Suomen ennakkoväkiluku maaliskuun lopussa 5 513 708

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen väkiluku oli maaliskuun lopussa 5 513 708. Maamme väkiluku kasvoi tammi-maaliskuun aikana 578 henkeä, mikä on 1 134 henkeä vähemmän kuin vastaavana ajanjaksona vuosi sitten. Syy väestönlisäykseen oli muuttovoitto ulkomailta: maahanmuuttoja oli 3 273 enemmän kuin maastamuuttoja. Syntyneiden enemmyys oli negatiivinen, sillä syntyneitä oli 2 695 vähemmän kuin kuolleita.

Väestönlisäys kuukausittain 2014–2018*

Maaliskuun ennakkotilaston mukaan alkuvuonna syntyi 11 635 lasta, mikä on 472 lasta vähemmän kuin vastaavana ajankohtana vuonna 2017. Kuolleiden määrä oli 14 330, mikä on 289 henkeä vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Ulkomailta muutti Suomeen alkuvuonna 6 742 henkeä ja Suomesta ulkomaille 3 469 henkeä. Maahanmuuttoja oli 613 vähemmän ja maastamuuttoja 338 enemmän kuin edellisvuoden tammi-maaliskuussa. Suomen kansalaisia maahanmuuttajista oli 1 658 ja maastamuuttajista 2 215.

Kuntien välisiä muuttoja kertyi vuoden alusta maaliskuun loppuun mennessä ennakkotietojen mukaan 57 398. Lisäystä edelliseen vuoteen verrattuna oli 334 muuttoa vuoden 2018 kuntajaon mukaan.

Maaliskuussa 2017 tuli mahdolliseksi lain mukaan samaa sukupuolta olevien avioliitot. Avioliiton solmi vuoden 2018 tammi-maaliskuussa 30 naista ja 24 miestä niin, että aviopuoliso oli samaa sukupuolta. Rekisteröidyn parisuhteensa muutti avioliitoksi 40 naista ja 27 miestä.

Maakunnittaisten ennakkotietojen mukaan väkiluku kasvoi alkuvuonna 2018 vain Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Ahvenanmaalla.

Väkiluku kasvoi määrällisesti eniten Uudellamaalla, jossa väestö kasvoi 3 991 hengellä. Seuraavaksi eniten väkiluku kasvoi Pirkanmaalla, 298 hengellä. Väkilukuun suhteutettuna väestönlisäys oli suurinta Uudellamaalla, 2,4 promillea ja Ahvenanmaalla, 1,3 promillea. Pirkanmaan suhteellinen väestönkasvu oli kolmanneksi suurinta, 0,6 promillea. Määrällisesti suurin väestötappio oli Etelä-Savossa, joka menetti väestöstään 607 henkeä. Kymenlaakson väkiluku väheni 478 hengellä, mikä oli toiseksi suurin väestötappio. Etelä-Savo koki alkuvuonna suhteellisesti suurimman väestötappion, 4,1 promillea.

Kuntien välisestä ja kansainvälisestä nettomuutosta eli kokonaisnettomuutosta eniten muuttovoittoa saivat Uusimaa, 3 165 henkeä, ja Pirkanmaa, 468 henkeä. Suhteellisesti eniten muuttovoittoa kokonaisnettomuuton mukaan saivat Uusimaa, 1,9 promillea sekä Ahvenanmaa, 1,8 promillea.

Määrällisesti suurin muuttotappio kokonaisnettomuutosta oli Etelä-Savon maakunnassa, 271 henkeä. Kymenlaakson maakunnassa tappio oli 137 henkeä. Muuttotappio kokonaisnettomuutosta oli suhteellisesti suurin Etelä-Savossa, 1,8 promillea väestöstä.

Muuttoja maakunnasta toiseen tehtiin tammi-maaliskuussa vuoden 2018 aikana 24 955, mikä oli 540 muuttoa enemmän kuin vuotta aiemmin. Maakuntien välisessä muutossa muuttovoittoa saivat Uusimaa, Pirkanmaa, Päijät-Häme ja Ahvenanmaa. Määrällisesti eniten maakuntien välisen muuton voittoa oli Uudellamaalla, 1 435 henkeä. Myös suhteellinen muuttovoitto oli suurinta Uudellamaalla, 0,9 promillea väestöstä.

Määrällisesti suurin muuttotappio maakuntien välisessä muutossa oli Etelä-Savon maakunnassa, 308 henkeä. Myös suhteellisesti suurin muuttotappio maakuntien välisessä muutossa oli Etelä-Savon maakunnassa, 2,1 promillea väestöstä.

Lähde: Väestön ennakkotilasto, Tilastokeskus

Lisätietoja: Joonas Toivola 029 551 3355, Joni Rantakari 029 551 3249, Matti Saari 029 551 3401, info@stat.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

Julkaisu pdf-muodossa (333,3 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Liitetaulukot

Kuviot

Laatuselosteet

Laatuseloste, Väestön ennakkotilasto (26.4.2018)

Päivitetty 26.4.2018

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön ennakkotilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-8381. maaliskuu 2018. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.12.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/vamuu/2018/03/vamuu_2018_03_2018-04-26_tie_001_fi.html