaisu pdf-muodossa (321,2 kt)
- Taulukot
-
Tietokantataulukot
Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.
Liitetaulukot
- Liitetaulukko 1. Väestönmuutosten ennakkotiedot tapahtumakuukauden mukaan 2016 (25.1.2017)
- Liitetaulukko 2. Väestönmuutosten lopulliset tiedot 2010 - 2015 sekä ennakkotiedot 2016 (25.1.2017)
- Liitetaulukko 3. Väestönmuutosten ennakkotilastojen vertailu vuosina 2016 ja 2015 (25.1.2017)
- Liitetaulukko 4. Väestönmuutosten ennakkotietoja maakunnittain 2016 ja muutos vuoden 2015 lopullisiin tietoihin verrattuna, 1 - 4. neljännes (25.1.2017)
- Liitetaulukko 5. Ennakkotietoja maahan- ja maastamuuttaneista lähtö-/määrämaan mukaan maakunnittain, 1 - 4. neljännes 2016 (25.1.2017)
- Kuviot
-
- Liitekuvio 1. Elävänä syntyneet neljännesvuosittain 1994 - 2015 sekä ennakkotieto 2016 (25.1.2017)
- Liitekuvio 2. Kuolleet neljännesvuosittain 1994 - 2015 sekä ennakkotieto 2016 (25.1.2017)
- Liitekuvio 3. Kuntien välinen muutto neljännesvuosittain 1994 - 2015 sekä ennakkotieto 2016 (25.1.2017)
- Liitekuvio 4. Maahanmuutto neljännesvuosittain 1994 - 2015 sekä ennakkotieto 2016 (25.1.2017)
- Liitekuvio 5. Maastamuutto neljännesvuosittain 1994 - 2015 sekä ennakkotieto 2016 (25.1.2017)
- Laatuselosteet
-
- Laatuseloste, Väestön ennakkotilasto (25.1.2017)
Päivitetty 25.1.2017
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Väestön ennakkotilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-8381. joulukuu 2016. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 5.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/vamuu/2016/12/vamuu_2016_12_2017-01-25_tie_001_fi.html