Julkaistu: 26.7.2018
Suomen ennakkoväkiluku kesäkuun lopussa 5 516 343
Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen väkiluku oli kesäkuun lopussa 5 516 343. Maamme väkiluku kasvoi tammi-kesäkuun aikana 3 213 henkeä, mikä on 2 783 henkeä vähemmän kuin vastaavana ajanjaksona vuosi sitten. Syy väestönlisäykseen oli muuttovoitto ulkomailta: maahanmuuttoja oli 6 919 enemmän kuin maastamuuttoja. Syntyneiden enemmyys oli negatiivinen, sillä syntyneitä oli 3 706 vähemmän kuin kuolleita.
Väestönlisäys kuukausittain 2014–2018*
Kesäkuun ennakkotilaston mukaan alkuvuonna syntyi 23 726 lasta, mikä on 1 144 lasta vähemmän kuin vastaavana ajankohtana vuonna 2017. Kuolleiden määrä oli 27 432, mikä on 374 henkeä vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Ulkomailta muutti Suomeen alkuvuonna 13 787 henkeä ja Suomesta ulkomaille 6 868 henkeä. Maahanmuuttoja oli 1 109 vähemmän ja maastamuuttoja 904 enemmän kuin edellisvuoden tammi-kesäkuussa. Suomen kansalaisia maahanmuuttajista oli 4 013 ja maastamuuttajista 4 381.
Kuntien välisiä muuttoja kertyi vuoden alusta kesäkuun loppuun mennessä ennakkotietojen mukaan 127 610. Vähennystä edelliseen vuoteen verrattuna oli 690 muuttoa vuoden 2018 kuntajaon mukaan.
Maaliskuussa 2017 tuli mahdolliseksi lain mukaan samaa sukupuolta olevien avioliitot. Avioliiton solmi vuoden 2018 tammi-kesäkuussa 84 naista ja 54 miestä niin, että aviopuoliso oli samaa sukupuolta. Rekisteröidyn parisuhteensa muutti avioliitoksi 82 naista ja 48 miestä.
Maakunnittaisten ennakkotietojen mukaan väkiluku kasvoi alkuvuonna 2018 vain Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Ahvenanmaalla ja Varsinais-Suomessa.
Väkiluku kasvoi määrällisesti eniten Uudellamaalla, jossa väestö kasvoi 9 908 hengellä. Seuraavaksi eniten väkiluku kasvoi Pirkanmaalla, 1 075 hengellä. Väkilukuun suhteutettuna väestönlisäys oli suurinta Ahvenanmaalla, 7,2 promillea ja Uudellamaalla, 6,0 promillea. Pirkanmaan suhteellinen väestönkasvu oli kolmanneksi suurinta, 2,1 promillea. Määrällisesti suurin väestötappio oli Etelä-Savossa, joka menetti väestöstään 1 169 henkeä. Lapin väkiluku väheni 850 hengellä, mikä oli toiseksi suurin väestötappio. Etelä-Savo koki alkuvuonna suhteellisesti suurimman väestötappion, 7,9 promillea.
Kuntien välisestä ja kansainvälisestä nettomuutosta eli kokonaisnettomuutosta eniten muuttovoittoa saivat Uusimaa, 7 930 henkeä, ja Pirkanmaa, 1 280 henkeä. Suhteellisesti eniten muuttovoittoa kokonaisnettomuuton mukaan saivat Ahvenanmaa, 7,1 promillea sekä Uusimaa, 4,8 promillea.
Määrällisesti suurin muuttotappio kokonaisnettomuutosta oli Etelä-Savon maakunnassa, 513 henkeä. Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa tappio oli 474 henkeä. Muuttotappio kokonaisnettomuutosta oli suhteellisesti suurin Etelä-Savossa, 3,5 promillea väestöstä.
Muuttoja maakunnasta toiseen tehtiin tammi-kesäkuussa vuoden 2018 aikana 57 995. Maakuntien välisessä muutossa muuttovoittoa saivat Uusimaa, Pirkanmaa, Päijät-Häme, Varsinais-Suomi ja Ahvenanmaa. Määrällisesti eniten maakuntien välisen muuton voittoa oli Uudellamaalla, 4 689 henkeä. Myös suhteellinen muuttovoitto oli suurinta Uudellamaalla, 2,8 promillea väestöstä.
Määrällisesti suurin muuttotappio maakuntien välisessä muutossa oli Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa, 789 henkeä. Suhteellisesti suurin muuttotappio maakuntien välisessä muutossa oli Etelä-Savon maakunnassa, 4,1 promillea väestöstä.
Lähde: Väestön ennakkotilasto, Tilastokeskus
Lisätietoja: Joni Rantakari 029 551 3249, Joonas Toivola 029 551 3355, Matti Saari 029 551 3401, info@stat.fi
Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma
Julkaisu pdf-muodossa (337,3 kt)
- Taulukot
-
Tietokantataulukot
Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.
Liitetaulukot
- Liitetaulukko 1. Väestönmuutosten ennakkotiedot tapahtumakuukauden mukaan 2018 (26.7.2018)
- Liitetaulukko 2. Väestönmuutosten lopulliset tiedot 2005 - 2016 sekä ennakkotiedot 2017* - 2018* (26.7.2018)
- Liitetaulukko 3. Väestönmuutosten ennakkotilastojen vertailu vuosina 2018 ja 2017 (26.7.2018)
- Liitetaulukko 4. Väestönmuutosten ennakkotietoja maakunnittain 2018 ja muutos vuoden 2017 ennakollisiin tietoihin verrattuna, 1 - 2. neljännes (26.7.2018)
- Liitetaulukko 5. Ennakkotietoja maahan- ja maastamuuttaneista lähtö-/määrämaan mukaan maakunnittain, 1 - 2. neljännes 2018 (26.7.2018)
- Kuviot
-
- Liitekuvio 1. Elävänä syntyneet neljännesvuosittain 1996 - 2016 sekä ennakkotieto 2017 - 2018* (26.7.2018)
- Liitekuvio 2. Kuolleet neljännesvuosittain 1996 - 2016 sekä ennakkotieto 2017 - 2018* (26.7.2018)
- Liitekuvio 3. Kuntien välinen muutto neljännesvuosittain 1996 - 2016 sekä ennakkotieto 2017 - 2018* (26.7.2018)
- Liitekuvio 4. Maahanmuutto neljännesvuosittain 1996 - 2016 sekä ennakkotieto 2017 - 2018* (26.7.2018)
- Liitekuvio 5. Maastamuutto neljännesvuosittain 1996 - 2016 sekä ennakkotieto 2017 - 2018* (26.7.2018)
- Laatuselosteet
-
- Laatuseloste, Väestön ennakkotilasto (26.7.2018)
Päivitetty 26.7.2018
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Väestön ennakkotilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-8381. kesäkuu 2018. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 23.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/vamuu/2018/06/vamuu_2018_06_2018-07-26_tie_001_fi.html