Tämä tilasto on lakkautettu.

Tilastotietoa tästä aiheesta julkaistaan toisen tilaston yhteydessä.

5.4.2022 jälkeen julkaistuja tilastotietoja tästä aiheesta

Tämä sivu on arkistoitu.

Julkaistu: 2.4.2014

Suomalaistaustaisista 1,8 prosenttia ja ulkomaalaistaustaisista 3,5 prosenttia epäiltiin rikoksesta

Korjaus 2.4.2013: Ensimmäisessä kappaleessa kolme lukua korjattu. Korjatut luvut merkattu punaisella. Lisäksi liitetaulukot ja liitekuviot lisätty html-versioon.

Poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tuli vuonna 2013 koko maassa kaikkiaan 424 800 rikosta, mikä on 640 rikosta ( 0,2 prosenttia) vähemmän kuin vuotta aiemmin. Vuonna 2013 selvitettyihin 246 000 rikokseen epäiltiin syylliseksi yhteensä 276 400 henkilöä. Määrä on 7 200 (2,5 prosenttia) pienempi kuin vuotta aiemmin. Suomalaistaustaisia epäiltyjä oli 18,1 väestöryhmän 1 000 henkilöä kohti. Ulkomaalaistaustaisilla vastaava luku oli 35,4.

Syylliseksi epäiltyjen osuus väestön 1 000:ta asukasta kohden syntyperän mukaan

Syylliseksi epäiltyjen osuus väestön 1 000:ta asukasta kohden syntyperän mukaan

Suomalaistaustaisia Suomessa syntyneitä epäiltyjä oli 17,9 saman syntyperän väestön 1 000 henkilöä kohti. Ulkomailla syntyneitä suomalaistaustaisia epäiltyjä oli puolestaan 39,7. Suomessa syntyneiden ulkomaalaistaustaisten epäiltyjen osuus tuhatta väestöön kuuluvaa kohti oli 17,8. Ulkomailla syntyneiden ulkomaalaistaustaisten kohdalla vastaava luku oli 38,4.

Syylliseksi epäillyt henkilöt ja osuus väestön 1 000:ta asukasta kohden syntyperän mukaan 2013

Syntyperä Epäillyt Osuus väestön 1 000 kohden
Syntyperä yhteensä 103 158 19,0
Suomalaistaustainen yhteensä 93 262 18,1
Suomessa syntynyt suomalaistaustainen 91 386 17,9
Ulkomailla syntynyt suomalaistaustainen 1 876 39,7
Ulkomaalaistaustainen yhteensä 9 896 35,4
Suomessa syntynyt ulkomaalaistaustainen 737 17,8
Ulkomailla syntynyt ulkomaalaistaustainen 9 159 38,4

Tarkastelussa ovat mukana rekisteröityyn väestöön kuuluvat henkilöt, eli henkilöt joilla on suomalainen henkilötunnus. Suomalaistaustaiseksi lasketaan henkilö, jonka toinen tai molemmat vanhemmat ovat syntyneet Suomessa. Henkilö on ulkomaalaistaustainen, jos hänen molemmat vanhempansa ovat syntyneet ulkomailla. Runsaat puolet ulkomailla syntyneistä suomalaistaustaisista on syntynyt Ruotsissa. Ulkomaalaistaustaisten epäiltyjen korkeampaa osuutta selittää osaltaan se, että ulkomaalaistaustaisissa on suomalaistaustaisiin verrattuna enemmän nuorempia ikäluokkia ja miehiä. Ulkomaalaistaustaisista 64,4 prosenttia ja suomalaistaustaisista 46,4 on alle 40–vuotiaita.

Rikoksiin syylliseksi epäillyistä henkilöistä 93 300 (88,7 prosenttia) oli suomalaistaustaisia. Ulkomaalaistaustaisia oli 9 900 (9,4 prosenttia). Koko väestössä suomalaistaustaisia on 94,8 prosenttia ja ulkomaalaistaustaisia 5,2 prosenttia. Suomalaistaustaisista syylliseksi epäillyistä 1 900 (2 prosenttia) oli syntynyt ulkomailla. Ulkomaalaistaustaisista epäillyistä 92,1 prosenttia oli syntynyt ulkomailla. Suomessa syntyneitä ulkomaalaistaustaisia epäiltyjä oli puolestaan 7,4 prosenttia. Kaikista syylliseksi epäillyistä 2 200 (2,1 prosenttia) oli sellaisia, joiden syntyperä ei ole tiedossa, vaikka heillä on suomalainen henkilötunnus. Tyypillisesti tällaiset henkilöt ovat Suomesta pois muuttaneita.

Tarkempia tietoja epäiltyjen syntyperästä ikäluokan ja sukupuolen mukaan on liitetetaulukossa. Luvut on laskettu siten, että yksi henkilö on epäiltynä vain kerran. Näin lasketut luvut poikkeavat muista tässä julkaisussa esitetyistä epäiltyjä kuvaavista luvuista, joissa sama henkilö voi esiintyä vuoden aikana useita kertoja epäiltynä.

Tilaston esittämistapa on uudistettu vuoden 2009 alusta. Liikenneturvallisuuden vaarantamiset ja liikennerikkomukset on erotettu muista rikoksista ja ne esitetään omana taulukkonaan. Rikosten kokonaismäärä on vertailukelpoinen aiemmin esitettyjen lukujen kanssa, koska sama erottelu on tehty myös takautuvasti vuoteen 1980 asti. Uudistuksen tavoitteena on parantaa rikosten vertailtavuutta eri vuosien kesken sekä edistää niiden kansainvälistä vertailukelpoisuutta. Tilaston laatuselosteessa on tarkempia tietoja uudistuksesta.

Vuoden 2009 alusta luvuissa ovat mukana myös tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tulleet rikokset. Muutoksen vaikutukset rikosten vertailtavuuteen eivät ole suuria. Yleisimmistä rikostyypeistä muutos vaikuttaa lähinnä huumausainerikosten vertailtavuuteen.


Lähde: Poliisin tietoon tullut rikollisuus 2013. Tilastokeskus

Lisätietoja: Kimmo Haapakangas 09 1734 3252, rikos@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala

Julkaisu pdf-muodossa (35 sivua 722,2 kt)

Katsaukset
Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Liitetaulukot

Kuviot
Laatuselosteet

Päivitetty 2.4.2014

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Poliisin tietoon tullut rikollisuus [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-3651. 2013. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 28.3.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/polrik/2013/polrik_2013_2014-04-02_tie_001_fi.html