Maastamuuttojen määrä alkuvuonna vuosituhannen alhaisin Suomessa

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen väkiluku oli kesäkuun lopussa 5 541 806. Maamme väkiluku kasvoi tammi–kesäkuun aikana 8 013 hengellä. Syy väestönlisäykseen oli muuttovoitto ulkomailta: maahanmuuttoja oli 10 152 enemmän kuin maastamuuttoja, joiden määrä oli Suomessa alhaisin sitten vuoden 1998. Syntyneitä oli 2 707 vähemmän kuin kuolleita.

Väestönlisäys kuukausittain 2018–2021*

Kesäkuun ennakkotilaston mukaan alkuvuoden aikana syntyi 24 570 lasta, mikä on 1 639 lasta enemmän kuin vuonna 2020. Kuolleiden määrä oli 27 277, mikä on 661 henkeä vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Ennakkotietojen mukaan syntyvyys nousi hiukan edellisvuodesta. Edellisen kahdentoista kuukauden ajalta (heinäkuu 2020–kesäkuu 2021) kokonaishedelmällisyysluvuksi kertyi 1,42, kun kalenterivuoden 2020 osalta luku oli 1,37. Kokonaishedelmällisyysluku kertoo, kuinka monta lasta nainen synnyttäisi elämänsä aikana, jos syntyvyys pysyisi laskentavuoden tasolla.

Ulkomailta muutti Suomeen tammi–kesäkuun aikana 14 844 henkeä ja Suomesta ulkomaille 4 692 henkeä. Maahanmuuttoja oli 723 enemmän ja maastamuuttoja 1 827 vähemmän kuin edellisvuonna. Maastamuuttojen määrä alkuvuonna oli koko 2000–luvun alhaisin. Maahanmuuttajista oli Suomen kansalaisia 3 887 ja maastamuuttajista 2 970. Suomalaisten osuus maahanmuuttajista oli 26 prosenttia ja maastamuuttajista 63 prosenttia.

Kuntien välisiä muuttoja kertyi alkuvuonna ennakkotietojen mukaan 132 526. Lisäystä edelliseen vuoteen verrattuna oli 4 250 muuttoa vuoden 2021 kuntajaon mukaan.

Maaliskuussa 2017 samaa sukupuolta olevien avioliitto tuli mahdolliseksi lakiuudistuksen myötä. Vuoden 2021 tammi–kesäkuussa samaa sukupuolta olevat parit solmivat 160 avioliittoa, joista 105 oli kahden naisen ja 55 kahden miehen avioliittoja.

Maakunnittaisten ennakkotietojen mukaan väkiluku kasvoi alkuvuonna Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa, Pohjois-Pohjanmaalla, Ahvenanmaalla, Päijät-Hämeessä, Keski-Pohjanmaalla, Kanta-Hämeessä ja Etelä-Pohjanmaalla.

Väkiluku nousi alkuvuonna määrällisesti eniten Uudellamaalla, jossa väestö kasvoi 6 856 hengellä. Seuraavaksi eniten väkiluku kasvoi Pirkanmaalla, 1 671 hengellä. Väkilukuun suhteutettuna väestönkasvu oli suurinta Ahvenanmaalla, 7,5 promillea, ja Uudellamaalla, 4,0 promillea. Pirkanmaan suhteellinen väestönkasvu oli kolmanneksi suurinta, 3,2 promillea. Määrällisesti suurin väestötappio oli Etelä-Karjalassa, joka menetti väestöstään 639 henkeä. Pohjois-Karjalan väkiluku väheni 529 hengellä, mikä oli toiseksi suurin väestötappio. Suhteellisesti suurimman väestötappion, 5,0 promillea, koki Etelä-Karjala.

Kuntien välisestä ja kansainvälisestä nettomuutosta eli kokonaisnettomuutosta eniten muuttovoittoa saivat Uusimaa, 3 965 henkeä, ja Pirkanmaa, 1 691 henkeä. Suhteellisesti eniten muuttovoittoa kokonaisnettomuuton mukaan saivat Ahvenanmaa, 6,9 promillea, sekä Pirkanmaa, Kanta-Häme ja Päijät-Häme, joista jokainen 3,2 promillea.

Määrällisesti suurin muuttotappio kokonaisnettomuutosta oli Keski-Suomen maakunnassa, 276 henkeä. Etelä-Karjalan maakunnassa tappio oli 178 henkeä. Muuttotappio kokonaisnettomuutosta oli suhteellisesti suurin Etelä-Karjalassa, 1,4 promillea väestöstä.

Muuttoja maakunnasta toiseen tehtiin tammi–kesäkuun aikana 57 695. Maakuntien välisessä muutossa muuttovoittoa saivat Pirkanmaa, Päijät-Häme, Kanta-Häme, Etelä-Pohjanmaa, Varsinais-Suomi, Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Kymenlaakso, Keski-Pohjanmaa ja Ahvenanmaa. Määrällisesti eniten maakuntien välisen muuton voittoa oli Pirkanmaalla, 1 086 henkeä. Suhteellinen muuttovoitto oli suurinta Kanta-Hämeessä ja Pirkanmaalla, molemmissa 2,1 promillea väestöstä.

Määrällisesti suurin muuttotappio maakuntien välisessä muutossa oli Pohjanmaan maakunnassa, 696 henkeä. Myös suhteellisesti suurin muuttotappio maakuntien välisessä muutossa oli Pohjanmaalla, 4,0 promillea väestöstä.

Lähde: Väestön ennakkotilasto, Tilastokeskus

Lisätietoja: Joni Rantakari 029 551 3249, Joonas Toivola 029 551 3355, info@stat.fi

Vastaava osastopäällikkö: Hannele Orjala

Julkaisu pdf-muodossa (280,8 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Liitetaulukot

Kuviot

Laatuselosteet

Laatuseloste, Väestön ennakkotilasto (22.7.2021)

Päivitetty 22.07.2021

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön ennakkotilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-8381. kesäkuu 2021. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.12.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/vamuu/2021/06/vamuu_2021_06_2021-07-22_tie_001_fi.html