Tilastokeskus tulkitsee talouden pudotuksen tasomuutokseksi

Tilastokeskus ottaa huomioon talouden pudotuksen tasomuutoksena, joka vaikuttaa kausitasoitetuista ja trendiaikasarjoista saatavaan talouden suhdannekuvaan. Tällä pyritään totuudenmukaisempaan suhdannekuvaan ja kausitasoituksen laadun parantamiseen. Tasomuutos näkyy tiistaina 8.12.2009 julkistetun neljännesvuositilinpidon aikasarjoissa.

Tilastokeskuksen tehtävänä on tuottaa tilastoja, jotka ovat vertailukelpoisia muiden EU-maiden tilastojen kanssa. Vertailukelpoisuus pyritään varmistamaan yhtenäisillä EU:n tilastoviraston Eurostatin ohjeilla ja suosituksilla. Näin on myös aikasarjojen kausitasoituksen yhteydessä.

Eurostat suosittelee kansallisille tilastovirastoille Tramo/Seats -kausitasoitusmenetelmän käyttöä. Eurostat on myös antanut ohjeita siitä, miten tätä työkalua tulisi käyttää.

Suomen taloutta kuvaavissa indikaattoreissa on ollut nähtävissä suuria pudotuksia vuoden 2008 loppupuolelta lähtien. Tilastokeskus muuttaa näiden ääriarvojen käsittelyä kausitasoituksessaan. Ensimmäisenä muutos toteutetaan neljännesvuosittaisessa kansantalouden tilinpidossa, jota selostetaan tarkemmin jäljempänä.

Aikasarjan äärihavainnot (outliers)

Tramo/Seats -menetelmällä laskettuihin lukuihin liittyy erityistä epävarmuutta, mikäli aineistossa on äärihavaintoja (outliers). Tämän vuoksi Eurostat suosittelee, että nämä äärihavainnot huomioidaan kausitasoituksessa erikseen.

Finanssikriisin aiheuttama pudotus näkyy äärihavaintoina monissa taloutta kuvaavissa aikasarjoissa. Eurostatin ja EKP:n kausitasoitusasiantuntijat ovat hiljattain suositelleet EU:n jäsenmaita huomioimaan erikseen nämä äärihavainnot.

Tilastokeskuksessa käytössä oleva Tramo/Seats -menetelmä pystyy huomioimaan kolmentyyppisiä äärihavaintoja. Erona niissä on tapa, jolla aikasarja palautuu äärihavaintoa edeltävälle tasolle. Yksittäisen poikkeavan havainnon (additive outlier) tapauksessa aikasarja palautuu äärihavainnon jälkeen heti takaisin lähtötasolleen. Vaimenevan muutoksen tapauksessa (transitory change) aikasarjan taso muuttuu äkillisesti, mutta palautuu muutaman seuraavan havainnon aikana vaiheittain lähtötasolleen. Tasomuutoksesta (level shift) on kyse, kun aikasarjan taso muuttuu eikä korjaannukaan muutaman seuraavan havainnon aikana muutosta edeltävälle tasolle.

Aikasarjan loppupäähän sijoittuvien äärihavaintojen tarkastelu on erityisen haasteellista. Jotta äärihavainnon tyyppi voidaan tunnistaa, täytyy tietää, palautuuko aikasarja takaisin lähtötasolleen ja jos kyllä, kuinka nopeasti tämä korjaantuminen tapahtuu. Erityisesti tasomuutos voidaan tunnistaa vasta, kun aikasarjan on todettu jääneen muutosta seuranneelle tasolle.

Tasomuutos kansantalouden neljännesvuositilinpidossa

Bruttokansantuotteen lähdeaineistoissa havaittiin raju pudotus vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä. BKT:n lasku jatkui voimakkaana myös vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä.

Tuolloin oli selvää, että kyseiset havainnot olivat äärihavaintoa. Siitä, miten BKT-aikasarja käyttäytyisi tulevien neljännesten osalta, ei kuitenkaan ollut tietoa. Tämän vuoksi vuodenvaihteen äärihavaintojen tyyppiä ei voitu tunnistaa, eikä niitä tuolloin huomioitu erikseen.

Nyt vuoden 2009 kolmannella neljänneksellä nähdään, että aikasarjan romahdus ei ole korjaantunut nopeasti, vaan talous on jäänyt kutakuinkin vuoden 2006 tasolle. Tämän tiedon nojalla vuodenvaihteen pudotus BKT-aikasarjassa voidaan luokitella tasomuutokseksi.

Aikasarjan tasomuutoksen huomioiminen vaikuttaa kausitasoitukseen ja siitä saatavaan talouden suhdannekuvaan (ks. oheinen kuva).

Ilman tasomuutosta kausitasoitettu aikasarja (harmaa viiva) antaa ymmärtää, talouden supistuminen alkoi vuoden 2008 toisella neljänneksellä ja jatkuisi vieläkin yhtä voimakkaana. Kumpikaan väite ei saa tukea lähdeaineistosta: aineiston perusteella supistuminen alkoi voimakkaasti vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä. Lisäksi vuoden 2009 kolmannen neljänneksen muutosprosentit vuodentakaisiin arvoihin verrattuna ovat yhtä suuret kuin vastaavat muutosprosentit toisen neljänneksen osalta.

Tasomuutoksen avulla kausitasoitetussa aikasarjassa (sininen) talouden pudotus ajoittuu juuri vuoden 2008 viimeiselle neljännekselle. Kausitasoitetun aikasarjan perusteella talouden laskun pohja olisi tullut vastaan.

Milloin äärihavaintoja luokitellaan tasomuutoksiksi?

Tasomuutosten huomioiminen vaikuttaa keskeisesti kausitasoituksen tuloksiin. Tämän vuoksi on ollut tarpeen analysoida riittävästi aikasarjoja ennen kuin äärihavaintoja luokitellaan tasomuutoksiksi. Seuraavat periaatteet koskevat kaikkia Tilastokeskuksessa kausitasoitettavia aikasarjoja.

Kausitasoituksessa ei käytetä tasomuutoksia, ellei niille löydy selitystä tilaston ilmiöalueelta. Tämä tarkoittaa, että tasomuutoksen suunnalla ja ajoituksella tulee olla järkevä tulkinta. Lisäksi aineiston on annettava todisteita tasomuutoksen olemassaolosta. Tätä tarkastellaan kausitasoitusohjelmiston avulla tutkimalla tasomuutoksen merkitsevyyttä.

Eurostat edellyttää, että EU:n jäsenmaat arvioivat kausitasoituksen laatua erilaisten tilastollisten testien valossa. Äärihavainto luokitellaan tasomuutokseksi, jos ratkaisun myötä nämä laatumittarit osoittavat kausitasoituksen parantumista.

Tasomuutoksen käyttämisellä pyritään siis totuudenmukaisempaan suhdannekuvaan ja kausitasoituksen laadun parantamiseen. Koska tasomuutoksen huomioiminen vaikuttaa keskeisesti kausitasoituksen tulokseen, on tasomuutokselle oltava sekä aineistoon perustuvaa empiiristä näyttöä että tilaston ilmiöalueeseen perustuvaa intuitiivista tulkintaa. Kaikki edellä mainitut seikat toteutuvat BKT-aikasarjan tapauksessa.

On korostettava, että tasomuutokset voidaan huomioida kausitasoituksessa vasta, kun on todettu, ettei aikasarja ole palautunut muutosta edeltävälle tasolleen. Näin kävi BKT:n osalta vuoden 2009 kolmannella neljänneksellä.

Lisätietoja: Faiz Alsuhail, (09) 1734 2921