Julkaistu: 21.10.2021
Syntyvyys noussut hieman viime vuodesta
Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen väkiluku oli syyskuun lopussa 5 546 497. Maamme väkiluku kasvoi tammi–syyskuun aikana 12 704 hengellä. Syy väestönlisäykseen oli muuttovoitto ulkomailta: maahanmuuttoja oli 15 584 enemmän kuin maastamuuttoja. Syntyneitä oli 3 810 vähemmän kuin kuolleita.
Väestönlisäys kuukausittain 2018–2021*
Syyskuun ennakkotilaston mukaan tammi–syyskuun aikana syntyi 37 721 lasta, mikä on 2 458 lasta enemmän kuin vuonna 2020. Kuolleiden määrä oli 41 531, mikä on 386 henkeä enemmän kuin vuotta aiemmin.
Ennakkotietojen mukaan syntyvyys nousi hiukan edellisvuodesta. Viimeisen 12 kuukauden (lokakuu 2020–syyskuu 2021) kokonaishedelmällisyysluku oli 1,44, kun kalenterivuonna 2020 se oli 1,37. Kokonaishedelmällisyysluku on tällä hetkellä mittaushistorian neljänneksi matalin. Kokonaishedelmällisyysluku kertoo, kuinka monta lasta nainen synnyttäisi elämänsä aikana, jos syntyvyys pysyisi laskentavuoden tasolla.
Ulkomailta muutti Suomeen tammi–syyskuun aikana 24 319 henkeä ja Suomesta ulkomaille 8 735 henkeä. Maahanmuuttoja oli 370 enemmän ja maastamuuttoja 2 856 vähemmän kuin edellisvuonna. Maahanmuuttajista oli Suomen kansalaisia 6 559 ja maastamuuttajista 5 782.
Kuntien välisiä muuttoja kertyi tammi–syyskuun aikana ennakkotietojen mukaan 234 644. Lisäystä edelliseen vuoteen verrattuna oli 6 107 muuttoa vuoden 2021 kuntajaon mukaan.
Maaliskuussa 2017 samaa sukupuolta olevien avioliitto tuli mahdolliseksi lakiuudistuksen myötä. Vuoden 2021 tammi–syyskuussa samaa sukupuolta olevat parit solmivat 295 avioliittoa, joista 213 oli kahden naisen ja 82 kahden miehen avioliittoja.
Maakunnittaisten ennakkotietojen mukaan väkiluku kasvoi tammi–syyskuussa 2021 Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa, Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjois-Savossa, Pohjanmaalla, Ahvenanmaalla ja Keski-Suomessa.
Väkiluku kasvoi määrällisesti eniten Uudellamaalla, jossa väestö kasvoi 8 860 hengellä. Seuraavaksi eniten väkiluku kasvoi Pirkanmaalla, 3 748 hengellä. Väkilukuun suhteutettuna väestönkasvu oli suurinta Pirkanmaalla, 7,1 promillea, ja Ahvenanmaalla, 6,1 promillea. Uudenmaan suhteellinen väestönkasvu oli kolmanneksi suurinta, 5,2 promillea. Määrällisesti suurin väestötappio oli Kymenlaaksossa, joka menetti väestöstään 957 henkeä. Etelä-Savon väkiluku väheni 797 hengellä, mikä oli toiseksi suurin väestötappio. Suhteellisesti suurimman väestötappion, 6,0 promillea, koki Etelä-Savo.
Kuntien välisestä ja kansainvälisestä nettomuutosta eli kokonaisnettomuutosta eniten muuttovoittoa saivat Uusimaa, 4 324 henkeä, ja Pirkanmaa, 3 746 henkeä. Suhteellisesti eniten muuttovoittoa kokonaisnettomuuton mukaan saivat Pirkanmaa, 7,1 promillea, sekä Varsinais-Suomi, 5,1 promillea.
Määrällisesti suurin muuttotappio kokonaisnettomuutosta oli Kymenlaaksossa, 119 henkeä. Keski-Pohjanmaan maakunnassa tappio oli 42 henkeä. Muuttotappio kokonaisnettomuutosta oli suhteellisesti suurin Kymenlaaksossa, 0,7 promillea väestöstä.
Muuttoja maakunnasta toiseen tehtiin vuoden 2021 tammi–syyskuun aikana 111 618. Maakuntien välisessä muutossa muuttovoittoa saivat Pirkanmaa, Varsinais-Suomi, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Keski-Suomi, Kanta-Häme, Pohjois-Pohjanmaa ja Päijät-Häme. Määrällisesti eniten maakuntien välisen muuton voittoa oli Pirkanmaalla, 2 709 henkeä. Suhteellinen muuttovoitto oli suurinta Pirkanmaalla, 5,2 promillea, ja Pohjois-Savossa, 2,7 promillea väestöstä.
Määrällisesti suurin muuttotappio maakuntien välisessä muutossa oli Uudellamaalla, 2 920 henkeä. Suhteellisesti suurin muuttotappio maakuntien välisessä muutossa oli Kainuussa, 2,9 promillea väestöstä.
Lähde: Väestön ennakkotilasto, Tilastokeskus
Lisätietoja: Joonas Toivola 029 551 3355, Juhana Nordberg 029 551 3051, Auli Hämäläinen 029 551 3615, info@stat.fi
Vastaava osastopäällikkö: Hannele Orjala
Julkaisu pdf-muodossa (283,8 kt)
- Taulukot
-
Tietokantataulukot
Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.
Liitetaulukot
- Kuviot
-
- Liitekuvio 1. Elävänä syntyneet neljännesvuosittain 1999 - 2020 sekä ennakkotieto 2021 (21.10.2021)
- Liitekuvio 2. Kuolleet neljännesvuosittain 1999 - 2020 sekä ennakkotieto 2021 (21.10.2021)
- Liitekuvio 3. Kuntien välinen muutto neljännesvuosittain 1999 - 2020 sekä ennakkotieto 2021 (21.10.2021)
- Liitekuvio 4. Maahanmuutto neljännesvuosittain 1999 - 2020 sekä ennakkotieto 2021 (21.10.2021)
- Liitekuvio 5. Maastamuutto neljännesvuosittain 1999 - 2020 sekä ennakkotieto 2021 (21.10.2021)
- Laatuselosteet
-
- Laatuseloste, Väestön ennakkotilasto (21.10.2021)
Päivitetty 21.10.2021
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Väestön ennakkotilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-8381. syyskuu 2021. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.12.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/vamuu/2021/09/vamuu_2021_09_2021-10-21_tie_001_fi.html