Kansainvälinen miestenpäivä 2022

Kansainvälistä miestenpäivää vietetään 19.11.

Miehet Suomessa

  • Suomen väestöstä 2 743 101 eli 49 prosenttia on miehiä.
  • Miesten keski-ikä on 42,3 vuotta ja eniten on 38-vuotiaita miehiä, joita on 38 651.
  • Suomalaisen miehen yleisin ensimmäinen etunimi on Juha, ja kaikista miesten etunimistä yleisin on Juhani.
  • Suomalainen, 30 vuotta täyttänyt keskivertomies on 177 senttiä pitkä ja painaa 87 kiloa.
  • Miehistä 71 prosenttia asuu kaupunkialueilla. Harvaan asutulla maaseudulla asuu viisi prosenttia miehistä.
  • Yksin asuvia miehiä on 606 759.
  • Täysi-ikäisistä miehistä 44 prosenttia on naimisissa, naimattomia 42 prosenttia, eronneita 12 prosenttia ja leskiä kolme prosenttia.
  • Miehet solmivat avioliiton ensimmäisen kerran keskimäärin 34,2 vuoden iässä (eri sukupuolta olevat parit). Kahden miehen solmimissa avioliitoissa keski-ikä on 42,1 vuotta.
  • Suomessa on lähes 1,3 miljoonaa isää (15–86-vuotiaat biologiset isät ja adoptioisät).
  • 15–86-vuotiaista miehistä yli puolella, noin 57 prosentilla, on lapsia.
  • Vuonna 2021 syntyi 25 287 poikaa. Näiden poikien elinajanodote on 79,2 vuotta. Suosituimmat pojille annetut ensimmäiset etunimet olivat Leo, Eino ja Oliver. Kaikista poikien saamista nimistä suosituin oli Olavi.

Lähteet:
Tilastokeskus: Väestörakenne 2021.
Digi- ja väestötietovirasto: Väestötietojärjestelmän suomalaisten nimiaineistot.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa - FinTerveys 2017 -tutkimus.
Tilastokeskus: Asunnot ja asuinolot 2021.
Tilastokeskus: Siviilisäädyn muutokset 2021.
Tilastokeskus: Syntyneet 2021.
Tilastokeskus: Kuolleet 2021.
Digi- ja väestötietovirasto: Aino ja Leo ovat vuoden 2020 suosikkinimet.

Miesten koulutus

  • Yli 73 prosenttia 15 vuotta täyttäneistä miehistä on suorittanut peruskoulun jälkeisen tutkinnon.
  • Miesten osuus tutkinnon suorittaneista on suurin tekniikan aloilla, 84 prosenttia. Selkeästi miesenemmistöisiä koulutusaloja ovat myös tietojenkäsittely ja tietoliikenne (80 %) ja maa- ja metsätalousalat (64 %).
  • Pienin miesten osuus on terveys- ja hyvinvointialoilla (13 %).
  • Lue lisää koulutusalojen eriytymisestä Miina Keski-Petäjän ja Mika Wittingin artikkelista Alle viidennes opiskelijoista opinnoissa joissa tasaisesti naisia ja miehiä – koulutusalojen eriytyminen jatkuu.
  • Korkea-asteen tutkinnon suorittaneista miehiä on 42 prosenttia.
  • Miehet keskeyttävät tutkintoon johtavan koulutuksen useammin kuin naiset. Miehistä tutkintoon johtavan koulutuksen keskeytti kokonaan 8 prosenttia ja naisista lähes 6 prosenttia lukuvuonna 2019/2020.
  • PISA-tutkimusten mukaan suurin osa suomalaispojista lukee hyvin, mutta 20 prosenttia pojista oli heikoimman tason lukijoita. Tytöistä heikoimman tason lukijoista oli 7 prosenttia.

Lähteet:
Tilastokeskus: Väestön koulutusrakenne 2021.
Tilastokeskus: Koulutuksen keskeyttäminen 2020.
Tilastokeskus: Joka viides poika lukee heikosti – ero tyttöihin Suomessa OECD-maiden suurin (Lahtela, Tieto&trendit 16.5.2022).

Miehet suomalaisessa työelämässä

  • Vuonna 2021 työllisiä 15–74-vuotiaita miehiä oli 1 326 000, ja miesten työllisyysaste oli 72,8 prosenttia (15–64-vuotiaat).
  • Jatkuvassa työssä työskentelee 86 prosenttia 15–74-vuotiaista palkansaajamiehistä. Määräaikaisissa työsuhteissa työskenteleviä on 14 prosenttia.
  • Kokoaikatyötä tekee 89 prosenttia ja osa-aikatyötä 11 prosenttia palkansaajamiehistä.
  • Miesten osuus yrittäjistä on 67 prosenttia.
  • Miesvaltaisin toimiala on rakentaminen, missä alan työllisistä 90 prosenttia on miehiä. Seuraavaksi miesvaltaisimmat alat ovat kuljetus ja varastointi (81 % miehiä) ja sähkö-, kaasu-, lämpö-, vesi-, viemäri- ja jätevesihuolto (75 % miehiä). Pienin miesten osuus on terveys- ja sosiaalipalveluiden toimialalla, missä miehiä on alan työllisistä 15 prosenttia.
  • Työllisten miesten yleisin ammatti on luonnontieteiden ja tekniikan erityisasiantuntijat (123 000 työllistä miestä).
  • Helsingin yliopiston väitöstutkimuksessa löydettiin miehillä 31 korkean kuolleisuuden työntekijäammattia. Näissä korkean kuolleisuuden ammateissa työskenteli neljännes kaikista miespalkansaajista. Lue lisää Helsingin yliopiston uutisesta: Neljännes miespalkansaajista työskentelee korkean kuolleisuuden ammateissa.
  • Eläkkeelle siirtymisen keskiarvoikä oli vuonna 2021 miehillä 61,1 vuotta. Eläkkeelle siirtymisen mediaani-ikä oli miehillä 63,8 vuotta.
  • Eläkkeensaajamiesten keskimääräinen kokonaiseläke on 2 006 euroa, naisilla 1 601 euroa kuukaudessa.
  • Miespalkansaajien keskiansio vuonna 2021 oli 4 003 euroa kuukaudessa, kun taas naisilla vastaava luku oli 3 376 euroa. Naisten ja miesten palkkaero vaihtelee sen mukaan, mistä tulokulmasta eroja tarkastelee. Lue lisää sukupuolten palkkaerojen laskennasta Sampo Pehkosen Prosenttipeliä palkkaeroilla -blogitekstistä.
  • Lue lisää miesten ja naisten tuloeroista Kaisa-Mari Okkosen artikkelista Miehet ja naiset tuloluokkakuvassa – sekä tulot että tuloerot ovat miehillä naisia suuremmat.
  • Miesten ja naisten työoloprofiilien eroista kerrotaan Jere Immosen ja Hanna Sutelan artikkelissa Työoloprofiilit paljastavat jakautumisen: miehet selvästi yleisemmin ”hyvissä töissä” kuin naiset.
  • Millä tavoin koronakriisi vaikutti miehiin ja naisiin työmarkkinoilla? Lue lisää Hanna Sutelan artikkelista Koronakriisin sukupuolivaikutukset työmarkkinoilla näennäisen ristiriitaisia – pandemia heijastunut eri tavoin osa- ja kokoaikatyöhön.

Miehet, valta ja päätöksenteko

  • Suomen ensimmäisissä aluevaaleissa 2022 ehdokkaista 55 prosenttia oli miehiä. Miesten osuus valituista oli 47 prosenttia.
  • Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa valittiin kansanedustajiksi 106 miestä ja 94 naista. Miesten osuus valituista oli 53 prosenttia. Suurimmat miesten osuudet valituista olivat Perussuomalaisissa (69 %) ja Keskustassa (68 %) (puolueet, joilla yli yksi kansanedustaja).
  • Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa miesten äänestysprosentti oli 70,6 % ja naisten 73,5 % (Suomessa asuvat Suomen kansalaiset).
  • Sanna Marinin aloittaessa pääministerinä joulukuussa 2019 hallituksen 19 ministeristä 7 oli miehiä. Yhteensä Marinin hallituksessa miesministereitä oli kesään 2020 mennessä ollut 8 ja naisministereitä 13.
  • Miesten osuus pörssiyhtiöiden hallitusten jäsenistä vuonna 2018 oli 71 prosenttia. Listaamattomien yhtiöiden hallituksissa miehiä oli 81 prosenttia.
  • Kunnan- tai kaupunginjohtajista miehiä oli 72 prosenttia vuonna 2021.

Lähteet:
Tilastokeskus: Aluevaalit.
Tilastokeskus: Eduskuntavaalit.
Valtioneuvosto: Miehet ja naiset ministereinä.
Tilastokeskus: Sukupuolten tasa-arvo, Valta ja päätöksenteko.
Tilastokeskus: Kuntasektorin palkat 2021.

Miesten ajankäyttö ja vapaa-aika

  • Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimuksen mukaan miesten ja naisten koti- ja ansiotöihin käyttämä kokonaistyöaika oli vuosina 2020–2021 ensimmäistä kertaa molemmilla sukupuolilla likimain yhtä suuri. Miesten ansiotöihin käyttämä aika on vähentynyt ja kotitöihin käyttämä aika lisääntynyt.
  • Miehet käyttävät päivittäin kotitöihin keskimäärin 2 tuntia ja 38 minuuttia. Etenkin lastenhoitoon käytetty aika miehillä on lisääntynyt.
  • Miehet käyttävät selvästi naisia vähemmän aikaa ruoan valmistamiseen ja siivoukseen sekä astianpesuun, mutta enemmän aikaa korjaus- ja rakennustöihin, kulkuneuvojen korjaukseen ja huoltoon sekä lämmitykseen ja vesihuoltoon.
  • Vuoden 2021 tieto- ja viestintätekniikan käyttötutkimuksen mukaan miehistä 84 prosenttia käyttää internetiä useasti päivässä. Miehistä 80 prosenttia käyttää internetiä videopalveluiden katsomiseen ja 72 prosenttia musiikin kuunteluun. 67 prosenttia miehistä seuraa netissä yhteisöpalveluja (esim. Facebook).
  • Vuoden 2017 vapaa-aikatutkimuksen mukaan miehistä 81 prosenttia käy kulttuuritilaisuuksissa, kuten konserteissa, teatterissa ja taidenäyttelyissä ja -museoissa.
  • Miehet käyvät katsomassa urheilukilpailuja naisia useammin. Vuoden 2017 tietojen mukaan jotain urheilukilpailua tai -tapahtumaa seurasi miehistä useampi kuin joka toinen, kun taas naisista vastaava osuus oli vajaat neljäkymmenestä.
  • Miehet käyvät heavy-konserteissa melkein kaksi kertaa enemmän kuin naiset. Sukupuolten erilaisista musiikkimauista voi lukea lisää Juha Haaramon artikkelista Pop, iskelmä ja rock – älämölö, örinä ja räminä: pidetty ja torjuttu musiikki Suomessa.
  • Miehet pelaavat digitaalisia pelejä enemmän kuin naiset. Vähintään kerran kuussa digitaalisia pelejä pelaa lähes puolet miehistä (47 %) ja reilu kolmannes naisista (35 %). Miesten ja poikien peliharrastuksesta voi lukea lisää Kaisa Saarenmaan artikkelista Ristisanoja, mölkkyä, räiskintää – digi hallitsee mutta yhä pelataan perinteisestikin.
  • 68 prosentilla miehistä on jokin luova harrastus. Kädentaitoharrastuksista miehet harrastavat eniten koneiden ja huonekalujen rakentamista ja korjausta sekä puutöitä, naiset taas neulomista, virkkaamista ja vaatteiden ompelua.
  • Miehistä 95 prosenttia ulkoilee. Ulkoilukertoja miehille kertyy keskimäärin vuodessa 170.
  • Kalastamista harrastaa Luonnonvarakeskuksen mukaan 37 prosenttia suomalaismiehistä. Kalastustaidot on miehistä 94 prosentilla.
  • Miehistä henkilöauton ajamiseen oikeuttava ajokortti on 89 prosentilla ja naisista 76 prosentilla. Lue lisää autoilun tasa-arvosta Tieto&trendit-artikkelista Autoilu on tasa-arvoistunut – naiset liikkuvat edelleen miehiä monimuotoisemmin.
  • Miehistä 79 prosenttia pitää arkeaan mielenkiintoisena, mutta arjen kokeminen raskaana on lisääntynyt miesten kohdalla verrattuna vuosituhannen alkuun.

Lähteet:
Tilastokeskus: Ajankäyttö 2020–2021.
Tilastokeskus: Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö 2021.
Tilastokeskus: Vapaa-ajan osallistuminen 2017.
Tilastokeskus: Liki puolet suomalaisista kävi katsomassa urheilua paikan päällä vuonna 2017 (Ruuskanen, Tieto&trendit 27.5.2020).
Luonnonvarakeskus: Luonnon virkistyskäyttö 2020.
Luonnonvarakeskus: Vapaa-ajankalastus 2020.
Tilastokeskus: Arjen raskaus koskettaa nyt aiempaa enemmän myös miehiä (Pääkkönen, Tieto&trendit 19.2.2020).

Miesten hyvinvointi

  • Suomalaisista miehistä 14 prosenttia syö riittävästi kasviksia, hedelmiä ja marjoja. Liikaa punaista ja prosessoitua lihaa puolestaan syö 79 prosenttia miehistä.
  • 30 vuotta täyttäneistä miehistä 72 prosenttia on ylipainoisia.
  • Noin kolmannes (39 %) suomalaisista yli 18-vuotiaista miehistä liikkuu terveysliikuntasuositusten mukaisesti.
  • Miehistä 29 prosenttia harrastaa kesällä liikuntaa lähes joka päivä, talvella noin viidennes.
  • Kävely on yleisin liikkumisen muoto sekä naisilla että miehillä. Toisiksi yleisin laji molemmilla sukupuolilla on kuntosaliharjoittelu. Seuraavaksi yleisimpiä lajeja miehillä ovat erilaiset pallopelit, juoksu tai hölkkä, pyöräily ja hiihto.
  • 20 vuotta täyttäneistä miehistä 12 prosenttia tupakoi päivittäin. 20–64-vuotiaista miehistä päivittäin tupakoi lähes 14 prosenttia.
  • 20 vuotta täyttäneistä miehistä 41 prosenttia käyttää liikaa alkoholia.
  • Miehillä alkoholi-, tapaturma- ja itsemurhakuolleisuus on korkeampaa kuin naisilla. Vuonna 2020 itsemurhan tehneistä kolme neljäsosaa oli miehiä.
  • Koronavirustautiin kuolleissa oli vuonna 2020 lähes yhtä paljon miehiä ja naisia, mutta nuoremmissa ikäryhmissä miesten osuus oli naisia huomattavasti suurempi.
  • Vuonna 2020 miehistä 9 prosenttia oli kohdannut fyysistä, psyykkistä tai seksuaalista väkivaltaa viimeisten 12 kuukauden aikana.
  • Vuonna 2020 miehistä 9 prosenttia oli tuntenut itsensä yksinäiseksi melko usein tai jatkuvasti.
  • Miehistä 73 prosenttia koki päivittäisen elämänsä erittäin tai hyvin turvalliseksi.

Tilastolähteitä sukupuolten tasa-arvosta

Kotimaisia ja pohjoismaisia tilastoja:
Tilastokeskus: Sukupuolten tasa-arvo.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL: Tasa-arvotiedon keskus.
Pohjoismainen yhteistyö: Nordic Gender Equality Indicators.

Kansainvälisiä tilastoja:
Eurostat: Gender statistics.
Euroopan tasa-arvoinstituutti (EIGE): Gender Statistics Database.
OECD: Gender Equality.
YK: Gender Statistics.
Maailmanpankki, Gender Data Portal.

Tilastot on koonnut Tilastotietopalvelu.
Lisätietoja:
puh. 029 551 2220
info@stat.fi
Tilastokeskus ei vastaa muiden tiedontuottajien tietojen oikeellisuudesta.