Julkaistu: 24.10.2017
Suomen ennakkoväkiluku syyskuun lopussa 5 509 984
Väestön ennakkotilastosta ei tuoteta enää vuonna 2017 uusia julkistuksia. Tilaston vuotta 2017 koskevat korjatut luvut julkistetaan myöhemmin erikseen ilmoitettavana ajankohtana.
Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen väkiluku oli syyskuun lopussa 5 509 984. Maamme väkiluku kasvoi tammi-syyskuun aikana 6 687 henkeä, mikä on 6 538 henkeä vähemmän kuin vastaavana ajanjaksona vuosi sitten. Syy väestönlisäykseen oli muuttovoitto ulkomailta: maahanmuuttoja oli 8 200 enemmän kuin maastamuuttoja. Luonnollinen väestönlisäys oli negatiivinen, sillä syntyneitä oli 1 513 vähemmän kuin kuolleita.
Väestönlisäys kuukausittain 2014–2017*
Syyskuun ennakkotilaston mukaan tammi-syyskuun aikana syntyi 38 311 lasta, mikä on 2 269 lasta vähemmän kuin vastaavana ajankohtana vuonna 2016. Kuolleiden määrä oli 39 824, mikä on 68 henkeä vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Ulkomailta muutti Suomeen syyskuun loppuun mennessä 19 625 henkeä ja Suomesta ulkomaille 11 425 henkeä. Maahanmuuttoja oli 6 274 vähemmän ja maastamuuttoja 1 937 vähemmän kuin edellisvuoden tammi-syyskuussa. Suomen kansalaisia maahanmuuttajista oli 6 092 ja maastamuuttajista 7 899.
Kuntien välisiä muuttoja kertyi vuoden alusta syyskuun loppuun mennessä ennakkotietojen mukaan 224 621. Lisäystä edellisen vuoteen verrattuna oli 3 678 muuttoa vuoden 2017 kuntajaon mukaan.
Maaliskuussa 2017 tuli mahdolliseksi lain mukaan samaa sukupuolta olevien avioliitot. Avioliiton solmi maalis-syyskuussa 290 naista ja 125 miestä niin, että aviopuoliso oli samaa sukupuolta. Rekisteröidyn parisuhteensa muutti avioliitoksi 1 448 naista ja 777 miestä.
Maakunnittaisten ennakkotietojen mukaan väkiluku kasvoi tammi-syyskuussa 2017 vain Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Ahvenanmaalla.
Väkiluku kasvoi määrällisesti eniten Uudellamaalla, jossa väestö kasvoi 15 043 hengellä. Seuraavaksi eniten väkiluku kasvoi Pirkanmaalla, 1 992 hengellä. Väkilukuun suhteutettuna väestönlisäys oli suurinta Uudellamaalla, 9,1 promillea ja Ahvenanmaalla, 7,0 promillea. Pirkanmaan suhteellinen väestönkasvu oli kolmanneksi suurinta, 3,9 promillea. Määrällisesti suurin väestötappio oli Kymenlaaksossa, joka menetti väkiluvustaan 1 648 henkeä. Lapin väkiluku väheni 1 311 hengellä, mikä oli toiseksi suurin väestötappio. Suhteellisesti suurimman väestötappion kokivat alkuvuonna Kymenlaakso ja Kainuu, molemmilla tappion ollessa 9,3 promillea.
Kuntien välisestä ja kansainvälisestä nettomuutosta eli kokonaisnettomuutosta eniten muuttovoittoa saivat Uusimaa, 11 317 henkeä, ja Varsinais-Suomi, 2 239 henkeä. Suhteellisesti eniten muuttovoittoa kokonaisnettomuuton mukaan saivat Uusimaa, 6,9 promillea, sekä Ahvenanmaa, 5,1 promillea.
Määrällisesti suurin muuttotappio kokonaisnettomuutosta oli Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa, 1 142 henkeä. Kymenlaakson maakunnassa tappio oli 887 henkeä. Muuttotappio kokonaisnettomuutosta oli suhteellisesti suurin Kymenlaaksossa, 5,0 promillea väestöstä.
Muuttoja maakunnasta toiseen tehtiin tammi-syyskuussa vuoden 2017 aikana 111 277, mikä oli 3 627 muuttoa enemmän kuin vuotta aiemmin. Maakuntien välisessä muutossa muuttovoittoa saivat Uusimaa, Pirkanmaa, Varsinais-Suomi ja Ahvenanmaa. Määrällisesti eniten maakuntien välisen muuton voittoa oli Uudellamaalla, 8 458 henkeä. Myös suhteellinen muuttovoitto oli suurinta Uudellamaalla, 5,1 promillea väestöstä.
Määrällisesti suurin muuttotappio maakuntien välisessä muutossa oli Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa, 1 693 henkeä. Suhteellisesti suurin muuttotappio maakuntien välisessä muutossa oli Pohjanmaan maakunnassa, 7,9 promillea väestöstä.
Lähde: Väestön ennakkotilasto, Tilastokeskus
Lisätietoja: Joonas Toivola 029 551 3355, Matti Saari 029 551 3401, Joni Rantakari 029 551 3249, info@stat.fi
Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma
Julkaisu pdf-muodossa (315,1 kt)
- Taulukot
-
Tietokantataulukot
Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.
Liitetaulukot
- Liitetaulukko 1. Väestönmuutosten ennakkotiedot tapahtumakuukauden mukaan 2017 (24.10.2017)
- Liitetaulukko 2. Väestönmuutosten lopulliset tiedot 2010 - 2016 sekä ennakkotiedot 2017* (24.10.2017)
- Liitetaulukko 3. Väestönmuutosten ennakkotilastojen vertailu vuosina 2017 ja 2016 (24.10.2017)
- Liitetaulukko 4. Väestönmuutosten ennakkotietoja maakunnittain 2017 ja muutos vuoden 2016 lopullisiin tietoihin verrattuna, 1 - 3. neljännes (Otsikko korjattu 26.10.2017) (24.10.2017)
- Liitetaulukko 5. Ennakkotietoja maahan- ja maastamuuttaneista lähtö-/määrämaan mukaan maakunnittain, 1 - 3. neljännes 2017 (Otsikko korjattu 26.10.2017) (24.10.2017)
- Kuviot
-
- Liitekuvio 1. Elävänä syntyneet neljännesvuosittain 1995 - 2016 sekä ennakkotieto 2017 (24.10.2017)
- Liitekuvio 2. Kuolleet neljännesvuosittain 1995 - 2016 sekä ennakkotieto 2017 (24.10.2017)
- Liitekuvio 3. Kuntien välinen muutto neljännesvuosittain 1995 - 2016 sekä ennakkotieto 2017 (24.10.2017)
- Liitekuvio 4. Maahanmuutto neljännesvuosittain 1995 - 2016 sekä ennakkotieto 2017 (24.10.2017)
- Liitekuvio 5. Maastamuutto neljännesvuosittain 1995 - 2016 sekä ennakkotieto 2017 (24.10.2017)
- Laatuselosteet
-
- Laatuseloste, Väestön ennakkotilasto (24.10.2017)
Päivitetty 24.10.2017
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Väestön ennakkotilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-8381. syyskuu 2017. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.12.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/vamuu/2017/09/vamuu_2017_09_2017-10-24_tie_001_fi.html