Näillä sivuilla kuvattavat käsitteet ovat sanoja ja ilmauksia, joita käytetään tilastoissa tietyssä, rajatussa merkityksessä. Arkipuheessa sanalla voi olla eri merkitys. Kunkin määritelmän yhteydestä löydät tiedon, missä tilastoissa käsitettä käytetään.
Jos etsit tilastolukuja, siirry määritelmästä tilaston sivulle.
Kansalaisuus
Kansalaisuudella tarkoitetaan yksilön ja valtion välistä lainsäädännöllistä sidettä, joka määrittää yksilön ja valtion suhdetta sekä niiden keskinäisiä oikeuksia ja velvollisuuksia. Yleensä kansalaisuus saadaan syntyessä, mutta se voidaan vaihtaa muutettaessa toiseen maahan asumaan.
Lapsi saa syntyessään Suomen kansalaisuuden periytymisperiaatteen mukaan, jos lapsen äiti on Suomen kansalainen tai isä on Suomen kansalainen ja avioliitossa lapsen äidin kanssa. Alle 12-vuotias adoptiolapsi, jonka adoptiovanhemmista ainakin toinen on Suomen kansalainen, saa Suomen kansalaisuuden automaattisesti adoption perusteella siitä lukien, kun adoptio on Suomessa pätevä.
Henkilöllä voi olla myös useamman maan kansalaisuus (ks. Kansalaisuuslaki, 359/2003). Jos henkilöllä on kahden maan kansalaisuus, joista toinen on Suomen, hän on tilastoissa Suomen kansalaisena. Jos Suomessa asuvalla ulkomaan kansalaisella on useita ulkomaiden kansalaisuuksia, hän on rekisterissä ja tilastoissa sen maan kansalaisena, jonka passilla hän on tullut maahan.
Määritelmää käyttävät tilastot
Määritelmän voimassaoloaika
- Voimassa oleva
Lähdeorganisaatio
- Tilastokeskus
Kansalaisuus on sama kuin passin myöntämismaa. Henkilöllä voi olla useita kansalaisuuksia tai ei lainkaan kansalaisuutta. Kansalaisuudeksi hyväksytään myös muukalaispassin omistaminen.
Määritelmää käyttävät tilastot
Määritelmän voimassaoloaika
- Voimassa oleva
Lähdeorganisaatio
- Tilastokeskus
Jaa