Suomen muuttovoitto vuonna 2017 edellisvuoden tasolla

Korjattu 6.3.2018. Korjattu luku on merkitty punaisella.

Korjattu 15.3.2018. Liitetaulukot 1-4 on korjattu.

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen väestö kasvoi vuoden 2017 aikana 12 927 hengellä, mikä on 3 062 henkeä vähemmän kuin vuonna 2016. Syy väestönlisäykseen oli muuttovoitto ulkomailta: maahanmuuttoja oli 16 986 enemmän kuin maastamuuttoja. Luonnollinen väestönlisäys oli negatiivinen, sillä syntyneitä oli 3 078 vähemmän kuin kuolleita.

Väestönlisäys kuukausittain 2014–2017*

Joulukuun ennakkotilaston mukaan vuoden 2017 aikana syntyi 50 139 lasta, mikä on 2 675 lasta vähemmän kuin vuonna 2016. Kuolleiden määrä oli 53 217 , mikä on 706 henkeä vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Ulkomailta muutti Suomeen vuoden 2017 loppuun mennessä 30 217 henkeä ja Suomesta ulkomaille 13 231 henkeä. Maahanmuuttoja oli 4 688 vähemmän ja maastamuuttoja 4 851 vähemmän kuin edellisvuonna. Suomen kansalaisia maahanmuuttajista oli 7 987 ja maastamuuttajista 8 931.

Kuntien välisiä muuttoja kertyi vuonna 2017 ennakkotietojen mukaan 288 404. Lisäystä edellisen vuoteen verrattuna oli 6 147 muuttoa vuoden 2017 kuntajaon mukaan.

Maaliskuussa 2017 tuli mahdolliseksi lain mukaan samaa sukupuolta olevien avioliitot. Avioliiton solmi maalis-joulukuussa 346 naista ja 149 miestä niin, että aviopuoliso oli samaa sukupuolta. Rekisteröidyn parisuhteensa muutti avioliitoksi 1 462 naista ja 849 miestä.

Kuntien välisestä ja kansainvälisestä nettomuutosta eli kokonaisnettomuutosta eniten muuttovoittoa saivat Uusimaa, 15 335 henkeä, ja Varsinais-Suomi, 3 080 henkeä. Suhteellisesti eniten muuttovoittoa kokonaisnettomuuton mukaan saivat Uusimaa, 9,3 promillea, sekä Ahvenanmaa, 8,9 promillea.

Määrällisesti suurin muuttotappio kokonaisnettomuutosta oli Kymenlaakson maakunnassa, 1 010 henkeä. Kanta-Hämeen maakunnassa tappio oli 655 henkeä. Muuttotappio kokonaisnettomuutosta oli suhteellisesti suurin Kymenlaaksossa, 5,7 promillea väestöstä.

Muuttoja maakunnasta toiseen tehtiin vuoden 2017 aikana 137 178, mikä oli 3 948 muuttoa enemmän kuin vuotta aiemmin. Maakuntien välisessä muutossa muuttovoittoa saivat Uusimaa, Pirkanmaa, Varsinais-Suomi ja Ahvenanmaa. Määrällisesti eniten maakuntien välisen muuton voittoa oli Uudellamaalla, 7 668 henkeä. Myös suhteellinen muuttovoitto oli suurinta Uudellamaalla, 4,6 promillea väestöstä.

Määrällisesti suurin muuttotappio maakuntien välisessä muutossa oli Kymenlaakson maakunnassa, 1 403 henkeä. Suhteellisesti suurin muuttotappio maakuntien välisessä muutossa oli myös Kymenlaakson maakunnassa, 7,9 promillea väestöstä.

Lähde: Väestön ennakkotilasto, Tilastokeskus

Lisätietoja: Joni Rantakari 029 551 3249, Joonas Toivola 029 551 3355, Matti Saari 029 551 3401, info@stat.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

Julkaisu pdf-muodossa (324,2 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Liitetaulukot

Kuviot

Laatuselosteet

Laatuseloste, Väestön ennakkotilasto (6.3.2018)

Päivitetty 06.03.2018

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön ennakkotilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-8381. joulukuu 2017. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.12.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/vamuu/2017/12/vamuu_2017_12_2018-03-06_tie_001_fi.html