Lapsiperheissä miesten ja naisten tuloerot suurimmat

Lapsiperheissä puolisoiden väliset tuloerot ovat suurimmillaan nuorimman lapsen ollessa alle 3-vuotias: isien ansiotaso on kolminkertainen äitien ansioihin verrattuna. Kun nuorin lapsi täyttää kolme vuotta, äitien ansiotulot alkavat kasvaa, mutta eivät kuitenkaan saavuta isien ansiotuloja, jotka myös paranevat perheen lasten kasvaessa. Tiedot löytyvät Tilastokeskuksen uudesta julkaisusta Työ, talous ja tasa-arvo, jossa kuvataan naisten ja miesten asemaa suomalaisessa yhteiskunnassa.

Äitien ja isien henkilökohtaiset tulot tulolajeittain keskimäärin nuorimman lapsen iän mukaan 2011

Lähde: Tulojakotilaston tietokanta 2011, Tilastokeskus

Naisten tulot ovat keskimäärin pienemmät kuin miesten kotitaloustyypistä riippumatta. Pienimmillään naisten ja miesten tuloerot ovat lapsettomilla työikäisillä pariskunnilla. Näissä kotitalouksissa naiset tuovat talouteen keskimäärin 45 prosenttia puolisoiden yhteenlasketuista henkilökohtaisista tuloista, kun lapsiperheissä naisten osuus tuloista on keskimäärin 40 prosenttia.

Yksinasuvien työikäisten naisten tulotaso on joiltakin osin parempi kuin miesten. Alle 25-vuotiaiden, 35–44-vuotiaiden ja varsinkin eläkeikää lähestyvien, 55–64-vuotiaiden yksinasuvien naisten tulot ovat suuremmat kuin miesten. Kaikkien yksin asuvien joukossa miesten tulojen mediaani on kuitenkin noin puolitoista tuhatta euroa korkeampi kuin naisten.

Eläkkeelle saman ikäisinä

Naisten ja miesten välinen ero eläkkeellesiirtymisiässä on käytännössä hävinnyt. Vielä 1990-luvun lopulla naiset jäivät eläkkeelle puoli vuotta miehiä aiemmin. Vuonna 2012 eläkkeellesiirtymisiän odote oli naisilla 60,8 vuotta ja miehillä 60,9 vuotta.

Eläkkeellesiirtymisiän odote miehillä ja naisilla 1996–2012

Lähde: Eläketurvakeskus

Suurin ero miesten ja naisten eläkkeelle siirtymisessä on työkyvyttömyyseläkkeissä. Niitä myönnetään naisille ja miehille yhtä paljon, mutta naisille eläke myönnetään useammin osaeläkkeenä. Vuoden 2012 aikana osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyi yli 4 000 henkilöä, ja vuoden lopussa heitä oli 22 000 henkilöä. Molemmissa ryhmissä naisten osuus oli kaksi kolmasosaa.

Naisten keskimääräinen kokonaiseläke oli viime vuonna 1 321 euroa kuukaudessa, miesten 1 690 euroa eli ero oli 369 euroa. Leskeneläke tasoittaa sukupuolten välistä eroa eläkkeen määrässä. Ilman leskeneläkettä miesten ja naisten keskimääräisten eläkkeiden välinen ero nousee 513 euroon.

Ero kokonaiseläkkeen määrässä on suhteellisesti hieman kaventunut 2000-luvulla: vuonna 2000 naisten kokonaiseläke oli 76 prosenttia miesten eläkkeestä, nyt se on 78 prosenttia. Miesten suurempi eläke perustuu pitempään työuraan ja korkeampaan ansiotasoon.

Monipuolinen kuva naisten ja miesten asemasta yhteiskunnassa

Työ, talous ja tasa-arvo -julkaisu kuvaa naisten ja miesten asemaa suomalaisessa yhteiskunnassa työn ja talouden näkökulmasta. Artikkelikokoelma käsittelee sukupuolinäkökulmasta muun muassa koulutusta, työuria, ammatteja, työoloja, määräaikaisuutta ja perheellistymistä, perhevapaita ja niiden kustannuksia, toimeentuloa, ulosottoja, ajankäyttöä sekä eläkkeellä oloa. Julkaisussa on myös kansainvälistä vertailutietoa.

Artikkeleiden kirjoittajat ovat Tilastokeskuksesta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta, Eläketurvakeskuksesta ja Elinkeinoelämän keskusliitosta.

Lähde: Työ, talous ja tasa-arvo. Tilastokeskus. Hinta 55 euroa.
Julkaisu on tilattavissa Edita Publishing Oy:n asiakaspalvelusta 020 450 05 tai Editan verkkokirjakaupasta.
Julkaisusta on saatavissa myös pdf-versio.

Lisätietoja: erikoistutkija Marjut Pietiläinen 09 1734 2798