Kansainvälinen miestenpäivä 2024

Kansainvälistä miestenpäivää vietetään 19.11.

Miehet Suomessa

  • Suomen väestöstä on miehiä 2 773 898 eli 49 prosenttia. 
  • Miesten keski-ikä on 42,5 vuotta ja eniten on 33-vuotiaita miehiä, joita on 39 802.
  • Suomalaisen miehen yleisin ensimmäinen etunimi on Juha, ja kaikista miesten etunimistä yleisin on Juhani. 
  • Suomalainen, 30 vuotta täyttänyt keskivertomies on 177 senttiä pitkä ja painaa 87 kiloa. 
  • Miehistä 72 prosenttia asuu kaupunkialueilla. Harvaan asutulla maaseudulla asuu viisi prosenttia miehistä.
  • Yksin asuvia miehiä on 631 719. 
  • Täysi-ikäisistä miehistä 43 prosenttia on naimisissa tai rekisteröidyssä parisuhteessa, naimattomia on  43 prosenttia, eronneita 12 prosenttia ja leskiä kolme prosenttia. 
  • Miehet solmivat avioliiton ensimmäisen kerran keskimäärin 34,4 vuoden iässä (eri sukupuolta olevat parit). Kahden miehen solmimissa avioliitoissa keski-ikä on 40,7 vuotta.
  • Vuoden 2023 lopussa isiä oli lähes 1,3 miljoonaa: 15–88-vuotiaista miehistä 56 prosenttia oli isiä (biologiset isät ja adoptioisät).
  • 25–29-vuotiaista miehistä lapsia oli 13 prosentilla. 40–44-vuotiaista miehistä kahdella kolmasosalla, noin 67 prosentilla, oli lapsia. 70–74-vuotiasta miehistä lapsia oli 82 prosentilla.
  • Vuonna 2023 syntyi 22 273 poikaa. Näiden poikien elinajanodote on 79 vuotta.
  • Suosituimmat pojille annetut ensimmäiset etunimet vuonna 2023 olivat Eino, Oliver ja Väinö. Kaikista poikien saamista nimistä suosituin oli Olavi.

Lähteet

Tilastokeskus: Väestörakenne 2023
Digi- ja väestötietovirasto: Väestötietojärjestelmän suomalaisten nimiaineistot
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa - FinTerveys 2017 -tutkimus
Tilastokeskus: Asunnot ja asuinolot 2023
Tilastokeskus: Siviilisäädyn muutokset 2023
Tilastokeskus: Syntyneet 2023
Tilastokeskus: Kuolleet 2023
Digi- ja väestötietovirasto: Aino ja Eino uudet lasten suosikkinimet

Miesten koulutus

  • Yli 73 prosenttia 15 vuotta täyttäneistä miehistä on suorittanut peruskoulun jälkeisen tutkinnon.
  • Miesten osuus tutkinnon suorittaneista on suurin tekniikan aloilla, 84 prosenttia. Selkeästi miesenemmistöisiä koulutusaloja ovat myös tietojenkäsittely ja tietoliikenne (80 %) ja maa- ja metsätalousalat (64 %).
  • Pienin miesten osuus on terveys- ja hyvinvointialoilla (14 %).
  • Lue lisää koulutusalojen eriytymisestä Miina Keski-Petäjän ja Mika Wittingin artikkelista Alle viidennes opiskelijoista opinnoissa joissa tasaisesti naisia ja miehiä – koulutusalojen eriytyminen jatkuu.
  • Korkea-asteen tutkinnon suorittaneista miehiä on 42 prosenttia.
  • Miehet keskeyttävät tutkintoon johtavan koulutuksen useammin kuin naiset. Miehistä tutkintoon johtavan koulutuksen keskeytti kokonaan 8 prosenttia ja naisista alle 6 prosenttia lukuvuonna 2021/2022.
  • Miehistä 42 % oli osallistunut vuonna 2022 aikuiskoulutukseen. Sukupuolella on suuri merkitys siinä, minkä sisältöisiin koulutuksiin osallistutaan. Miehet osallistuivat naisia useammin tekniikan, tuotannon ja rakentamisen alojen koulutuksiin (miesten eduksi 11 prosenttiyksikköä), sekä palveluihin, harrastuksiin ja turvallisuusalaan liittyviin koulutuksiin (miesten eduksi 9 prosenttiyksikköä).
  • PISA 2022-tutkimuksen mukaan 11 prosenttia pojista on erinomaisia matematiikan osaajia ja 27 prosenttia heikkoja osaajia. Luonnontieteiden erinomaisia osaajia on 12 prosenttia pojista, 22 prosentilla luonnontieteiden osaaminen taas on heikkoa.

Miehet suomalaisessa työelämässä

  • Vuonna 2023 työllisiä 15–74-vuotiaita miehiä oli 1 340 000.
  • Miesten työllisyysaste vuonna 2023 oli 77,9 prosenttia (20–64-vuotiaat).
  • Jatkuvassa työssä työskentelee 86 prosenttia 15–74-vuotiaista palkansaajamiehistä. Määräaikaisissa työsuhteissa työskenteleviä on 14 prosenttia.
  • Kokoaikatyötä tekee 88 prosenttia ja osa-aikatyötä 13 prosenttia palkansaajamiehistä.
  • Miesten osuus yrittäjistä on 67 prosenttia.
  • Miesvaltaisin toimiala on rakentaminen, missä alan työllisistä 88 prosenttia on miehiä. Seuraavaksi miesvaltaisimmat alat ovat kuljetus ja varastointi (80 % miehiä) sekä maatalous, metsätalous, kalatalous ja kaivostoiminta (77 % miehiä).
  • Pienin miesten osuus on terveys- ja sosiaalipalveluiden toimialalla, missä miehiä on alan työllisistä 14 prosenttia.
  • Työllisten miesten yleisin ammatti on luonnontieteiden ja tekniikan erityisasiantuntijat (117 000 työllistä miestä).
  • Helsingin yliopiston väitöstutkimuksessa löydettiin miehillä 31 korkean kuolleisuuden työntekijäammattia. Näissä korkean kuolleisuuden ammateissa työskenteli neljännes kaikista miespalkansaajista. Lue lisää Helsingin yliopiston uutisesta: Neljännes miespalkansaajista työskentelee korkean kuolleisuuden ammateissa.
  • Eläkkeelle siirtymisen keskiarvoikä oli vuonna 2023 miehillä 61,4 vuotta. Eläkkeelle siirtymisen mediaani-ikä oli miehillä 64,3 vuotta.
  • Eläkkeensaajamiesten keskimääräinen kokonaiseläke on 2 216 euroa, naisilla 1 779 euroa kuukaudessa.
  • Miespalkansaajien keskiansio vuonna 2023 oli 4 281 euroa kuukaudessa, kun taas naisilla vastaava luku oli 3 596 euroa.
  • Naisten ja miesten palkkaero vaihtelee sen mukaan, mistä tulokulmasta eroja tarkastelee. Lue lisää sukupuolten palkkaerojen laskennasta Sampo Pehkosen Prosenttipeliä palkkaeroilla -blogitekstistä.
  • Lue lisää miesten ja naisten tuloeroista Kaisa-Mari Okkosen artikkelista Miehet ja naiset tuloluokkakuvassa – sekä tulot että tuloerot ovat miehillä naisia suuremmat.
  • Miesten ja naisten kokemuksista korona-ajan työoloista kerrotaan Johanna Lahtelan ja Marjut Pietiläisen artikkelissa Palkansaajat ovat kokeneet korona-ajan työolot eri tavoin – onko sukupuolella ollut merkitystä?.
  • Miesten ja naisten mahdollisuuksista vaikuttaa työhönsä kerrotaan Hanna Sutelan artikkelissa Palkansaajilla on Suomessa hyvät mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhönsä – etenkin miehillä.

Miehet, valta ja päätöksenteko

  • Vuoden 2023 eduskuntavaaleissa valittiin kansanedustajiksi 108 miestä ja 92 naista. Miesten osuus valituista oli 54 prosenttia.
  • Suurimmat miesten osuudet valituista olivat Suomen ruotsalaisessa kansanpuolueessa (67 %) ja Perussuomalaisissa (63 %) (puolueet, joilla yli yksi kansanedustaja).
  • Vuoden 2023 eduskuntavaaleissa miesten äänestysprosentti oli 71 ja naisten 72,9 (Suomessa asuvat Suomen kansalaiset).
  • Petteri Orpon aloittaessa pääministerinä kesäkuussa 2023 hallituksen 19 ministeristä 7 oli miehiä.
  • Suomen ensimmäisissä aluevaaleissa 2022 ehdokkaista 55 prosenttia oli miehiä. Miesten osuus valituista oli 47 prosenttia.
  • Vuoden 2018 työolotutkimuksen mukaan miespalkansaajista 46 prosenttia ilmoitti, että heidän työhönsä kuuluu esimiestehtäviä. Naisista näin kertoi 36 prosenttia.
  • Vuoden 2022 työssäkäyntitilaston mukaan miehet toimivat naisia useammin johtajina suurimmalla osalla sektoreista. Tieto- ja viestintätekniikan, teollisuuden tuotannon, maa-, metsä- ja kalatalouden sekä vähittäis- ja tukkukaupan aloilla yli 80 prosenttia johtajista on miehiä.
  • Myös toimitus- ja pääjohtajista on miehiä yli 80 prosenttia. 

Lähteet

Tilastokeskus: Aluevaalit
Tilastokeskus: Eduskuntavaalit
Valtioneuvosto: Pääministeri Orpon hallitus nimitettiin
Tilastokeskus: Työssäkäynti 2022

Miesten ajankäyttö ja vapaa-aika

  • Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimuksen mukaan miesten ja naisten koti- ja ansiotöihin käyttämä kokonaistyöaika oli vuosina 2020–2021 ensimmäistä kertaa molemmilla sukupuolilla likimain yhtä suuri.
  • Miesten ansiotöihin käyttämä aika on vähentynyt ja kotitöihin käyttämä aika lisääntynyt. Miehet käyttävät päivittäin kotitöihin keskimäärin 2 tuntia ja 38 minuuttia. Etenkin lastenhoitoon käytetty aika miehillä on lisääntynyt.
  • Miehet käyttävät selvästi naisia vähemmän aikaa ruoan valmistamiseen ja siivoukseen sekä astianpesuun, mutta enemmän aikaa korjaus- ja rakennustöihin, kulkuneuvojen korjaukseen ja huoltoon sekä lämmitykseen ja vesihuoltoon.
  • Vuonna 2021 miehistä 37 prosenttia teki vapaaehtoistyötä viimeisen 12 kuukauden aikana.
  • Vuoden 2023 tieto- ja viestintätekniikan käyttötutkimuksen mukaan miehistä 74 prosenttia käyttää internetiä useasti päivässä. Miehistä 79 prosenttia käyttää internetiä videopalveluiden katsomiseen viimeisen 3 kuukauden aikana.  
  • Miehistä 71 prosenttia seuraa netissä yhteisöpalveluja (esim. Instagram, Facebook). Yhteisöpalveluita käytti päivittäin tai lähes päivittäin 56 prosenttia miehistä.
  • Miehistä 95 prosenttia ulkoilee. Ulkoilukertoja miehille kertyy keskimäärin vuodessa 170.
  • Vuonna 2022 kalastamista harrasti Luonnonvarakeskuksen mukaan 43 prosenttia suomalaismiehistä. Kalastuksen suosio miesten harrastuksena oli kasvanut vuodesta 2020 6 prosenttia. 
  • Vuoden 2017 vapaa-aikatutkimuksen mukaan miehistä 81 prosenttia käy kulttuuritilaisuuksissa, kuten konserteissa, teatterissa ja taidenäyttelyissä ja -museoissa.
  • Miehet käyvät heavy-konserteissa melkein kaksi kertaa enemmän kuin naiset. Sukupuolten erilaisista musiikkimauista voi lukea lisää Juha Haaramon artikkelista Pop, iskelmä ja rock – älämölö, örinä ja räminä: pidetty ja torjuttu musiikki Suomessa.
  • 68 prosentilla miehistä on jokin luova harrastus. Kädentaitoharrastuksista miehet harrastavat eniten koneiden ja huonekalujen rakentamista ja korjausta sekä puutöitä, naiset taas neulomista, virkkaamista ja vaatteiden ompelua.
  • Miehet käyvät katsomassa urheilukilpailuja naisia useammin. Vuoden 2017 tietojen mukaan jotain urheilukilpailua tai -tapahtumaa seurasi miehistä useampi kuin joka toinen, kun taas naisista vastaava osuus oli vajaat neljä kymmenestä.
  • Miehistä henkilöauton ajamiseen oikeuttava ajokortti on 89 prosentilla ja naisista 76 prosentilla. Lue lisää autoilun tasa-arvosta Tieto&trendit-artikkelista Autoilu on tasa-arvoistunut – naiset liikkuvat edelleen miehiä monimuotoisemmin.
  • Miehistä 79 prosenttia pitää arkeaan mielenkiintoisena, mutta arjen kokeminen raskaana on lisääntynyt miesten kohdalla verrattuna vuosituhannen alkuun.

Lähteet

Tilastokeskus: Ajankäyttö 2020–2021
Tilastokeskus: Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö 2023
Luonnonvarakeskus: Luonnon virkistyskäyttö 2020
Luonnonvarakeskus: Vapaa-ajankalastus 2022
Tilastokeskus: Vapaa-ajan osallistuminen 2017
Tilastokeskus: Liki puolet suomalaisista kävi katsomassa urheilua paikan päällä vuonna 2017 (Ruuskanen, Tieto&trendit 27.5.2020)
Tilastokeskus: Arjen raskaus koskettaa nyt aiempaa enemmän myös miehiä (Pääkkönen, Tieto&trendit 19.2.2020)

Miesten hyvinvointi

  • Vuonna 2023 miehistä 70 prosenttia kokivat elämänlaatunsa hyväksi tai erittäin hyväksi. Naisilla vastaava luku oli noin 80 prosenttia.
  • Vuonna 2022 miehistä yli 69 prosenttia koki päivittäisen elämänsä erittäin tai hyvin turvalliseksi.
  • 26 prosenttia miehistä kokee tulevaisuuden valoisana ja 78 prosenttia uskoo kykenevänsä vaikuttamaan yhteiskunnallisiin muutoksiin.
  • Miehistä 18 prosenttia kokee olevansa kykenemätön vaikuttamaan luonnon kantokykyyn.
  • Vuonna 2022 miehistä lähes 12 prosenttia oli tuntenut itsensä yksinäiseksi.
  • Vuonna 2023 lihavuuden rajan (BMI 30 kg/m2 tai yli) ylitti 27 prosenttia miehistä. Vyötärölihavuutta esiintyi 44 prosentilla miehistä.
  • Lähes puolet (46 %) suomalaisista yli 20 - vuotiaista miehistä liikkuu terveysliikuntasuositusten mukaisesti.
  • Kävely on yleisin liikkumisen muoto sekä naisilla että miehillä. Toiseksi yleisin laji molemmilla sukupuolilla on kuntosaliharjoittelu. Seuraavaksi yleisimpiä lajeja miehillä ovat erilaiset pallopelit, juoksu tai hölkkä, pyöräily ja hiihto.
  • Suomalaisista miehistä 14 prosenttia syö riittävästi kasviksia, hedelmiä ja marjoja. Liikaa punaista ja prosessoitua lihaa puolestaan syö 79 prosenttia miehistä.
  • Miehet syövät keskimäärin 63 gramma täysjyvää päivässä.
  • 20 vuotta täyttäneistä miehistä lähes 11 prosenttia tupakoi päivittäin. 20–64-vuotiaista miehistä päivittäin tupakoi lähes 12 prosenttia. 
  • Vuonna 2023 alkoholin viikoittainen käyttömäärä laski miehillä 48 prosenttiin, kun vastaava luku vuonna 2016 oli 52 prosenttia. 
  • Vuoden 2022 tutkimuksen mukaan, alkoholin liikakäyttöä oli 38 prosentilla 20 - vuotta täyttäneistä miehistä.
  • Vuonna 2022 miehistä hieman yli 5 prosenttia oli kokenut lähisuhteessa fyysistä, psyykkistä tai seksuaalista väkivaltaa viimeisten 12 kuukauden aikana.
  • Miehillä alkoholi-, tapaturma- ja itsemurhakuolleisuus on korkeampaa kuin naisilla. Vuonna 2022 itsemurhaan kuolleista yli 75 prosenttia oli miehiä.
  • Väestöliiton Perhebarometrin 2021 mukaan yli 50-vuotiaat ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä parisuhteisiinsa. Parisuhteessa elävistä yli 50-vuotiaista miehistä 56 prosenttia miehistä ilmoitti olevansa täysin samaa mieltä siitä, että omassa parisuhteessa kumppanit rakastavat toisiaan. Jokseenkin samaa mieltä oli 38 prosenttia miehistä.
  • Perhebarometrin 2024 mukaan kotitöiden ja lastenhoidon tasaisella jakautumisella kumppanin kanssa ei ollut juurikaan merkitystä miesten parisuhdetyytyväisyyteen. Naisilla puolestaan tasainen lastenhoidon jakaminen johti korkeampaan tyytyväisyyteen. Sekä miehillä että naisilla suurimmat vaikutukset parisuhdetyytyväisyyteen olivat yleisellä elämäntyytyväisyydellä sekä tyytyväisyydellä seksielämään. 

Tilastolähteitä sukupuolten tasa-arvosta

Kotimaisia ja pohjoismaisia tilastoja

Tilastokeskus: Sukupuolten tasa-arvo
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL: Tasa-arvotiedon keskus
Pohjoismainen yhteistyö: Nordic Gender Equality Indicators

Kansainvälisiä tilastoja

Eurostat: Gender statistics
Euroopan tasa-arvoinstituutti (EIGE): Gender Statistics Database
OECD: Gender Equality
YK: Gender Statistics
Maailmanpankki, Gender Data Portal

Lisätietoja

Tilastot on koonnut Tilastotietopalvelu. Tilastokeskus ei vastaa muiden tiedontuottajien tietojen oikeellisuudesta.

puh. 029 551 2220
info@stat.fi