Tiedote 11.6.2008

Kulttuuritilinpidon raportti:
Kulttuurin osuus kansantaloudessa merkittävä

Kulttuuri on kansantaloudessa merkittävä kokonaisuus: sen osuus bruttokansantuotteesta on suurempi kuin alkutuotannon toimialojen. Myös ulkomaankaupasta sekä kulutuksesta kulttuurin osuus on huomattava. Vuonna 2005 Suomi vei kulttuurituotteita ja palveluita yhteensä yli 700 miljoonalla eurolla. Kotitaloudet kuluttivat samana vuonna kulttuuriin yhteensä 5,5 miljardia euroa. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen ja opetusministeriön tuottamasta kulttuurin satelliittitilinpidon raportista, jossa on selvitetty ensimmäistä kertaa kulttuurin merkitystä kansantalouden tilinpidon kehikossa.

Vuonna 2005 kulttuurin osuus Suomen bruttokansantuotteesta oli 3,2 prosenttia ja osuus työllisistä 4,2 prosenttia. Kulttuurin osuus bruttokansantuotteesta oli suurempi kuin esimerkiksi alkutuotannon, perinteisten teollisuuden toimialojen tai matkailun.

Eräiden toimialojen osuudet bruttokansantuotteesta vuonna 2005

Kulttuurin toimialoista ylivoimaisesti suurin oli sanoma- ja aikakauslehdet ja uutistoimistot -toimialaryhmä, joka kattoi lähes neljänneksen kulttuurin bruttokansantuoteosuudesta. Muun (kuin kirjojen ja lehtien) painamisen ja siihen liittyvän toiminnan osuus oli runsaat 13 prosenttia, radion ja television osuus vajaat 10 prosenttia ja mainonnan osuus lähes 9 prosenttia. Eri taidealojen osuudet olivat näitä pienempiä, mutta kuitenkin myös kansantaloudellisesti merkittäviä.

Kulttuuria tuotiin miljardilla eurolla

Kulttuurituotteita tuotiin Suomeen vuonna 2005 lähes miljardilla eurolla ja kulttuuripalveluita noin 300 miljoonalla eurolla. Vientiin kulttuurituotteita meni runsaan 600 miljoonan euron ja kulttuuripalveluita hieman yli 100 miljoonan euron arvosta.

Kulttuurin osuus tavaroiden ja palveluiden ulkomaankaupasta vuonna 2005

Eniten vuonna 2005 tuotiin radio- ja televisiopalveluita, runsaalla 100 miljoonalla eurolla. Viihde- ja elektroniikkapalveluiden tuonti oli runsaat 70 miljoonaa euroa, mainonnan, lehtien ja uutistoimistojen sekä viihde- ja virkistyspalveluiden tuonti noin 20 miljoonaa euroa kunkin.

Kulttuuripalveluiden vienti oli tuontia suurempaa vain muutamalla toimialalla kuten mainonnassa sekä tapahtumien järjestämisessä ja siihen liittyvässä toiminnassa. Mainontaa vietiin 40 miljoonalla eurolla ja tapahtumien järjestämiseen liittyviä palveluita 14 miljoonalla eurolla. Valokuvaukseen, viihde-elektroniikkaan sekä radioon ja televisioon liittyviä palveluita vietiin noin 10 miljoonalla eurolla kutakin.

Kotitaloudet kuluttivat 5,5 miljardia kulttuuriin

Kulttuuri on huomattava osa kotitalouksien kulutusta. Kotitaloudet käyttivät vuonna 2005 kulttuuriin 6,8 prosenttia kaikista kulutusmenoistaan, yhteensä 5,5 miljardia euroa. Esimerkiksi elintarvikkeisiin kotitaloudet kuluttivat runsaat 9 miljardia euroa ja vaatetukseen ja jalkineisiin vajaat 4 miljardia euroa. Suomessa kulttuurin suhteellinen osuus kotitalouksien kulutusmenoista on ollut EU-maiden kärkitasoa kansainvälisissä vertailuissa.

Julkisyhteisöjen kulttuurimenot ovat huomattavasti pienemmät kuin kotitalouksien. Julkisyhteisöjen menoista kulttuuriin käytettiin 1,7 prosenttia, yhteensä runsaat 600 miljoonaa euroa.

Kulttuuriin on laskettu mukaan yksityisestä kulutuksesta muun muassa kulttuuripalvelut, taide-esineet, kirjat, sanoma- ja aikakauslehdet, levyt, kasetit ja videot sekä näiden vuokraus, valokuvaustarvikkeet ja -palvelut, pelit sekä radiot ja televisiot.

Kulttuuritilinpito pilottihanke Euroopassa

Kulttuuritilinpidon (ns. kulttuurin satelliittitilinpito) raportti on tuotettu opetusministeriön ja Tilastokeskuksen yhteistyöhankkeena. Hankkeen tavoitteena on ollut luoda laskentakehikko, jonka avulla voidaan saada luotettavia ja vertailukelpoisia tilastotietoja kulttuurin kansantaloudellisista vaikutuksista. Nyt julkaistava kulttuuritilinpito on ensimmäinen laatuaan OECD-maissa. Satelliittitilinpidon laskentapohjaa ja menetelmiä täydennetään tulevina vuosina.

Lähde: Kulttuurin satelliittitilinpito; Pilottiprojektin loppuraportti. Opetusministeriön julkaisuja, 2008: 20.

Lisätietoja: Katri Soinne, Tilastokeskus, (09) 1734 2778; Kimmo Aulake, opetusministeriö, (09)1607 7232