Uutisia 30.5.2024
Kasvihuonekaasupäästöt laskivat tuntuvasti vuonna 2023 – taustalla sähköntuotantorakenteen muutokset
Suomen kasvihuonekaasupäästöt laskivat viime vuonna 11 % vuodesta 2022, kertoo Tilastokeskuksen tuore pikaennakko. Kokonaispäästöt ilman maankäyttösektoria (LULUCF) olivat 40,6 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia (CO₂-ekv.), mikä on 5,1 miljoonaa tonnia vähemmän kuin vuonna 2022.
Kasvihuonekaasupäästöt ovat laskeneet 43 % vertailuvuodesta 1990 ja 52 % vuodesta 2003, jolloin päästöt olivat korkeimmillaan aikasarjan 1990–2023 aikana.
Viime vuoden lasku tapahtui suurimmaksi osaksi energiasektorilla. Sektorin päästöt pienenivät 4,6 miljoonaa tonnia.
Laskuun vaikutti erityisesti kivihiilen ja turpeen käytön vähentyminen. Kivihiilen polton päästöt vähenivät 2,1 ja turpeen polton päästöt 1,5 miljoonaa tonnia edellisvuodesta. Fossiilisten polttoaineiden ja turpeen yhteenlaskettu kulutus laski viime vuonna 10 % vuodesta 2022.
”Sähköntuotantorakenteessa tapahtui viime vuonna muutoksia, jotka heijastuivat energiasektorin päästökertymään. Siinä missä kivihiilen ja turpeen käyttö väheni, ydin- ja tuulivoiman tuotanto kasvoi. Myös vesivoiman tuotanto lisääntyi edeltävään vuoteen verrattuna”, Tilastokeskuksen yliaktuaari Päivi Lindh sanoo.
Ydinvoiman tuotantoa kasvatti Suomen uusin ydinvoimayksikkö Olkiluoto 3, joka oli käytössä ensimmäisen kokonaisen vuoden. Ydinenergia nousi viime vuonna puupolttoaineiden jälkeen toiseksi suurimmaksi energialähteeksi ohi öljyn.
Energiasektori oli yhä selvästi suurin päästölähde Suomessa. Sektorin päästöt muodostivat 70 % kasvihuonekaasujen kokonaispäästöistä vuonna 2023.
Toiseksi eniten päästöjä syntyi maataloudesta. Maatalouden päästöt olivat viime vuonna noin 6,0 miljoonaa tonnia, mikä vastasi 15:tä prosenttia Suomen kokonaispäästöistä.
”Maatalouden päästöt laskivat noin yhden prosentin edellisvuoden tasolta. Eläinten lukumäärän pieni lasku alensi ruoansulatuksen ja lannankäsittelyn päästöjä, ja heikommat satotasot vähensivät kasvintähteistä aiheutuneita maaperäpäästöjä”, yliaktuaari Marko Nurminen kertoo.
Hakkuiden vähentyminen palautti LULUCF-sektorin hiilinieluksi
Maankäyttö- eli LULUCF-sektori palasi pikaennakkotietojen mukaan nettonieluksi vuonna 2023. Sektorin päästöjen ja poistumien summa oli -1,3 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Eri varastoihin vuoden aikana sitoutuneen hiilen määrä siis ylitti päästöt 1,3 miljoonalla tonnilla.
”Sektorin kääntymiseen nettopäästölähteestä nettonieluksi vaikuttivat ennakkotietojen mukaan edellisvuodesta noin yhdeksällä prosentilla pienentyneet hakkuumäärät”, yliaktuaari Sini Niinistö sanoo.
”Arvio siitä, oliko sektori viime vuonna nettonielu vai päästölähde, tarkentuu kuitenkin kasvihuonekaasut-tilaston seuraavassa julkistuksessa. Silloin laskentaan saadaan päivitettyä tietoa pinta-aloista, puustosta, hakkuista ja metsäteollisuuden kotimaisen puun käytöstä”, Niinistö toteaa.
Vuoden 2023 päästö- ja poistumatiedot on laskettu pikaennakossa karkeammalla tasolla ja menetelmillä kuin sitä edeltävien vuosien tiedot. Ne tarkentuvat, kun kaikki laskennassa käytettävät tiedot valmistuvat. Kasvihuonekaasut-tilaston ennakkotiedot julkaistaan joulukuussa 2024 ja viralliset tiedot maaliskuussa 2025.
Lisätietoja:
Tiedote: Kasvihuonekaasut 2023, pikaennakko
Kasvihuonekaasut-tilaston sivu
Yliaktuaari Päivi Lindh, p. 029 551 3778, paivi.lindh@stat.fi
Yliaktuaari Marko Nurminen, p. 029 551 3889, marko.nurminen@stat.fi
Yliaktuaari Sini Niinistö, p. 029 551 2954, sini.niinisto@stat.fi