Suomi valmisteli ensimmäisen kaksivuotisraporttinsa Pariisin ilmastosopimukselle 

Suomi on valmistellut ensimmäisen ilmastotoimiaan ja kasvihuonekaasupäästöjään käsittelevän kaksivuotisraporttinsa Pariisin ilmastosopimukselle. Suomen raportti, biennial transparency report, toimitettiin YK:n ilmastosopimuksen sihteeristölle 19.12.2024.

Tilastokeskus koordinoi raportin valmistelutyötä Suomessa.

Suomen raportti on osa globaalia raportointia. Joulukuun loppuun mennessä raporttinsa YK:lle oli toimittanut kaikkiaan 86 eri maata.

Pariisin sopimuksen kaksivuotisraportin keskeisessä osassa kuvataan edistymistä kohti kansallisesti määriteltyjä ilmastositoumuksia (nationally determined contribution, NDC). EU:lla ja sen jäsenmailla on yhteinen kansallisesti määritelty panos: maat ovat sitoutuneet vähintään 55 prosentin päästövähennykseen yhteenlasketuissa nettopäästöissään vuonna 2030.

Tähän tavoitteeseen liittyen kukin jäsenmaa sekä EU kokonaisuutena esittävät kaksivuotisraporteissaan ilmastopolitiikkansa ja siihen liittyvät strategiat, ohjelmat ja politiikkatoimet päästöjen vähentämiseksi ja poistumien lisäämiseksi. Lisäksi raporteissa tarkastellaan tulevaisuuden päästöskenaarioita.

Kaksivuotisraportin NDC:n seuranta -osiosta löytyvät myös kuvaukset päästöjen ja poistumien kehityksestä sektoreittain Suomessa. Kansallisten olosuhteiden kuvauksessa on hyödynnetty laajasti Tilastokeskuksen tilastoja.

Kaksivuotisraportin toinen olennainen osa on kansallinen kasvihuonekaasuinventaario erillisenä inventaarioraporttina ja sen taulukkopakettina. Inventaario kattaa ohjeiden mukaisesti vuodet 1990–2022, joten se ei sisällä vuoden 2023 ennakkotietoja. Kasvihuonekaasuinventaarion tietoja käytetään EU:n päästövähennystavoitteen seurannassa osana EU:n kasvihuonekaasuinventaariota

Kolmas osa kuvaa ilmastonmuutoksen vaikutuksia Suomessa. Käsittelyssä ovat paitsi vaikutuksiin liittyvät haavoittuvuudet ja riskit, myös strategiat, suunnitelmat ja toimet, joiden avulla muuttuvaan ilmastoon pyritään sopeutumaan.

Neljännessä osassa kerrotaan, miten Suomi on tukenut kehittyviä maita ilmastonmuutoksen hillinnässä ja ilmastonmuutokseen sopeutumisessa vuosina 2021–2022.

Kaksivuotisraportti sisältää inventaariotaulukkopaketin lisäksi myös tavoitteen seurannan ja kehittyvien maiden tuen taulukkopaketit.

Kaksivuotisraportin valmistelusta vastasi toimituskunta, joka koostui eri ministeriöiden ja asiantuntijalaitosten edustajista. Toimituskunnan työtä täydensi runsaslukuinen asiantuntijajoukko.

Pariisin sopimuksen ensimmäiset kaksivuotisraportit ovat saatavilla osoitteesta https://unfccc.int/first-biennial-transparency-reports.

Tiivistelmä sopimuksen osapuolien raportointitilanteesta on osoitteessa https://www.oeko.de/en/publications/a-first-look-at-biennial-transparency-reports/.