Bruttokansantuote supistui 7,8 prosenttia vuonna 2009

Suomen bruttokansantuotteen volyymi supistui Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan viime vuonna 7,8 prosenttia. Pudotus oli suurin yksittäisenä vuonna tapahtunut tuotannon väheneminen vuosien 1917 ja 1918 jälkeen. Bruttokansantuote eli tuotettujen tavaroiden ja palveluiden yhteenlaskettu arvonlisäys oli viime vuonna 171 miljardia euroa.

Tuotanto supistui voimakkaimmin vuoden ensimmäisellä neljänneksellä, 5,2 prosenttia edellisestä neljänneksestä, ja laski vielä toisella neljänneksellä 0,3 prosenttia. Kolmannella neljänneksellä tuotanto sen sijaan kasvoi 0,3 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja pysyi neljännellä neljänneksellä edellisen tasolla.

Vuoden neljännellä neljänneksellä bruttokansantuote kasvoi Eurostatin kokoaman ennakon mukaan EU-alueella 0,1 prosenttia edellisestä neljänneksestä, mutta supistui 2,3 prosenttia vuoden takaisesta.

Bruttokansantuotteen volyymin muutokset edellisestä neljänneksestä %

Eniten kysyntää vähensi viime vuonna viennin volyymin supistuminen 24 prosenttia. Investoinnit vähenivät yli 13 prosenttia ja yksityinen kulutus 2,1 prosenttia. Julkinen kulutus kasvoi 0,7 prosenttia. Tuonti väheni 22 prosenttia ja varastot supistuivat.

Kysyntä kasvoi neljännellä neljänneksellä

Neljännellä neljänneksellä kansantalouden kysyntä kasvoi hieman edelliseen neljännekseen verrattuna. Viennin volyymi kasvoi loka-joulukuussa 7,4 prosenttia edellisestä neljänneksestä, mitä auttoi iso alustoimitus. Yksityisen kulutuksen volyymi kasvoi 0,7 prosenttia ja julkinen kulutus 0,1 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Investointien volyymi kasvoi 2,7 prosenttia. Varastot pienenivät. Tuonnin volyymi kasvoi 0,7 prosenttia.

Teollisuuden arvonlisäys kasvoi vuoden viimeisellä neljänneksellä 1,4 prosenttia edellisestä neljänneksestä lähinnä metalliteollisuuden ansiosta. Rakentamisen arvonlisäys sen sijaan väheni 1,6 prosenttia. Palvelualojen arvonlisäys väheni 0,2 prosenttia. Kasvua oli muun muassa kaupassa ja liikenteessä, joiden arvonlisäys kasvoi 0,6 prosenttia.

Koko vuonna 2009 teollisuuden arvonlisäys väheni 20 prosenttia ja rakentamisen arvonlisäys 13 prosenttia. Kaupan arvonlisäys väheni 11 prosenttia ja liikenteen 7 prosenttia.

Koska tehtyjen työtuntien määrä supistui vähemmän kuin tuotanto, heikkeni koko kansantalouden työn tuottavuus viime vuonna 2 prosenttia.

Yritysten voitot vähenivät tuntuvasti

Yritysten yrittäjätulo väheni viime vuonna peräti 44 prosenttia edellisestä vuodesta. Yrittäjätulo vastaa karkeasti voittoa ennen verojen ja osinkojen maksua. Välittömiä veroja yritykset maksoivat 44 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna ja osinkoja 34 prosenttia vähemmän.

Investointien ja varastojen pienentämisen takia yritysten rahoitusasema oli 4,8 miljardia euroa ylijäämäinen, kun rahoitusasema edellisenä vuonna oli lähes tasapainossa.

Julkisyhteisöjen alijäämä 2,2 prosenttia bruttokansantuotteesta

Valtionhallinnon rahoitusasema kääntyi viime vuonna jyrkästi alijäämäiseksi. Alijäämä oli 8,6 miljardia euroa, suurin vuoden 1995 jälkeen. Valtion verotulot välillisistä veroista alenivat 4,4 prosenttia ja välittömistä veroista peräti 31 prosenttia. Valtion saamat yhteisöverotuotot putosivat alle puoleen, mutta myös kotitalouksien valtiolle maksamat tuloverot alenivat 21 prosenttia. Sen sijaan maksetut tulonsiirrot, muun muassa sosiaaliturvarahastoille ja kunnille, kasvoivat yhteensä 12 prosenttia.

Kuntien ja kuntayhtymien alijäämä oli 0,7 miljardia euroa, saman verran kuin edellisenä vuonna. Kuntien verotulot kasvoivat puoli prosenttia ja kulutusmenot 2,6 prosenttia.

Työeläkelaitosten rahoitusylijäämä pieneni 5,1 miljardiin euroon, koska maksetut eläkkeet kasvoivat. Eläkemaksutulot pysyivät sen sijaan entisellä tasolla ja omaisuustulot alenivat.

Yhteensä julkisyhteisöjen EMU-alijäämä oli 2,2 prosenttia bruttokansantuotteesta. Julkinen talous oli alijäämäinen edellisen kerran vuonna 1997. EMU-velka suhteessa bruttokansantuotteeseen kasvoi vuodessa lähes 10 prosenttiyksikköä ja oli 44 prosenttia.

Julkisten menojen suhde bruttokansantuotteeseen kasvoi tuntuvasti 55,6 prosenttiin. Edellisenä vuonna suhde oli 49,5 prosenttia. Veroaste eli verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhde bruttokansantuotteeseen aleni viime vuonna 43 prosenttiin.

Kotitalouksien reaalitulot kasvoivat yhden prosentin

Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo kasvoi lamasta huolimatta edelleen viime vuonna, nimellisesti 1,9 prosenttia ja reaalisesti yhden prosentin.

Palkkatulot alenivat prosentin, mutta sosiaalietuudet kasvoivat ja verotus keveni. Palkkatuloja alensi työttömyyden kasvu, sillä ansiotaso kohosi noin 4 prosenttia. Sosiaalietuudet kasvoivat 6,6 prosenttia, erityisesti saadut eläkkeet kasvoivat. Kotitalouksien omaisuus- ja yrittäjätulot vähenivät 3,4 prosenttia.

Kotitaloudet vähensivät kulutusmenojaan tulojen kasvusta huolimatta 1,2 prosenttia. Kulutusmenot olivat pienemmät kuin käytettävissä oleva tulo, joten säästämisaste eli säästön suhde käytettävissä olevaan tuloon muuttui positiiviseksi ja oli 2,5 prosenttia. Siitä huolimatta myös kotitalouksien velkaantumisaste kohosi edelleen ja oli 113,5 prosenttia.

Lähde: Kansantalouden tilinpito 2009 (ennakko) ja neljännesvuositilinpito 2009, 4. vuosineljännes. Tilastokeskus
Julkisyhteisöjen alijäämä ja bruttovelka EMU-kriteerien mukaisina 2009 (ennakko). Tilastokeskus
Verot ja veronluonteiset maksut 2009 (ennakko). Tilastokeskus

Lisätietoja:
Kansantalouden tilinpito: Pasi Koikkalainen (09) 1734 3332, Olli Savela (09) 1734 3316, skt.95@tilastokeskus.fi
Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka sekä verot: Mika Sainio (09) 1734 2686, Mira Kuussaari (09) 1734 3538, rahoitus.tilinpito@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ari Tyrkkö