Tiedote 12.3.2008

Kotikunnan ulkopuolella työssä käyvät ansaitsevat enemmän

Asuinkuntansa ulkopuolella työssä käyvät eli pendelöijät ansaitsevat keskimäärin kolmanneksen enemmän kuin asuinkunnassaan työskentelevät. Pendelöijät ansaitsivat keskimäärin 30 200 euroa vuonna 2005, kun kotikunnassaan työssä käyvien keskitulot olivat 22 900 euroa. Muualla työssä käyvien tulot ovat 50 kunnassa yli kaksinkertaiset asuinkunnassaan työskentelevien tuloihin verrattuna.

Tiedot käyvät ilmi kehittämispäällikkö Pekka Myrskylän artikkelista, joka julkaistiin Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsaus-lehdessä 1/2008.

Asuinkunnan ulkopuolella ansaittujen työtulojen osuus kunnan kaikista työtuloista vuonna 2005

Työssäkäynti ja asuminen ovat nopeasti eriytyneet toisistaan. Yli 760 000 työllistä käy työssä asuinkuntansa ulkopuolella, ja joka toisessa Suomen kunnassa yli puolet veronalaisista työtuloista tulee muualla työssä käyviltä. Kauniaisissa verotettavista työtuloista peräti 87 prosenttia kertyy kunnan ulkopuolella ansaituista palkoista. Pendelöijien verotettavat tulot ovat kasvaneet nopeammin kuin omassa kunnassa työssäkäyvien tulot.

Suomalaiset haluavat lisää asuintilaa

Hyvinvointikatsaus 1/2008 käsittelee suomalaisten asumista ja siinä tapahtuneita muutoksia. Professori Anneli Juntto kirjoittaa artikkelissaan, että suomalaisten asumistaso on kohenemassa, mutta valtaosa suomalaisista haluaisi enemmän asuintilaa.

Suomalaiset asuvat keskimäärin 87 neliömetrin asunnossa, mutta ihanneasunnossa olisi neliöitä keskimäärin 114. Nuoret ja ahtaasti asuvat haluavat muita enemmän lisätilaa.

Suomalaisten asumisen taso nousee, mutta tulo- ja varallisuuserot näkyvät myös asumistasossa. Varakkaimmalla kymmenesosalla on keskimäärin kolme kertaa enemmän neliöitä käytössään kuin vähävaraisimmalla.

Nuorten asuntovelat ovat suurempia kuin ennen, ja suuriin asuntolainoihin liittyy riskejä. Asuntovelkaisten tilanne ei kuitenkaan aina ole huono, eikä asuntovelkaisuus välttämättä kerro ongelmista. Asuntovelkaiset asuvat muita samanikäisiä useammin tavoiteasunnossaan, ja heidän asuntonsa ovat tilavampia kuin velattomien. Asuntovelka on siis auttanut tavoitteiden saavuttamisessa.

Nuoret toivovat eniten lisää asumisväljyyttä

Lähde: Asumis- ja varallisuustutkimus, 2005. Tilastokeskus.

Lapsiperheet asuvat ahtaasti

Suomessa kuten muissakin Pohjoismaissa kotitaloudet ovat keskimäärin suhteellisen pieniä ja pienenevät jatkuvasti. Yhden ja kahden ihmisen taloudet yleistyvät nopeasti, ja samalla asuminen väljenee. Vuoden 2006 lopussa Suomessa oli jo lähes miljoona yhden hengen asuntokuntaa, kun niitä 1980-luvun alkupuolella oli vajaa puoli miljoonaa, kirjoittaa yliaktuaari Arja Tiihonen.

Lapsiperheet asuvat kuitenkin edelleen ahtaasti. Suomessa oli vuonna 2006 yli puoli miljoonaa asuntokuntaa, joissa oli alle 18-vuotiaita lapsia, ja niistä vajaa kolmannes asui ahtaasti. Kaiken kaikkiaan 40 prosenttia alle 18-vuotiaista lapsista asui asunnoissa, joissa oli enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohden.

Lähde: Hyvinvointikatsaus 1/2008. Tilastokeskus.

Lisätietoja:
Pekka Myrskylä 050 500 3312, (09) 1734 3555
Arja Tiihonen (09) 1734 3272
Anneli Juntto 0400 729324

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala